Nuorten Luonto

Julkaistu: 28.2.2014

Metsäryhmäläiset jalkautuivat Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikalle keskelle Etelä-Karjalan hienointa vanhaa metsää. Aluetta ei ole vieläkään suojeltu pysyvästi, joten työ metsien säilyttämisen puolesta jatkuu.

Luonto-Liiton metsäryhmän lokakuinen kartoitusretki suuntautui metsäyhtiöiden sydänmaille, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajaseudulle metsään, jossa jo lähes 100 000 suomalaista on vieraillut. Kyseessä ei kuitenkaan ole kansallispuisto tai muu tunnettu retkeilyalue, vaan valtaisan suosion saavuttaneen Metsän tarina -dokumenttielokuvan keskeinen kuvauspaikka, Haarikko.

Haarikon alue on maakunnallisesti arvokas luontokohde, jolle leimallista ovat rannoiltaan koskemattomien järvien ja lampien täplittämä maasto sekä vanhat lahopuustoiset metsät luonnontilaisina solisevine puroineen ja maasta pulppuavine lähteineen. Haarikon monipuoliseen pesimälajistoon kuuluvat esimerkiksi Metsän tarina -elokuvassakin esiintyneet kaakkuri, liito-orava, kanahaukka, varpuspöllö ja Etelä-Suomesta muuten jo lähes kadonnut kuukkeli.

Vuosi sitten, Metsän tarinan kerätessä edelleen elokuvateattereiden saleja täyteen joka puolella Suomea, ilo näistä hienoista metsistä vaihtui kuitenkin huoleksi ja suuttumukseksi, kun metsäyhtiö UPM:n suunnitelma Haarikon rantojen kaavoittamisesta mökkitonteiksi tuli julkisuuteen.

Rantojen täyttäminen mökeillä tarkoittaisi sekä alueen erämaisuuden, rauhan ja hiljaisuuden menettämistä että tähän asti eteläkarjalalaisittain harvinaisen yhtenäisinä säilyneiden arvokkaiden metsien pirstomista teillä. Yhtiön suunnitelmat saatiin kuitenkin onneksi jäädytettyä luontojärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten aktiivisen työn ansiosta: julkisuuden seurauksena UPM lupasi pidättäytyä toistaiseksi tonttien myynnistä. Myös alueelle suunniteltuja metsän hakkuita on saatu lykättyä.

Alueen pysyvään suojeluun UPM ei kuitenkaan ole myöntynyt, ja työ alueen säilymisen puolesta jatkuu yhä. Tästä syystä Luonto-Liiton metsäryhmä päätti jalkautua lokakuiseksi viikonlopuksi Haarikon metsiin ja kerätä lisätietoa alueen metsistä ja lajistosta luontojärjestöjen tekemän suojeluesityksen tueksi.

Mukaan lähti yhdeksän innokkaan kartoittajan joukko, joka koostui niin kokeneista konkareista kuin kartoitusta vasta opettelevista uusista metsäryhmäläisistä. Yksi uusista oli 22-vuotias Pihla Salminen, joka kirjoitti Nuorten Luonnolle kokemuksistaan kartoitustöissä.

Vanhat metsät käyneet vähiin Etelä-Karjalassa

Metsän tarina -elokuvassa on tarkoituksella kuvattu vain vanhoja luonnonmetsiä, eikä kuvista juuri löydy merkkejä ihmistoiminnasta. Elokuvan hieno tunnelma mystisine metsänasukkaineen perustuukin suurelta osin juuri tähän: Metsän tarina on harvinaisen kaunis kuvaus suomalaisista metsistä vailla dramaattisia kuvia metsäkoneen alta pakenevista eläimistä tai tien varteen pinotuista kilpikaarnaisista ikimännyistä. Siksi on irvokasta ja yllättävääkin että yksi elokuvan pääkuvauspaikoista sijaitsee alueella, jossa metsäfirmat ovat jo pitkään huolehtineet tehokkaasti siitä että muu maisema koostuu lähes pelkästään yksipuoleisista talousmetsistä ja rujoista avohakkuuaukeista.

Etelä-Karjalan metsistä on suojeltu vain puoli prosenttia, joten vanhan metsän lajien säilymiselle on äärimmäisen tärkeää saada jokainen alueella vielä jäljellä oleva suojelullisesti arvokas metsä nopeasti turvaan. On käsittämätöntä että julkisuudessa ympäristöasioissa vastuullisena esiintyvä, FSC-sertifikaatin noudattamiseen sitoutunut ja Etelä-Suomen Kuukkeli-yhteistyöverkosto -hankkeeseenkin osallistunut UPM on nyt valmis hävittämään tämän upean luontokokonaisuuden kaikkein tärkeimmät arvot; koskemattomat rannat ja yhtenäiset vanhan metsän alueet.

Luonto-Liitto jatkaa yhdessä muiden luontojärjestöjen kanssa kamppailua Haarikon metsän tarinan jatkumisen puolesta. Tavoitteena on saada UPM luopumaan lopullisesti hakkuu- ja mökkisuunnitelmistaan ja antaa tulevillekin sukupolville mahdollisuus retkeillä Haarikon rakentamattomilla rannoilla, kuulla kaakkurin huuto kesäyössä ja kohdata sielunlinnuiksikin kutsutuiden kuukkeleiden uteliaat silmäparit keskellä vanhaa kuusikkoa.

Teksti: Kukka Kyrö & Pihla Salminen

Kuvat: Lauri Kajander & Kukka Kyrö