Luontopolulla: metsäjooga


Teksti ja kuvat: Emilia Raunio

Me suomalaiset olemme siitä onnekkaita, että lähes jokaisella meistä on metsäalue kotimme lähistöllä. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleilu metsässä elvyttää niin kehoa kuin mieltä. Myös joogalla tiedetään olevan lukuisia parantavia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Jooga vaikuttavaa kokonaisvaltaisesti kehon, mielen ja hengen tasapainoon. Parhaimmillaan se ohjaa yksilöä antautumaan elämän tielle ja läsnäoloon sekä löytämään omaan ytimeen – elämän ytimeen. Metsässä joogaaminen onkin varsin luonnollista. Oman luontonsa kuuntelemista, yhteyttä koko universumiin.

Jooga on läsnäoloa

Joogassa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja harjoituksia, kuten asanoita, hengitysharjoituksia ja meditaatiota, mutta jooga ei itsessään ole harjoitus, vaan pikemminkin tie ja matka, jossa fyysinen keho ja mieli ovat läsnä tässä ja nyt. Se on näkemistä kirkkaasti ja selkeästi.

Minulla on ilo tutustua metsäjoogaan Porvoon Ekuddenissa, jossa oppaanani toimii luontovalmentaja ja joogaohjaaja Anne Kyyhkynen.

”Joogamatkamme alkaa jo lähestyessämme metsää. Pyörämatkalla, bussissa tai autossa voi vielä tuoda esiin asioita, jotka arjessa painavat mieltä, mutta kun astumme metsään, hiljenemme ja jätämme kaikki arjen askareet metsän ulkopuolelle”, Anne selvittää ajaessamme kohti Ekuddenin luonnonsuojelualuetta. Muutaman askeleen jälkeen huomaan riisuneeni sandaalit ja astelen pellon laitaa paljain jaloin. Vilja taipuu tuulessa ja minä lähden seuraamaan liikettä.

”Metsäjooga ei ole suorittamista, jossa mennään metsään tekemään liikkeitä ja sitten poistutaan. Sen sijaan metsä kutsuu sinua ja voit sinne saapua. Se ottaa lempeästi ja rakastavasti vastaan jos olet siihen halukas”, toteaa Anne.

Paluu juurille

Suuren tammivanhuksen juurelle saavuttuamme Anne ohjaa minua aistimaan puuta eri tavoin. Saan silittää puuta, tunnen sen tuoksun. Voin halata puuta ja siinä se tukee minua lasteineni vahvat juuret maahan tunkeutuneena. Jatkamme matkaa ja tervehdimme valtavaa siirtolohkaretta. ”Miltä kivi voisi tuntua?” Mietin kiven olemusta. Siinä se on ollut vuosituhansia. Alan pohtia planeettoja ja tähtiä ja aurinkokuntaamme. Voi, miten murheeni ovat pieni lammikko valtameressä. Kiitollisuus siitä että saan olla tässä.

Jatkamme matkaa ja tuuli puhaltaa. Vastatuuli ei ole koskaan tuntunut näin hyvältä. Tekee mieli vuoroin puuskuttaa, kuiskata ja laulaa. Avaamme ääntä, haukottelemme, venymme ja vahvistumme eri suuntiin. Ja matka jatkuu. Miten hyvältä maa tuntuu paljaiden jalkojen alla. Miltä jalkapohjat tuntuvat. Ja taas mieleeni pulppuaa uusia kiitollisuuden aiheita, kuten omat jalat, jotka ovat tuoneet ja vieneet lukuisiin paikkoihin.

Metsäjooga, vuorijooga, vesijooga. Oli nimitys mikä hyvänsä, on se itse asiassa paluuta juurille. Missä luulette Buddhan meditoineen ellei puutarhassa tai vuorien rinteillä?

Mahdollisuudet ovat monet

Ihaninta metsäjoogassa on metsän syli. Se ei arvota tai sisällä arvostelevia katseita tai peilejä, jotka heijastavat vääristymiä ja turhia vaatimuksia. Luonnossa ollessa alkaa nähdä itsessäänkin sen kauneuden, joka luonnosta kumpuaa. Siinä puukin vain seisoo ja on. Mitä kaikkea se on elämänsä aikana kuullut ja nähnyt. Miten monia vaiheita se on käynyt läpi. Menettänyt oksan jos toisenkin, tiputtanut tuhansia lehtiä ja synnyttänyt uutta elämää ja antanut kodin niin monelle metsän olennolle. Ja vaikka näennäisesti se vaan on paikallaan ja seisoo, niin sen sisällä tapahtuu jatkuvasti elämän ihmeitä, yhteyttämistä, ravinnonkiertoa, voi, sehän on maailman keuhkot!

Metsäjoogassa voi pysähtyä milloin vain ja jäädä taipumaan eteen, sivulle tai taakse. Ei puissa kiipeilykään liene kiellettyä. Metsäjoogaakin on takuulla niin monenlaista kun on ohjaajaakin. Toinen voi ohjata luontopolkua seuraten ja toinen etsiä yhden puun jonka juurella ollaan koko harjoituksen ajan. Mahdollisuudet ovat monet, mutta metsäjooga tehdään luonnollisesti aina metsää kunnioittaen ja jokamiehenoikeuksia noudattaen.

Vajaan kolmen tunnin metsäjoogan jälkeen nautimme meren rannassa kirsikoita ja koivunmahlajuomaa ja pulahdamme mereen vesijuoksemaan. ”Emilia, metsä tuntui ottavan sinut hyvin vastaan”, lausahtaa Anne hymy huulilla ja pilke silmäkulmassa. Tuuli puhaltaa, veri virtaa, soluni ovat ravitut ja mieleni tyyni, mutta valpas. Kiitos Luonto Äiti, vaikka harhailen ja haahuilen sinä otat minut aina avosylin vastaan ja olen taas kotona.

Tietolaatikko: Mikä metsäjooga?

Metsän tai muun luontoympäristön elvyttävä vaikutus yhdistettynä joogaan on voimauttava, virkistävä ja myös rauhoittava kokemus. Metsäjoogassa hyödynnetään luonnon elementtejä, kuten puita, kallioita ja puunrunkoja harjoituksen aikana. Metsäjoogatunnille on hyvä pukeutua säänmukaisesti ja varata mukaan juomapullo, mukavat kengät ja avoin mieli.

Kirjoittaja vieraili luontovalmentaja ja joogaohjaaja Anne Kyyhkysen luona Porvoon Ekkuddenissa. Ekuddenin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista tammi- ja lehmusmetsistään. Ekudden on osa Natura 2000 -aluetta ja kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

KATSO MYÖS