Nuorten Luonto

Rakkaudesta Luontoon

Vedenneito-elokuvan tekijätiimiä Petteri, Emika ja Antti Saariota yhdistää uteliaisuus ja pohjaton rakkaus luontoa kohtaan. Elokuvateattereissa huhtikuun alussa ensi-iltansa saava Vedenneito kannustaa lapsia ja nuoria luonnon ääreen tekemään ja olemaan.

Teksti: Emilia Raunio. Kuva: Vedenneito-elokuva

Sydäntalven pakkasilla kenkien alla käy mukava narskunta, ja koivujen oksien päällä lepäävä lumi luo taianomaisen silhuetin Kiialan kartanolle johtavan puukujan varrelle. Kartanon sisään astuessa avautuu toisenlainen maailma. On sukelluspulloja, kameroita, droneja eli kuvauskoptereita, tietokoneennäyttöjä ja lisää kameroita.

– Kun talvella valoisaa aikaa on niukasti, tehdään enemmän leikkaustöitä, ja kesällä taas ollaan ulkona tekemässä ja kuvaamassa, Antti Saario toteaa.

Tuotantoyhtiö DocArtin tiloissa on valmisteltu myös huhtikuussa ensi-iltansa saavaa Vedenneitoa, joka on nuorten näkökulmasta kerrottu ja kuvattu luontoelokuva.

Isältä pojalle

Antin isä Petteri Saario on pitkän linjan ammattilainen luontoelokuvan saralla.

– Olen joskus sanonut, että luonnossa olen kotona ja sisällä kylässä, Petteri hymyilee.

Antin ylioppilaslahjaksi saama drone on kantanut pitkälle. Lähes koko elämänsä Petterin mukana kuvaamassa kulkeneen 24-vuotiaan Antin kuvaamaa materiaalia on päätynyt useaan luontoelokuvaan, ja hän on kuvannut myös Vedenneidon taivaskuvat. Nyt tuo drone on ripustettu hauskaksi muistoksi Antin työhuoneen seinälle.

– Luontokuvaus on hyvin erilaista kuin minun aloittaessani. Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia, ohjelmistot ja laitteet vaativat jatkuvaa päivitystä, ja Antti on tässä roolissa erityisen taitava, Petteri kertoo.

Yhteistyö isän ja pojan välillä on antoisaa. Kuten muita luontoelokuvan tekijöitä, tätäkin kaksikkoa yhdistää syvä rakkaus luontoon ja halu suojella sitä.

Luontoelokuva kannustaa lähtemään liikkeelle

Alan pohtia, milloin olen edellisen kerran nähnyt nuoren näkökulmasta tehdyn luontoelokuvan, eikä mieleeni nouse mitään erityistä.

– Laadukkaista lapsille ja nuorille suunnatuista luontoelokuvista on todella pula. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten luonnossa vietetty aika on romahtanut viime vuosina. Samaan aikaan tutkimuksissa on todettu, että luonnossa olo on hyväksi ihmiselle, Petteri vertailee.

Alamme miettiä yhdessä, miten tähän on päädytty. Pohdimme muun muassa kaupungistumisen vaikutusta, virtuaalimaailman sokkeloita ja vanhempien sekä läheisten esimerkkien vaikutusta luonnossa liikkumisen vähenemiseen.

– Aikuisille ja vanhemmille soisi enemmän rohkeutta päästää lapset luontoon kokemaan ja tekemään. Kuten Emika sanoi elokuvassa, luonnossa ei ole koskaan tylsää, uusia ihmeitä avautuu joka kulmasta, Antti muistuttaa.

Erilaisuus kuuluu asiaan

Millaistahan värikkäällä mandariinisorsalla mahtaa olla vaatimattomasti pukeutuneiden sinisorsien joukossa ja kiusataankohan sitä, Emika pohtii elokuvassa. Emika on itse kahden kulttuurin lapsi ja ollut onnekas, koska häntä ei ole kiusattu.

– Kiusaamisessa ei ole yhtään mitään järkeä, se on todella turhaa. Kaikki ihmiset ovat erilaisia, ja se pitää hyväksyä. Kukaan ihminen ei ole parempi kuin joku muu, kaikkien tulisi olla tasa-arvoisia. Vaikka olemmekin erilaisia, niin kaikilla on kuitenkin paljon yhteistä, esimerkiksi kaikilla on tunteet ja olemme kaikki ihmisiä. Kaikkia pitäisi arvostaa ja kunnioittaa, Emika miettii.

Luonto on lähellä

Elokuvassa Emika puhuu myös siitä, kuinka suurin osa hänen kavereistaan asuu kaupungissa.

– Joskus tuntuu, että mun ikäisiltä jää paljon kokematta ja näkemättä, kun ne on koko ajan snäpissä tai chatissa. Olisi kiva, jos kaikki pääsisi luontoon, toteaa Emika elokuvassa.

Petteri painottaa, ettei luontoon lähtemisen tarvitse tarkoittaa sen kummempaa ponnistusta ja säätämistä. Lähiluontoon voi hänen mukaansa lähteä sen ihmeellisemmin suunnittelematta. Samaa mieltä on Emika.

– Luonnossa voi keksiä ihan mitä vain tekemistä, yksin tai vaikka kaverin kanssa. Ulkona luonnossa on raikas ja puhdas ilma, tulee hyvä mieli. Ikinä ei tiedä mitä luonnosta löytyy, mitä sieltä kuuluu tai mitä siellä näkee. Jos on huono päivä, voi mennä kävelylle lähimpään metsään ja tulee heti parempi mieli. Jos on hyvä päivä, niin silloinkin voi mennä kävelylle metsään, koska silloin tulee vielä parempi mieli.

Soljuessaan elokuvassa Saimaan kesäisessä järvimaisemassa vedenneito kiteyttää osuvasti ihmisen ja luonnon välisen suhteen.

– Me kaikki ollaan osa luontoa ja meillä on vastuu luonnonsuojelusta. Kun me suojellaan luontoa, niin me suojellaan myös ihmisiä.

Kotimatkalla Porvoosta Helsinkiin ihailen hymy huulilla hiljaista lumimaisemaa. Huomenna haen sukset varastosta, pakkaan eväät reppuun ja lähden kiitollisin mielin Taivallahden jäälle nauttimaan upeasta ja virkistävästä lähiluonnosta.

Elokuvan ensi-ilta on 5.4.
Katso myös:
www.vedenneito.fi

Ilmastovaikuttajan 101

Ilmasto muuttuu, ja jotain pitäisi tehdä. Älä odota! Jokainen meistä voi olla ilmastovaikuttaja, ja tänä keväänä se todella kannattaa. Äänestä, lobbaa lähipiiriäsi, somevaikuta ja näytä esimerkkiä. Tulevaisuutemme ratkaisevat päätökset tehdään nyt.

Teksti: Aino Huotari ja Miia Vistilä. Kuvitus: Minttu Pyykkönen

1. Äänestä, vaikuta poliittiseen päätöksentekoon. Ilmastonmuutos vaatii suuria ja moniulotteisia rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, kuten miten ja mitä tavaroita, ruokaa, energiaa ja liikkumismuotoja verotetaan ja suositaan tai millaiset yritykset ja teollisuuden alat saavat valtiolta tukia. Äänestä ehdokkaita, jotka ovat valmiita konkreettisiin ilmastotoimiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Käytä ääntäsi ja vaikuta siellä missä olet. Meistä jokainen kuuluu useampaan yhteisöön ja porukkaan kaveripiirin, perheen, harrastusten, koulun ja työpaikan kautta. Kerro rohkeasti ja selkeästi huolesi ilmastonmuutoksesta ja kannusta muita mukaan ilmastotoimiin. Ryhmässä äänesi voimistuu, joten vaikuta yhdessä muiden kanssa, vaikka järjestöissä! Käytä ääntäsi ja osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Jos kohtaat sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla asiatonta kommentointia tai vihapuhetta, ilmoita nämä käyttäjät välittömästi palvelun ylläpitäjille.  

3. Toimi tiedon pohjalta, opiskele ja kouluttaudu. Tutkittu tieto toimii karttanasi päätöksenteossa ja perusteena kansalaisaktivismille sekä ilmastoystävällisille muutoksille, joihin kannustat päättäjiä, yrityksiä ja lähipiiriäsi.

4. Syö ilmastoystävällisesti. Sitran mukaan 68 % Suomen vuotuisista kasvihuonepäästöistä syntyy yksittäisten henkilöiden arkielämisestä. Henkilökohtaisista päästöistämme asuminen aiheuttaa niistä lähes kolmanneksen ja ruokavaliomme viidenneksen. Myös sillä mitä syömme on väliä. Suosimalla lihan ja maitotuotteiden sijasta kasvis- ja vegaanipainotteisesti kausiruokaa ja kotimaista kalaa voit muuttaa ruokavaliotasi ilmastoystävällisemmäksi. Kokkaa maistuvaa ilmastoruokaa kavereillesi ja houkuttele muut mukaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon makujen kautta. Voit myös pyytää opiskelupaikkaasi, lempiravintolaasi tai työruokalaasi lisäämään kasvisruoan määrää valikoimassaan. Muista positiivisen palautteen voima!

5. Vähennä kulutusta, käytä uudelleen ja kierrätä. Kestävä kulutus seuraa kiertotalouden periaatteita ja suosii ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä. Sitran laskemasta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä kulutusvalintamme, esimerkiksi se, mitä harrastamme ja mitä tavaroita ostamme, muodostavat neljänneksen kokonaishiilijalanjäljestämme. Uusien tavaroiden valmistaminen kuluttaa energiaa ja luonnonmateriaaleja sekä tuottaa päästöjä. Korjaamalla, jakamalla, lainaamalla ja vaihtamalla kulutuksen päästöjä pystytään vähentämään ja saadaan aikaan myös uusia yritysmuotoja, jotka eivät perustu uusien tuotteiden valmistamiseen ja myymiseen.

6. Liiku ja matkusta vähäpäästöisesti. Sitran mukaan liikkumis- ja matkustustapamme muodostavat reilun viidenneksen henkilökohtaisista kasvihuonepäästöistämme. Suomi on suuri maa; etäisyydet ovat pitkiä, palveluiden saatavuudessa on eroja, samoin asumistiheydessä, jonka vuoksi ihmisillä on vaihtelevat mahdollisuudet suosia eri liikkumis- ja matkustusmuotoja. Valitse mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteen vuoroja, kulje mieluiten maata pitkin niin kotimaassa kuin ulkomaille matkustaessa, vältä yksityisautoilua, käytä autojen yhteiskäyttö- ja kimppakyytipalveluita oman auton hankkimisen sijaan ja vältä lentämistä kun mahdollista. Lentäminen on ilmaston kannalta yksi haitallisimmista liikkumismuodoista ja siksi sitä on syytä vähentää. Eri matkustusmuotojen ilmastovaikutuksia voi vertailla esimerkiksi alla mainituilla sivustoilla.

EcoPassenger: ecopassenger.hafas.de

Atmosfair: www.atmosfair.de/en/offset/flight

WWF Suomi: www.ilmastolaskuri.fi

7. Ole osa asennemuutosta ja uusien ihanteiden rakentamista. Hyvän elämän normit ja ihanteet ovat vaihdelleet sukupolvelta toiselle ja siksi ne ovat edelleen uudelleen muokattavissa ilmaston kannalta kestäviksi myös meidän aikanamme. Voimme olla mukana luomassa näitä uusia ilmastoystävällisiä identiteettejä, perinteitä, unelmia ja elämäntyylejä.

Muutos ja murros voivat herättää kaikenlaisia tunteita ja vaativat sopeutumista. Luovumme vanhoista käytänteistä ja tavoista, mutta saamme tilalle jotain uutta ja erilaista hyvää. Tiuhaan tahtiin lentänyt voi tehdä suunnanmuutoksen ja jakaa kuvia ja fiiliksiä maata pitkin tehdyistä lähi- ja kaukomatkoista. Trenditietoinen löytää jatkossa asunsa kirppiksiltä. Arvostamme jatkossa materiaa enemmän aikaa, läsnäoloa ja aineettomia lahjoja. Ison, paljon polttoainetta kuluttavan auton sijaan tulevaisuudessa hehkutetaan taloyhtiön yhteiskäyttöisiä sähköautoja tai sähköpyörällä kuljettuja kilometrejä.

On syytä muistaa, että ihmiset lähtevät mukaan ilmastotalkoisiin eri taloudellisista ja sosiaalisista tilanteista, jolloin myös teot vaihtelevat henkilöstä riippuen. Esimerkiksi tuloerot vaikuttavat henkilökohtaisiin päästöihin merkittävästi. Toimi siis oman jaksamisesi ja resurssiesi mukaan, mutta muista myös haastaa itseäsi silloin kun mahdollista.

Ilmastonmuutos vaatii kiireellisesti konkreettisia tekoja meiltä kaikilta, mutta ilmastotalkoisiin on silti hyvä suunnata kuunnellen ja vuorovaikutukseen tähdäten, empatiaa ja armollisuutta unohtamatta.

Lue lisää aiheesta:

Protect Our Winters Finland:
www.protectourwinters.fi/polku-talvien-pelastamiseen

Sitra:
www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki

Korvaamaton:
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen ilmastokampanja. Mitä sinulle korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa?
www.korvaamaton.fi

Öljy Ympärillämme

Tiesitkö, että maaöljy eli tuttavallisemmin öljy kuuluu sinunkin jokaiseen päivääsi? Öljystä valmistetaan ja jalostetaan satoja erilaisia tuotteita ja tavaroita. Erilaisia käyttötarkoituksia on niin monenlaisia, että helpompaa olisi kysyä, mitä öljystä ei valmisteta. Monipuolisuudestaan huolimatta öljyn käyttöä täytyy jatkossa tarkastella yhä kriittisemmin sen haitallisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Teksti: Tuuli Turtola. Kuvitus: Heli Kemiläinen

Öljy on syntynyt 50–200 miljoonaa vuotta sitten merenlahtien ja syvänteiden pohjalle kertyneistä kasvien ja eläinten jäänteistä. Suurimpia maaöljyn tuottajia ovat maailmalla Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat, Iran, Kiina ja Kanada. Euroopassa merkittävin tuotantoalue on Pohjanmeri. Suomessa energian kokonaiskulutuksesta öljyllä tuotetun energian osuus on noin 23 %. Lähes kaikki Suomeen tuotava maaöljy tulee Venäjältä.

Suurin osa maaöljystä jalostetaan bensiiniksi, dieselpolttoaineeksi ja lentopetroliksi. Öljystä saatavaa polttoöljyä käytetään esimerkiksi laivojen, voimalaitosten ja teollisuuslaitosten lämmitykseen ja energiantuotantoon. Pieni osa öljystä käytetään lämmitysöljynä ja sähköntuotannossa.

Maaöljyn runsaan kysynnän taustalla on sen monikäyttöisyys. Öljyä käytetään esimerkiksi monien kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena. Valmistusaineluetteloissa maaöljystä käytetään muun muassa nimiä petrolatum, vaseliini, parafiiniöljy ja mineraaliöljy. Näitä ainesosia käytetään kosmetiikassa paljon, sillä ne ovat edullisia, hyvin säilyviä, hajuttomia ja värittömiä raaka-aineita. Luonnonkosmetiikkatuotteissa maaöljyn käyttö on kielletty. Öljy on myös muovien, useiden lääkeaineiden ja kemikaalien, kuten maalien, torjunta-aineiden ja lannoitteiden raaka-aine.

Vaikka öljyjalosteet ovat helpottaneet arkeamme monien hyödykkeiden muodossa, liittyy maaöljyn hankintaprosesseihin ja polttamiseen suuria ympäristö- ja ilmasto-ongelmia. Öljyn palamisessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia ja luontoa happamoittavia päästöjä sekä hiukkas- ja hiilivetypäästöjä. Kaikista hiilidioksidipäästöistä noin 75 % on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten maaöljyn käytöstä. Esiintymien ehtyessä öljyä etsitään yhä haavoittuvimmilta alueilta, joista Arktis on hälyttävä esimerkki. Öljytankkerionnettomuuksien riski on olemassa myös äärimmäisen herkällä Itämerellä.

Onneksi öljylle pyritään jatkuvasti löytämään korvaavia raaka-aineita. Energiaa saadaan uusiutuvista luonnonvaroista, sähköllä ja biokaasulla kulkevien ajoneuvojen määrä lisääntyy, muovia voidaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla ja parantamalla sen kierrätettävyyttä, yhä suurempi määrä muovia saadaan uusiokäyttöön. Myös lannoitteita valmistetaan kierrätysmenetelmin teollisuuden ja maatalouden tuotannosta syntyviä sivutuotteita talteen keräämällä.

Nuorten poliitikkojen Suomi 2030

Mitkä kolme asiaa Suomessa ovat toisin vuonna 2030, jos ja kun ilmastonmuutoksen jarruttaminen on ohjannut politiikkaa? Vastaajina puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.

Teksti: Aino Huotari ja Miia Vistilä. Kuvitus: Miia Vistilä.

SDP, Mikkel Näkkäläjärvi

1. Yhä useampi ihminen liikkuu pyörällä, kävellen ja joukkoliikennettä käyttäen.
   
   
2. Energiaa tuotetaan yhä enemmän päästöttömillä tuotantomuodoilla, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että ilmanlaatu paranee entisestään.
   
   
3. Ruuantuotannon puhtauteen, eettisyyteen ja ekologisuuteen kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota, mikä parantaa osaltaan myös ihmisten terveyttä.

KD, Aleksi Sarasmaa

1. Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiantuotannossa on merkittävästi nykyistä suurempi.
   
   
2. Raideliikenne on nykyistä merkittävämmässä asemassa sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rataverkkoon on tehty huomattavia parannuksia
   
   
3. Suomalainen cleantech on merkittävä vientituote ja Suomi on profiloitunut vahvasti ilmastoystävällisten innovaatioiden kärkimaaksi.
   

Kokoomus, Henrik Vuornos

1. Suomessa, ja toivottavasti myös Euroopassa, päästetyistä hiilidioksidipäästöistä maksetaan hiiliveroa. Koska kaikesta päästöjä tuottavasta toiminnasta maksetaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia vastaava hinta, teknologia on kehittynyt yhä enemmän päästöttömäksi ja Suomen kokonaispäästöt ovat pudonneet ilman, että elintasosta on jouduttu merkittävästi tinkimään.
   
   
2. Suomen metsäpolitiikka on edelleen maailman kestävintä. Aktiivisella metsänhoidolla on huolehdittu, että hiilinielujen kasvu jatkuu edelleen. Hiilinielut ovat suuremmat kuin kokonaispäästöt viimeistään 2035.
   
   
3. Suomessa on nopeat ja toimivat julkisen liikenteen yhteydet. Helsinki-Tampere-Turku-kolmio on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, koska matka-aika on lyhentynyt tuntiin. Autojen määrä on vähentynyt ja käyttöaste on noussut merkittävästi, sillä suurin osa automatkoista tehdään itseajavilla sähköautoilla. Yhä useampi ihminen valitsee päivittäisiin liikkumistarpeisiinsa kävelyn tai pyöräilyn.

Keskusta, Suvi Mäkeläinen

1. Suurin osa matkoista tehdään kotimaassa ja kuljemme enemmän julkisilla kulkuvälineillä.
   
   
2. Syömme puhdasta ja ilmastoystävällistä lähiruokaa ja asumme energiatehokkaammin.
   
   
3. Vuonna 2030 Suomi on saavuttamassa tavoitettaan hiilineutraaliudesta.

Vihreät, Amanda Pasanen

1. Suomi on hiilineutraali vuonna 2030, eli Suomen päästöt ja nielut ovat tasapainossa.
   
   
2. Eläinperäisten tuotteiden kulutus on puolittunut nykyisestä, eli vastaa vuoden 1970-luvun kulutustasoa. Suomessa on käytössä lihavero.
   
   
3. Fossiilisen energian verotuet on ajettu alas ja turpeen, kivihiilen ja lämmityösöljyn käytöstä on luovuttu kokonaan.

Puolueiden nuorisojärjestöjen visioissa Suomi näyttää vuonna 2030 saavuttaneen useita nyt keskustelun alla olevia tavoitteita.

Julkinen liikenne on suuressa roolissa lähes kaikkien puolueiden vastauksissa. Eteläisessä Suomessa Helsinki, Turku ja Tampere muodostavat kokoomuksen visiossa nopeutuneiden yhteyksien avulla yhden suuren työssäkäyntialueen. Kristillisdemokraatit tukevat raideyhteyksien parantamista.

SDP, keskusta ja vihreät puhuvat kestävästi, ilmastoystävällisesti ja puhtaasti tuotetun ruoan puolesta. Vihreät ovat halukkaita verottamaan lihantuotantoa ja toivovat sen kulutuksen palaavan 70-luvun tasolle. Kokoomus ja vihreät ovat valmiita iskemään verotuksen keinoin hiilidioksidipäästöihin ja fossiiliseen energiatuotantoon. Suoranaisesta lentoverosta ei puhu yksikään puolue, mutta ilmailualan voisi katsoa kuuluvan kokoomuksen mainitsemiin hiilidioksidipäästäjiin. Kestävämpää matkailua sivuaa keskusta, joka liputtaa kotimaan matkailulle.

Usea puolue uskoo Suomen saavuttaneen hiilineutraaliustavoitteensa. Kristillisdemokraatit ennustavat Suomen nousevan ilmastoystävällisten innovaatioiden ja clean tech -ratkaisuiden vientimaaksi. Näin ollen ilmastotietotaito ja kestävät tekniset ratkaisut olisivat osa luonnonsuojelua, mutta myös yhä kasvavassa määrin kannattavaa liiketoimintaa ja kansainvälistä kauppatavaraa. Myös kokoomus uskoo kehittyvän teknologian olevan ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Keinona kokoomusnuoret näkevät päästäjien verrottamisen, joka raivaa tietä puhtaammalle teknologialle.

Hiilinieluista puhuvat vihreät ja kokoomus. Vihreät katsoo nielujen olevan vuonna 2030 päästöjen kanssa tasapainossa, kun taas kokoomus povaa aktiivisen metsänhoidon avulla hiilinielujen olevan päästöjä suuremmat viimeistään vuonna 2035.

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan yhteiskuntaamme merkittävästi. SDP kokee näiden muutosten parantavan ihmisten elämänlaatua; puhtaan ja ekologisen ruoan kulutus parantaa terveyttä, kuten puhtaasti tuotetun energian suoma parempi ilmanlaatu. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein kulutuksen vähentämisestä ja siitä, että ilmastolle haitallisista tuotantotavoista ja tottumuksista on ainakin osittain luovuttava. Kokoomuksen mukaan nykyisestä elämäntasosta ei ole vuonna 2030 kuitenkaan tarvinnut tinkiä, sillä päästöjä on pystytty vähentämään kehittyneellä teknologialla.

Kaikilla vastanneilla nuorisojärjestöillä on selkeitä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä visioita, eikä suurtenkaan kokonaisuuksien, kuten energian- tai ruoantuotannon kimppuun pelätä käydä. Se millaisia konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi eri puolueet ovat valmiita tekemään, jää tässä lyhyessä katsauksessa vielä käsittelemättä. Lisäkysymyksiä herättävät esimerkiksi se, mitä kokoomuksen mainitsema aktiivinen metsänhoito pitää sisällään, miten eri puolueet ratkaisevat julkisen liikenteen lisäämisen ja tehostamisen harvaan asutussa Suomessa ja millaisia välineitä ja ratkaisuja puolueilla on tarjota ilmaston kannalta haitallisten toimialojen rakenteiden muuttamiseksi. Teknologiaa painottavissa vastauksissa mietityttää se, saadaanko nämä ratkaisut tarpeeksi nopeasti ja laajasti käyttöön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Erittäin positiivista on, että suurin osa vastanneista näkee Suomen hiilineutraalina reilun kymmenen vuoden päästä – motivaatiota merkittäviin muutoksiin on.

Vaikuta yhdessä – Nuorten Agenda2030 ja Luonto-Liiton ilmastoryhmä

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita ja yhä näkyvämpi kysymys niin arjessamme kuin poliittisessa keskustelussa. Erityistä huomiota se saa tänä keväänä eduskuntavaalien aikaan, kun moni järjestö pyrkii nostamaan ilmastoasiat yhdeksi vaalien keskeisimmistä teemoista. Poliittisen väännön keskellä omien arkielämän tekojen ja päätösten painoarvo voi mietityttää. Kuuleeko minua kukaan? Miten voisin vaikuttaa? Toivoa, tukea ja vaikutusmahdollisuuksia kannattaa hakea nuorille suunnatusta ilmastotoiminnasta.

Teksti: Aino Huotari. Kuvitus: Minttu Pyykkönen.

Nuorten Agenda2030

Nuorten Agenda2030 -ryhmä tarjoaa nuorille alustan toimia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Poliittisesti sitoutumaton ryhmä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja toimii kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta ruohonjuuritasolla ja erilaisissa verkostoissa. Vaikka ryhmä toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa, se voi käytännössä itsenäisesti määritellä, millaista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista toimintaa se järjestää. Ryhmä on ollut olemassa kaksi toimintakautta ja sen hakuprosessia on koordinoinut Allianssi ry. Haku ryhmään avataan taas lokakuussa 2019. Silloin avoimen haun kautta ryhmään valitaan jälleen kestävästä kehityksestä kiinnostuneita nuoria eri taustoista ympäri Suomea.

Nuorten Agenda2030 -ryhmän toiminnanjohtajan Siiri Mäkelän mielestä on tärkeää, että nuoret osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Me ja meidän lapsemme olemme niitä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Meidän on myös helpompi vaatia isoja systeemisiä muutoksia; emme lähtökohtaisesti ole valtaapitäviä, jotka joutuvat luopumaan valta-asemistaan rakenteellisten muutosten seurauksena.

Yhteiskunnallisia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi löytyy Mäkelältä ilahduttava lista. Hän rohkaisee kaikkia nuoria pohtimaan omaan todellisuuteen sopivia tapoja ravistella ilmastonmuutosta ruokkivia rakenteita.

– Kehotan äänestämään, allekirjoittamaan adresseja, osallistumaan järjestötoimintaan, lähtemään mielenosoituksiin, menemään lakkoon, valittamaan tuomioistuimiin ja laillisuusvalvojille sekä tekemään kansalaisaloitteita, jotta ilmastonmuutos saadaan hillittyä.

Keinoista erityismaininnan Mäkelältä saa sosiaalinen media.

– Kannustan kaikkia nuoria nostamaan ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja aktiivisesti esiin sosiaalisessa mediassa. Ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden kannattaa seurata Twitterissä Nuorten Agenda2030 -ryhmäläisten lisäksi esimerkiksi Sitran Mari Pantsaria (@MariPantsar) ja Aarne Granlundia (@AarneClimate). Minut löytää nimellä @simakela.

Nuorten Agenda2030 -ryhmän tämän kevään kohokohta on Sitran kanssa yhteistyössä järjestettävä nuorten ilmastohuippukokous Finlandia-talolla Helsingissä 2.3. Kokous tarjoaa areenan nuorten asiantuntijoiden puheenvuoroille, paneelikeskusteluille ja muulle toiminnalliselle ohjelmalle.

Luonto-Liiton ilmastoryhmä

Luonto-Liiton ilmastoryhmä on yksi järjestön viidestä aktiivisesta toimintaryhmästä, jossa nuoret pääsevät yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan vaikuttavia ilmastotapahtumia. Ilmastoryhmäläiset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet mielipidekirjoitustyöpajoja, vaalipaneeleita, koulutuksia, tukikeskusteluita, tempauksia, mielenosoituksia ja nettivaikuttamisiltoja.

Ilmastoryhmän aktiivi Otto Snellman painottaa, että ilmastoryhmässä jokainen voi tehdä aloitteita ja ryhtyä tekemään itselle mielekkäitä juttuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Meille on tärkeää, että jokainen pääsee ilmastoryhmässä vaikuttamaan oman jaksamisensa mukaan. Niin isot kuin pienet vaikuttamiskeinot ovat tarpeen.

Kevään 2019 eduskuntavaalien ja EU:n europarlamenttivaalien vuoksi Luonto-Liiton ilmastoryhmän tapahtumat ovat keväällä monen muun ympäristöjärjestön tapaan osa #ilmastovaalit-kampanjaa.

– Aiomme tänä keväänä vaikuttaa eri tavoin siihen, että Suomen seuraava eduskunta ja europarlamentaarikot ryhtyvät toden teolla muuttamaan elämäämme kestävämmäksi. Jos voit äänestää, kannattaa äänestää tuntuvia ilmastotoimia kannattavaa ehdokasta. Vaikka kaikki puolueet ovat periaatteessa sitoutuneet siihen, että Suomen pitää päästä Pariisin ilmastosopimuksen alle 1,5 asteen tavoitteeseen, on eri puolueiden ja ehdokkaiden lupauksissa suuria eroja. Keskity siis selkeisiin ja konkreettisiin lupauksiin, Snellman summaa.

Vaikka vaikuttamistyö keskittyy poliittiseen päätöksentekoon, on keinoja myös niille, jotka eivät ole äänestysikäisiä. Nuorimmat voivat saada äänensä kuuluviin oman lähipiirinsä kautta.

– Jos et voi itse äänestää, voit esimerkiksi keskustella äänestävien vanhempiesi ja kavereidesi kanssa ilmastonmuutoksen tärkeydestä tulevissa vaaleissa, soittaa tai lähettää viestejä kansanedustajille. Seuraava eduskunta ratkaisee sen, pystyykö Suomi täyttämään Pariisissa sovitun 1,5 asteen tavoitteen, Snellman muistuttaa.

Ilmastonmuutos on valtava ja monimutkainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi pelkät henkilökohtaiset kulutusvalinnat eivät riitä. Snellmanin mukaan elämäntyylimme, kulttuurimme ja yhteiskuntamme tulee muuttua perustavanlaatuisesti, jotta voimme säästyä ilmastonmuutoksen aiheuttamilta hirvittäviltä menetyksiltä.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toiminta yhdessä muiden kanssa on ainoa tapa, jolla voimme saada tämän onnistumaan. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten juuri nuorten elämään, joten meidän sanamme painaa ilmastoasioissa erityisen paljon.

Vaikka useimmat valtaapitävät tuntevat jo ilmaston lämpenemisen vakavat vaikutukset, on Snellmanin mukaan tarpeen, että nuoret pitävät aihetta esillä päättäjien muistin virkistämiseksi ja vaativat konkreettisia toimia lämpenemisen hidastamiseksi.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen tulisi olla tällä hetkellä päättäjien tehtävälistalla ensimmäisenä. Tästä ollaan vielä kaukana, joten äänekkäille ja näkyville muistuttajille, erityisesti nuorille sellaisille, on ehdottomasti tilausta.

Aiheen vakavuudesta huolimatta Snellmanin lippu liehuu korkealla, eikä toivoa ole menetetty.

– Aktivoitumalla näytät esimerkkiä muille – vanhoille ja nuorille yhtä lailla.

Snellman toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi ilmastoryhmän toimintaan paikallisryhmissä, joita löytyy tällä hetkellä Helsingistä, Jyväskylästä, Tampereelta, Joensuusta ja orastavasti Turusta. Toiminnasta kiinnostuneet voivat laittaa viestiä osoitteeseen otto.snellman@gmail.com.

Kestävä kehitys on kehitystä, joka mahdollistaa nykyisten yhteiskunnan tarpeiden tyydyttämisen niin, että tuleville sukupolville jää mahdollisuus tyydyttää omat tarpeensa. Lue lisää osoitteessa: www.kestavakehitys.fi

Hiilijalanjälki on termi, jolla voidaan kuvata yksittäisten elintarvikkeiden, tuotteiden tai palveluiden hiilidioksidipäästöjä. Termillä voidaan kuvata myös yksittäisen henkilön elämästä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Testaa oma hiilijalanjälkesi osoitteessa elamantapatesti.sitra.fi

Agenda2030 on YK:n jäsenmaiden globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla on 17 kestävän kehityksen tavoitetta. 13. tavoite on “toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.” Tutustu kaikkiin tavoitteisiin osoitteessa: www.yk.fi/sdg

Oton tapahtuma- ja linkkivinkit nuorille ilmastovaikuttajille vuodelle 2019:

1. Allekirjoita Ilmastoveivi-vetoomus osoitteessa: www.ilmastoveivi2019.fi

2. Tee yksin, yhdessä vanhempiesi tai kämppistesi kanssa Sitran elämäntapatesti tämänhetkisen hiilijalanjälkesi kartoittamiseksi: elamantapatesti.sitra.fi/testi

Täältä vinkkejä elämäntapamuutokseen, jolla voit pienentää olemassa olevaa hillijalanjälkeäsi: www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/#tee-elamantapatesti

3. Ilmastovanhempien Ilmastokalenterista löydät ilmastovaikuttamistapahtumia ympäri maan: ilmastovanhemmat.fi/ilmastotapahtumat/

4. Tee ilmastoaiheisia aloitteita osoitteessa: www.nuortenideat.fi

5. Osallistu Ilmastolakkoon ja Gretan kanssa -mielenosoituksiin perjantaisin! Joka perjantai ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset kokoontuvat Eduskuntatalolle sekä kaupungin- ja kunnantaloille kautta maan vaatimaan tomerampia ilmastotoimia. Esimerkiksi 15.3. on tulossa iso kansainvälinen ilmastolakko. Huom! Alaikäiset lakkoilevat vain huoltajien luvalla.

Lisätietoja:
Facebook: @ilmastolakko
Instagramissa ja Twitterissä: #perjantaitgretankanssa ja #ilmastolakko.

6. Seuraa somessa hashtageja: #NytOnPakko #ilmastomarssi #ilmastovaalit. Kiinnostavia tilejä Instagramissa: @gretathurnberg ja @ilmastoveivi2019.

Mummoillen: kevättalven kausiruokaa

Teksti ja kuvat: Kaisa Illukka.

Vegaaninen kausiruoka on yksi hyvä periaate ilmastoystävällisempään syömiseen. Nyt talviaikaan kausiraaka-aineista tuttuja ovat muun muassa hyvin syksystä asti säilyvät juurekset, pavut, kaali ja kotimaiset omenat sekä Välimeren sesongin appelsiinit ja muut sitrushedelmät. Laivarahdattujen hedelmien päästöt jäävät pienemmiksi kuin talvisten kasvihuonekasvisten.

Kausiruuan lisäksi ilmastotietoinen syöjä tekee kauppareissut kävellen tai pyörällä (jos autolla, kannattaa ostaa kerralla paljon) sekä pyrkii vähentämään ruokahävikkiä, uunikypsentämistä, pakasteita ja kasvihuonetuotteita. Ekologisena lähiruokana pidettyjen marjojen ja sienten hiilikuorma puolestaan kasvaa, jos niitä poimimaan ajetaan polttomoottorin voimalla ja tuotteet pakastetaan. Hiilijalanjäljen ohella voi muistaa muutkin ympäristövaikutukset: piiloveden, ihmis- ja eläinoikeuskysymykset, pakkausmateriaalit ja ruuan prosessointipäästöt. Ilmasto- ja metsätiedostava ei käytä kertakäyttöastioita ja aterian päätyttyä kone on käsin tiskaajaa ekologisempi. Kannattaa syödä myös ruokaloissa ja suurtalouskeittiöissä: yhden ruoka-annoksen hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Huh, tulee ihan kuuma tässä ilmastohiillostuksessa! Onneksi on luminen pakkastalvi, mieli kevenee mäessä ja ladulla ja reippailun jälkeen maistuu aurinkoinen keitto ja lämpimät hävikkileipäset.

Helppojen kasviskeittojen ohjeita kysellään usein, joten tässä yksi suosikkini. Appelsiini ja kookos tuovat makua linssi- ja porkkanakeittoihin. Kookosmaidon voi toki jättää pois tai korvata kaurakermalla.

Auringon paluun keitto (4:lle)

• 3 valkosipulinkynttä (suosi luomua tai kotimaisia, jos mahdollista)
• 1 sipuli (käytä luomukasviksia, jos mahdollista)
• 2 cm x 2 cm pala tuoretta inkivääriä
• ½ tl curryjauhetta
• 2 rkl rypsiöljyä
• 4 isoa porkkanaa
• 1 palsternakka
• 2 perunaa
• 1 l vettä
• 1 rkl kasvisliemijauhetta tai kasvisliemikuutio
• 2 dl punaisia linssejä (harkitse kaupassa: pahvi- vai muovipakkauksessa)
• 1 luomuappelsiini
• 2 dl kookosmaitoa (pahvitölkin ympäristövaikutus on usein pienempi kuin metallisen)
• n. 1 tl suolaa

Hienonna valkosipulinkynnet, sipuli ja inkivääri. Pilko porkkanat, perunat ja palsternakka. Kuumenna öljy kattilassa, lisää curryjauhe, sipuli- ja inkiväärihakkelus. Anna pehmentyä hetki (varo polttamasta), lisää sekaan pilkotut juurekset ja kiepauta sipulien sekaan. Kaada päälle vesi ja anna kuumentua kiehuvaksi. Sekoita hyvin mukaan kasvisliemijauhe (tai kuutio) sekä linssit. Vähennä lämpöä ja anna keiton porista kannen alla noin 20 minuuttia. Sekoita välillä, jotta linssit eivät painu ja pala pohjalle.

Kun porkkananpalat tuntuvat haarukalla kokeillen pehmeiltä, lisää joukkoon appelsiinin puristettu mehu, raastettu kuori (raasta vain oranssi osa, valkoinen kuorenalus on kitkerää) sekä kookosmaito. Lisää tässä vaiheessa vielä vettä, jos keitos tuntuu liian sakealta. Nosta keitto liedeltä ja soseuta se sauvasekoittimella. Mausta varovasti suolalla. Laita keitto vielä hetkeksi hellalle ja anna kiehahtaa nopeasti. Valmis!

Nostalgiakiisseli, josta tulee keväinen mieli (4:lle)

• 6 dl appelsiinitäysmehua
• 4 dl kylmää vettä
• 2 luomuappelsiinia
• 2 pientä omenaa
• 4 rkl perunajauhoa
• ½ dl sokeria
• Lisäksi kiisselin pinnalle voi ripottaa hieman sokeria ja tarjoilla se kaura-fraichen kera.

Raasta parin teelusikallisen verran appelsiinin kuorta. Kuori appelsiinit ja irrota valkoiset kalvot. Leikkaa pieniksi paloiksi. Kuori ja paloittele myös omenat.

Yhdistä keskenään kylmä vesi, appelsiinimehu ja sokeri, sihtaa mukaan perunajauhot. Kuumenna seosta kattilassa liedellä koko ajan sekoittaen kunnes se sakenee. Kun seos on pulpahtanut pari kertaa, nosta kattila liedeltä. Lisää appelsiinin ja omenan palat.

Vaikka pakastin on energiasyöppö ja tosimummoilijalla olisi
maakellari, yksi tapa vähentää kauppahävikkiä ja säästää rahaa on ostaa viimeisen myyntipäivän alennettuja tuotteita ja pakastaa ne. Ne notkistuvat leivänpaahtimella tuoreiksi tai jalostuvat uunissa lämpimiksi leiviksi, jotka sopivat erityisen hyvin keiton kaveriksi. Kuorrutteisiin voi lisäksi kätkeä kaikenlaisia jämiä.

Lämpimät punaisen lapun leivät (4:lle)

• 8 palaa luomu-kauraleipää tai muuta punaisella tarralla laputettua leipää
• 1 prk kasvistuorejuustoa (esim. Påmackan)
• ½ pkt maustamatonta tai maustettua tofua
• Ripaus suolaa
• Jotain näistä: silputtua punasipulia, raastettua perunaa, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, oreganoa, rosmariinia, vegaanista pestoa…

Tee täyte: muussaa tofu kulhossa haarukalla ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja suola. Mausta tahna esimerkiksi silputulla sipulilla, perunaraasteella ja rosmariinilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes kuorrutteen pinta alkaa ruskistua.

DIY: Ristipistohuijaus

Yksinkertainenkin ristipistokuvio tekee kulahtaneesta paidasta tai housuista uuden lempivaatteesi. Pistele perinteinen kukkakuvio tai vaikka kantaa ottava teksti!

Teksti: Vilma Tammelin. Kuvat: Sofia Bister

Tarvikket:

vaate, puuvillalankaa, paksu mutta terävä neula, maalarinteippiä, ruutupaperia, kynä

1. Ristipiston teko: Pistä lanka nurjalta kankaan oikealle puolelle ja tee ristin 1. viiva pistämällä lanka takaisin nurjalle (ruudun vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan). Pistä lanka takaisin oikealle puolelle ja tee ristin 2. viiva (oikeasta alakulmasta vasempaan yläkulmaan). Tee vierekkäiset ristipistot rivi kerrallaan pistelemällä ensin kaikki 1. ja sitten kaikki 2. viivat (ks. kuva 1). Aloittelija: kokeile pistoja erilliselle kankaalle.

2. Valitse ristipistokuviolle paikka vaatteesta ja suunnittele mallikuvio ruutupaperille (esim. 7×12 ruutua). Rajaa teipillä vaatteeseen kuvion paikka haluamasi kokoisena. Piirrä teippeihin mallikuvion ruutujen mukaiset apuviivat, joiden avulla saat ristipistot kohdilleen.

3. Ota reilu pätkä lankaa ja pistele kuvio vaatteeseen mallin mukaan, rivi kerrallaan. Voit rajata kulloinkin tehtävän rivin alareunan esimerkiksi teipin palalla.

4. Päättele langanpäät nurjalle puolelle neulan avulla.

Hae ideoita ristipistokuvioon: ristipisto, cross stitch (mini)