Öljy Ympärillämme


Tiesitkö, että maaöljy eli tuttavallisemmin öljy kuuluu sinunkin jokaiseen päivääsi? Öljystä valmistetaan ja jalostetaan satoja erilaisia tuotteita ja tavaroita. Erilaisia käyttötarkoituksia on niin monenlaisia, että helpompaa olisi kysyä, mitä öljystä ei valmisteta. Monipuolisuudestaan huolimatta öljyn käyttöä täytyy jatkossa tarkastella yhä kriittisemmin sen haitallisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Teksti: Tuuli Turtola. Kuvitus: Heli Kemiläinen

Öljy on syntynyt 50–200 miljoonaa vuotta sitten merenlahtien ja syvänteiden pohjalle kertyneistä kasvien ja eläinten jäänteistä. Suurimpia maaöljyn tuottajia ovat maailmalla Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat, Iran, Kiina ja Kanada. Euroopassa merkittävin tuotantoalue on Pohjanmeri. Suomessa energian kokonaiskulutuksesta öljyllä tuotetun energian osuus on noin 23 %. Lähes kaikki Suomeen tuotava maaöljy tulee Venäjältä.

Suurin osa maaöljystä jalostetaan bensiiniksi, dieselpolttoaineeksi ja lentopetroliksi. Öljystä saatavaa polttoöljyä käytetään esimerkiksi laivojen, voimalaitosten ja teollisuuslaitosten lämmitykseen ja energiantuotantoon. Pieni osa öljystä käytetään lämmitysöljynä ja sähköntuotannossa.

Maaöljyn runsaan kysynnän taustalla on sen monikäyttöisyys. Öljyä käytetään esimerkiksi monien kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena. Valmistusaineluetteloissa maaöljystä käytetään muun muassa nimiä petrolatum, vaseliini, parafiiniöljy ja mineraaliöljy. Näitä ainesosia käytetään kosmetiikassa paljon, sillä ne ovat edullisia, hyvin säilyviä, hajuttomia ja värittömiä raaka-aineita. Luonnonkosmetiikkatuotteissa maaöljyn käyttö on kielletty. Öljy on myös muovien, useiden lääkeaineiden ja kemikaalien, kuten maalien, torjunta-aineiden ja lannoitteiden raaka-aine.

Vaikka öljyjalosteet ovat helpottaneet arkeamme monien hyödykkeiden muodossa, liittyy maaöljyn hankintaprosesseihin ja polttamiseen suuria ympäristö- ja ilmasto-ongelmia. Öljyn palamisessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia ja luontoa happamoittavia päästöjä sekä hiukkas- ja hiilivetypäästöjä. Kaikista hiilidioksidipäästöistä noin 75 % on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten maaöljyn käytöstä. Esiintymien ehtyessä öljyä etsitään yhä haavoittuvimmilta alueilta, joista Arktis on hälyttävä esimerkki. Öljytankkerionnettomuuksien riski on olemassa myös äärimmäisen herkällä Itämerellä.

Onneksi öljylle pyritään jatkuvasti löytämään korvaavia raaka-aineita. Energiaa saadaan uusiutuvista luonnonvaroista, sähköllä ja biokaasulla kulkevien ajoneuvojen määrä lisääntyy, muovia voidaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla ja parantamalla sen kierrätettävyyttä, yhä suurempi määrä muovia saadaan uusiokäyttöön. Myös lannoitteita valmistetaan kierrätysmenetelmin teollisuuden ja maatalouden tuotannosta syntyviä sivutuotteita talteen keräämällä.

 

KATSO MYÖS