Puuskahdus: Metsä on jokamiehen ja –mielen oikeus
Julkaistu: 6.4.2016
Tammikuussa uutisoitiin, että Helsingin piispa Irja Askola lahjoitti tammikuussa paaville uusmaalaista aarniometsää. Jotkin tahot närkästyivät siitä, ettei metsä ollut hyödyllistä talousmetsää. Miten luonnonmetsille ja talousmetsille määritellään arvonsa? Maailman suurimmat metsät ovat joutuneet kadon alle. Olemme piittamattomia ja julmia sitä kohtaan, mistä olemme peräisin.
Luonto antaa meille mahdollisuuden elää ja luonnon rajat kuvastavat ihmisyyden rajoja. Kun luonto näyttää meille itsensä, kannattaa meidän ihmistenkin sallia itsemme näkyvänä osana kiertokulkua. Metsä on suomalaisille ympäröivä todellisuus. Metsässä liikkuminen on jokamiehen ja – mielen oikeus.
Maailman metsien epävakaa tila johtaa omiin ongelmiimme. Tekomme vaikuttavat metsän onneen ja näin omaan onneemme. Riuhdommeko kiihtyneinä kärsimystä kohti vain tavoitellaksemme jotain olematonta? Mikä on luontomme, jos kiireeltämme emme huomaa onnellisuuteen vaadittavan rajan ylittymistä? Luovuus on unohdettu ja yksilöllinen vapaus ja varmuus elämästä ovat asetettuina hyvinvoinnin kuvastajiksi. Luonto ei ole vain muutamien omaisuus, vaan ominaisuutena meissä kaikissa. Mihin sulautuu sitten, jos mielentila – metsä – häviää?
Luonto on täynnä elämää, juuri sitä, jota olemme itsekin. Sulje ovi hetkeksi muulta Maailmaltasi ja avaa se Metsälle. Metsässä ei ole huolissaan, että olisi huolissaan. Luonnossa aikaa ohjaa syklisyys, vuoden- ja vuorokaudenajat. Uudet polut johdattavat uusien havaintojen äärelle. Metsässä ei kuule ihmisten kiirettä. 
Talvi on ollut levon aikaa metsälle, joka on valmis kevääseen. Vie ystävä metsään. Ja mitä muuta pakkaat reppuusi kuin eväät? Mitkä jäljet jätät jälkeesi? Metsään syntyneet jäljet ovat täynnä elämää ja kertovat siitä. Askel pehmeään on harppaus levolliseen mieleen. Käy jälleen metsään ja riisu kiireen ja stressin painava sekä elämää liian usein hallitseva sotisopa!
Pysähdy, koe ja jatka eteenpäin! Tätä ohjetta noudattaen löytää itsensä läsnä Maailmasta. Huomatessaan erityistä voi painaa sen mieleensä ja tallettaa mukaansa. Kun Maailma ilmenee arvokkaana, toimii sen mukaisesti. Monet olettavat elämän koostuvan pakosta työntyä eteenpäin. Niin ei tarvitse olla, eikä metsäretkellä ainakaan! Metsässä vapautuu turhista paineista.
Laskeudun kosken rantaan. Iloni virtaa kotokoskeni kuohuissa. Aurinko paistaa sumun läpi sirottaen huurteisen ilman kultaansa. Ilmassa sataa höyryä, jonka kylmyys nostattaa. Se tuntuu kasvoillani. Voin vain olla ja tunnen eläväni eteenpäin.
Kirjoittaja on agrologiopiskelija Keski-Suomesta.
Puuskahdus-palstalla vaihtuvat kirjoittajat sanovat suorat sanat muun muassa ympäristöpolitiikasta, ympäristön tilasta ja ihmisen suhteesta luontoon. Puuskahduksia julkaistaan sekä Nuorten Luonto -lehdessä että nuortenluonto.fi-sivustolla.
KATSO MYÖS
