Nuorten Luonto

Julkaistu: 20.10.2023

Yli kaksikymmentä vuotta sitten syntyneen Roska päivässä -liikkeen toiminta jatkuu aktiivisena. Haastattelimme liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahosta.

Roskaaminen on yksi konkreettisimmin esillä olevista ympäristöhaitoista. Roskat rumentavat ympäristöä, ovat vaaraksi eläimille ja niistä voi päästä myrkyllisiä aineita luontoon. Useat tahot työskentelevät roskatilanteen hillitsemiseksi, mutta jokainen voi tehdä osuutensa siivoamalla vaikkapa omaa lähiympäristöään.

 

Tuula-Maria Ahonen, mistä idea Roska päivässä -liikkeen perustamiseen lähti?

Alkuvaihe oli vuonna 1996, kun olimme lasten kanssa Hietsun uimarannalla. Järkytyin uimarannan roskaisuudesta. Siellä missä kasvoin, Ylitornion Nuotiorannan rajavartioston ympäristössä, uimaranta oli aina siisti. Esitin itselleni kysymyksen: mitä voin tehdä, että lasteni tulevaisuus ei ole huonompi kuin omani? Intuitio vastasi neljän vuoden kuluttua. Kun olin keräämässä roskia, mieleeni tuli ajatus, että jos jokainen keräisi roskan päivässä, me eläisimme ihan toisenlaisessa ympäristössä.

Miten liike toimii käytännössä? Mitä kaikkea se pitää sisällään?

Liike toimii siten, että jokainen kerää päivittäin yhden tai useamman roskan. Meillä on valtakunnallinen Facebook-sivu, jossa jaetaan kokemuksia. Olemme tehneet yhteisiä roskakävelyjä, joilla jutellaan ja kerätään roskia.

Ennaltaehkäisemme roskaamista jakamalla ihmisille miniroskiksia, joihin voidaan laittaa esimerkiksi tupakantumppeja, limsatölkin klipsejä, purukumeja tai karkkipapereita. Roskiksen lahjoittaminen tupakoitsijalle on pieni ja nopea positiivinen teko, joka suojelee ympäristöä tumpeilta. Liikkeessämme myös kaunistetaan roskiksia. Siitä on selkeää kokemusta, että kaunistettuja roskiksia käytetään paljon enemmän.

Kuinka voi päästä mukaan Roska päivässä -liikkeeseen?

Se on hyvin helppoa – lähtee vain ulos ja kerää roskan. Itse teen niin, että otan talteen pieniä leipäpusseja ja kerään niillä roskat, joihin en halua koskea paljain käsin. Siisteimpiin roskiin ei tarvitse välttämättä pussia.

Liikkeellä ei ole jäsenrekisteriä, mutta Facebook-ryhmään voi liittyä. Sieltä saa virikettä ja tukea, sekä voi perustaa omia ryhmiä ja järjestää omaa toimintaa.

Millä tavalla liike on laajentunut perustamisesta lähtien?

Se alkoi heti alussa levitä nopeasti. Yhdeksänvuotias tyttäreni sanoi, että tästä liikkeestä pitää tehdä maailmanlaajuinen. Aloin kysellä käännöksiä, ja nykyisin kotisivumme on luettavissa 23 eri kielellä.

Millaisena koet tämänhetkisen roskatilanteen verrattuna liikkeen lähtötilanteeseen?

Täällä Helsingin Laajasalon Kruunuvuoressa ei oikeastaan löydy enää muuta kuin satunnaisia tupakantumppeja. Tietenkin jossain päin on myös sellaisia paikkoja, joissa ihmiset eivät vaikuta roskatilanteeseen muuten kuin heittämällä itse lisää roskia, ja siellä tilanne on sitten huonompi.

Millaisia saavutuksia liikkeen avulla on jo saatu aikaan?

Ainakin yksi konkreettinen saavutus täytyy kertoa: kerran kävellessäni näin, kuinka tupakoitsija heitti tumppinsa maahan. Ensin tunsin vihaa, mutta ylitin itseni ja lahjoitin hänelle miniroskiksen. Hän vastaanotti roskiksen, otti pudottamansa tumpin maasta ja pani sen sinne roskikseen.

Kutsuin myös presidentit Halosen ja Niinistön mukaan liikkeeseen. Molemmat vastaanottivat kutsun ja kutsuivat minut puolisoni kanssa Linnan juhliin arvostuksen osoituksena liikettä kohtaan. Tulen kutsumaan myös tulevat presidenttiehdokkaat mukaan.

Minkä viestin haluaisit välittää nuorille lehden lukijoille?

Ehdottomasti tervetuloa mukaan! Asenteita roskaamiseen liittyen pitää muuttaa. Myös kaveria kannattaa pyytää mukaan keräämään roskia. Muuta maailmaa aloittamalla itsestäsi. Kaikki voivat näyttää mallia, kuinka kunnioitetaan ympäristöä joka päivä. Parhaimmillaan tällä tavalla voi löytää uusia kavereita ja kokea kivoja yhteisiä roskankeräyshetkiä. Myös omiin vanhempiin ja sukulaisiin voi vaikuttaa, vaikka uuden asian omaksuminen voi joillain vaatia kypsymisaikaa. Roskia keräävät opettavat omalla esimerkillään ympäristön kunnioitusta.

 

Teksti: Venla Österberg

Kuvat: Jari Peltoranta