Nuorten Luonto

Julkaistu: 19.9.2011

Tuomo Lindholm

Opiskelijan kesät kuluvat yleensä töitä tehdessä eikä luontoretkille meinaa jäädä aikaa. Kuluneena kesänä allekirjoittanutta onnisti töiden suhteen. Pääsin Metsähallituksen Luontopalveluiden leipiin tekemään upouuden Selkämeren kansallispuiston kulttuuriperintöinventointia. Asuimme Metsähallituksen arkeologin kanssa veneessä ja kävimme läpi saaren toisensa jälkeen napsien valokuvia ja gps-pisteitä vanhoista rakenteista ja rakennuksista.

Kansallispuistot mielletään usein neitseelliseksi luonnoksi. Tosiasiassa syrjäisimmissäkin erämaissa on käyty pyyntiretkillä ja maankäyttö on synnyttänyt arvokkaita elinympäristöjä. Menneestä muistuttavat rakenteet, rakennukset ja maisemat ovat arvokasta kulttuuriperintöä, jota kansallispuistoissa lajiston rinnalla suojellaan.

Selkämeren kansallispuisto on 160 kilometriä pitkä ja ulottuu Kustavista Merikarvialle. Puiston pinta-alasta 98 prosenttia on vettä ja loput kaksi prosenttia pääosin pirstaleista ulkosaaristoa. Suojeluarvoja löytyy merenpohjan kotoperäisistä levälajeista monimuotoiseen linnustoon. Rikkaat kalavedet ovat houkutelleet ihmisasutusta jopa kaikkein uloimmille saarille.

Kansallispuistossa on runsaasti kultuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Eläreunalla sijaitseva Katanpään linnakesaari on Pietarin puolustusketjun viimeinen merilinnake. Hieman pohjoisempana sijaitsee eteläisin kansallispuiston kolmesta majakkasaaresta. Isokarissa voi ihailla vanhaa luotsi- ja majakanvartijakylää. Lähempänä Uuttakaupunkia Putsaaressa on keskiaikainen satama ja yli 400 vuotta vanha piilokappeli. Porin eteläpuolella Säpin majakkasaaressa voi törmätä luonnonhoitotöissä uurastavaan ylämaankarjaan ja aikoinaan saarelle riistaksi tuotuihin mufloneihin.

Majakka- ja linnakesaarten ohella inventoimme pienempiä valtiolle kuuluvia saaria ja luotoja, joiden kulttuuriperintöä ei tunnettu ennalta. Löysimme lukemattomia vanhoja kivisiä merimerkkejä ja yllättävistäkin paikoista vaatimattomia yöpymissuojia. Uusiin löytöihin lukeutui myös Porin pohjoispuolen kivisiltä saarilta löydetyt rautakautiset hautaröykkiöt ja Ouransaariston massiiviset kivikehät, joiden alkuperä jäi vielä hämärän peittoon.

Muutaman saaren väliin jäämisestä huolimatta saimme muodostettua yleiskuvan koko alueen kulttuuriperinnöstä. Syksyllä työmme pohjalta alkaa kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen.