Nuorten Luonto

Julkaistu: 16.6.2015

Mesiangervon (Filipendula ulmaria) ohi on vaikea kävellä huomaamattaan. Niittyjen kuningatar (reine des prés) huumaa voimakkaalla tuoksullaan ja komealla ulkomuodollaan keskikesällä. Mesiangervo kasvaa yleisenä tuoreilla paikoilla, kuten rannoilla, joenvarsilla ja tuoreissa metsissä. Korkeus vaihtelee 50–150 cm välillä. Varsi on tanakka ja pysty sekä yläosastaan haaroittunut. Lehdet ovat 3–5-pariset ja toistamiseen sahalaitaiset. Kesä-elokuussa hunajantuoksuiset kellanvalkeat kukat ihastuttavat tuoksullaan.

Mesiangervoa ei tule käyttää suuria määriä, vain silloin tällöin mausteena. Samoin kuin viljellyissä lehtivihanneksissa, on luonnonvaraisissa kasveissa aineita, jotka voivat suurina annoksina olla haitaksi. Tämän vuoksi on tärkeää muistaa monipuolisuus ja vaihdella luonnonvaraisten kasvien käyttöä.  Kannattaa pitää kasvio keruumatkalla ja luonnossa liikkuessa mukana tai pyytää kasvientuntija retkelle mukaan.  Poimi ja syö vain kasveja, jotka tiedät myrkyttömiksi.

Villivihannesten poimija kerää mesiangervosta talteen lehtiä ennen kukintaa. Kukkia poimitaan talteen heti, kun ne avautuvat. Perinteisesti kukilla on maustettu juomia. Lehdet sopivat teeaineeksi. Jotta kasvin sisältämät aromiaineet pääsisivät vapautumaan, kannattaa lehdet hiostaa ennen käyttöä. Teeaineksena mesiangervo sopii hyvin myös sekoitettavaksi koivun, mansikan, horsman ja vatun lehtien kanssa.  Mesiangervoteetä voidaan käyttää myös hiushuuhteena. Onpa huumaavan tuoksuista kukkaa Carl von Linnen mukaan käytetty kaunistamaan häähuoneen lattiaakin Länsipohjassa.

Mesiangervotee ja jääkuutiot

Perinteisesti mesiangervonkukilla on maustettu juomia. Nykyaikaan sopii käyttö jääkuutioiden sisällä koristeena tai hiostettujen lehtien käyttö teenä. Aseta kukkia jääkuutiolaatikkoon ja kaada päälle vettä. Pakasta. Lisää booliin tai suoraan lasiin muutama kaunis jääpala koristamaan kesäjuomaa.