Nuorten Luonto

Julkaistu: 19.4.2016

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys ilmastopäästöjen leikkaamisesta ja siitä, että fossiilisia polttoaineita pitää korvata uusituvalla energialla lähivuosikymmeninä. Myös maamme nykyisestä hallitusohjelmasta löytyy suunnitelma luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa öljyn käyttö 2020 -luvulla. Sipilän hallitus on myös linjannut tavoitteekseen lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin.

Tavoitteet fossiilista polttoaineista luopumisesta  ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta ovat hyviä ja kannatettavia. Suomessa ilmastotavoitteet on kuitenkin suunniteltu toteutettavaksi pitkälti metsäenergian käyttöä lisäämällä. Tämä herättää ympäristöjärjestöissä huolta sekä monimuotoisuuden suojelun että todellisten ilmastopäästöjen vuoksi.

Tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämisestä tarkoittavat, että  Suomen metsiin kohdistuu entistä moninaisempia käyttöpaineita. Puuta tarvitaan edelleen rakentamiseen ja paperintuotantoon ja tämän lisäksi sitä halutaan polttaa lämmöksi tai korvata sillä fossiilisia polttoaineita liikenteessä.  Metsäbiomassan käytön voimallinen lisääminen energiantuotannossa ja muut metsien käyttöpaineet uhkaavat lisätä metsiemme hakkuita huomattavasti.

Hakkuiden lisääminen on vakava uhka metsäluontomme monimuotoisuudelle. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä ja vanhojen metsien väheneminen on aiheuttanut monien lajien harvinaistumista. Metsien käyttö puubiomassaksi heijastuisikin myös metsäluontoomme ja voisi johtaa yhä useampien metsälajien harvinaistumiseen ja jopa joidenkin lajien katoamiseen Suomesta.

On myös syytä huomata, että metsäbiomassa ei ole uusiutuvuudestaan huolimatta ilmastoneutraalia, vaikka se tällä hetkellä lasketaankin nollapäästöiseksi.

Puuta poltettaessa vapautuu puun kasvun myötä sitoutunutta hiiltä ja tämän hiilidioksidin sitoutumien takaisin ilmakehästä vie kauan, Suomen oloissa 80 tai yli sata vuotta. Bioenergiaksi päätyneen metsän hiilivarasto ei nouse pitkään aikaan samalle tasolle kuin jolla se olisi ilman hakkuita. Suunniteltu metsäenergian käytön lisääminen saattaisikin päästöjen vähentämisen sijasta jopa kasvattaa Suomen ilmastopäästöjä seuraavien vuosikymmenten aikana. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada päästöt alas jo aivan lähivuosina.

Metsäbiomassan energiakäyttö ei ole yksinkertainen kyllä tai ei kysymys. Ilmastovaikutukset vaihtelevat suuresti riippuen siitä mitä poltettava puuaines on. Puuperäinen bioenergia, joka pohjautuu hakkuutähteisiin ja harvennuspuihin, voi olla osa Suomen energiantuotantoa. Metsiä ei kuitenkaan tule vetää sileiksi ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ja merkittäviin metsäenergian käytön lisäyksiin ja uusiin metsäbiomassaan perustuviin energiainvestointeihin tulisi suhtautua kriittisesti. Olisi erittäin tärkeää asettaa yläraja metsien käytölle ja jättää nykyistä suurempi osa metsistä kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Erityisesti vanhat ja lajistoltaan monimuotoiset metsät tulisi rajata pois talouskäytöstä.

Puuperäisen bioenergian korostumisen taustalla lienee vanha ajatus metsäsektorista Suomen talouden tukipilarina. Nyt pitäisi kuitenkin viedä ajatukset uusille urille. Suomessa sähkön, lämmön- ja  liikennepolttoaineiden tuotantoon olisi olemassa puuperäistä bioenergiaa fiksumpia ja kestävämpiä ratkaisuja, kuten tuulisähkö ja pohjoismainen kestävästi tuotettu vesivoima, kiinteistökohtaiset aurinko- ja maalämpöjärjestelmät, biokaasun tuotanto sekä liikenteen sähköistäminen. Tarvitsemme rohkeampia visioita ja keskustelua siitä, kuinka Suomelle luodaan aidosti kestävästä energiajärjestelmä. Todelliseen kestävyyteen kuuluu päästöjen vähentämisen ohella myös energian käytön kohtuullistaminen.