Nuorten Luonto

Julkaistu: 28.2.2014

Lumeton talvipäivä Uutelan luonnonsuojelualueella 11.1.2014.

Rannalla hento tuulenvire heiluttaa korsia ja kaisloja. Taivas on tasaisen pilvimassan peitossa, päivänvaloa ei ole juuri nimeksikään. Pysähdyn. On niin hiljaista, että kuulen oman hengitykseni, oksien rapinan ja tuulen huminan kaislojen lomassa.

Siirtyessäni lähemmäs rantaa, huomaan aivan pienenpieniä kuplivia jäälauttamuodostumia. Vesi on niin kirkasta, että pohjan kivet kuultavat kauniin värisinä. Pienet aallot kuljettavat hiljalleen jäähileistä vettä. Ääni on heleä. Matalikolla on myös pikkuaalloista muodostuneita pyörteitä, joissa vesi solisee rauhoittavasti.
Kävellessäni takaisin huomaan, että pitkospuiden väliin jäävillä alueilla on runsaasti tulvavettä – vai onko se sadevettä kuukausia jatkuneiden sateiden vuoksi? Pysähdyn kuvaamaan. Jäähän on muodostunut kauniita kuvioita sen jäädyttyä vaiheittain. Jää ritisee hieman, kun hiljennyn kuuntelemaan.

Metsässä ei tuule lainkaan. Aivan kuin luonto olisi pysähtynyt tai hiljentynyt kokonaan. Pieniä lumihiutaleita alkaa leijailla hiljakseen. On tullut vihdoinkin talvi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti ja kuvat: Hanna Heikkilä