Voimauttavat eläinkontaktit


Teksti ja kuvat: Kati Tiitola

Eläinavusteisessa terapiassa läheisyydestä nauttivat niin eläimet kuin asiakkaatkin.

Toimintaterapeutti Auli Laineen maatilalla harvinaiset, suomalaista alkuperäisrotua edustavat vuohet, lampaat ja kanat saavat viettää onnellista elämää. Toisin kuin tuotantoeläintiloilla, Aulin perustamassa TerapiaLampolassa eläimet saavat kuolla vanhuuteen ja elää lajityypillistä elämää, mutta niillä on silti tärkeä elämäntehtävänsä osana terapiatyötä. Kotieläinten parissa tapahtuva terapiatyö tapahtuu kuitenkin aina eläinten ehdoilla.

Maatiaisrodut ovat osa kulttuuriperintöämme

Itähelsinkiläisessä lähiössä varttunut Auli muutti perheineen kymmenisen vuotta sitten maatilalle Riihimäelle. Maatiaisroduista kiinnostuneen perheen elämän osaksi lampaat, vuohet ja kanat tulivat hyvin pian maalle muuttamisen jälkeen.

– Aloin miettiä, miten voisin yhdistää maatilan ja työni toimintaterapeuttina. Terapian ja eläinten yhdistäminen tuntui hyvin loogiselta ajatukselta. Puutarha ja metsä ympäristöinä olivat jo aiemmassa työssäni tulleet tutuiksi paikoiksi toteuttaa toimintaterapiaa, Auli kertoo.

Suomalaiset alkuperäisrodut ovat tulleet tehomaatalouden yleistyttyä uhanalaisiksi. Sosiaalinen toiminta sekä virkistäytymiskäyttö on sittemmin tuotu esille yhtenä keinona säilyttää maatiaiskantoja, joiden pitäminen ei tuotannollisesti ole yhtä kannattavaa kuin tehomaatalouteen jalostettujen rotujen. Maatiaisrotujen katsotaan myös soveltuvan terapiaeläimiksi hyvin, koska ne ovat luonteeltaan sosiaalisia ja uteliaita.
Auli pitää tärkeänä, että maatiaisrodut säilyvät osana suomalaista maaseutua.

– Alkuperäisrodut ovat tärkeitä geenipankkeja. Esimerkiksi ahvenanmaanlammas on jalostettuja rotuja lähempänä alkuperäistä muflonia, josta lammas on kehittynyt. Maatiaisrotujen säilyminen on tärkeää myös siksi, että ne ovat osa vanhaa suomalaista kulttuuria.

Lampaat opettavat luontoon suhtautumista

Lampolassa käy asiakkaita monenlaisista lähtökohdista. Esimerkiksi aikuisia, joilla on mielenterveysongelmia, tai kouluikäisiä lapsia, jotka kärsivät keskittymisvaikeuksista. Maatilalla terapeuttinen toiminta koostuu pitkälti päivittäisistä maatilan rutiineista. Läheisyydestä nauttivat Aulin mukaan niin eläimet kuin asiakkaatkin.

– Etenkin pässit ovat hyvin ihmisrakkaita, oikeita halilampaita.

Maatilaterapia auttaa lapsia käsittelemään elämän suuria kysymyksiä aika-ajoin tapahtuvan elämän ja kuoleman todistamisen kautta, kun uusia karitsoja syntyy ja vanhoja eläimiä kuolee. Auli kertoo koululaisasiakkaidensa taustalla olevan usein keskittymisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia. Eläinten seurassa lapset oppivat havainnoimaan omaa käytöstään, sillä lampaat saaliseläiminä säikähtävät ja pakenevat herkästi, mikäli lapsi juoksee ja huutaa levottomasti. Terapiaeläiminä lampaita ei pyritä koulimaan mihinkään tiettyyn muottiin, vaan ne opettavat suhtautumista luontoon omien luontaisten käytösmalliensa kautta. Aulin maatilalla levottomatkin lapset opettelevat rauhoittumista.

– Olen yhä enemmän sitä mieltä, että tärkeää on myöskin oppia vain olemaan: katsella rauhassa, mietiskellä asioita ja keskustella niistä. Lampaiden leppoisa rytmi tarttuu myös niiden tarkkailijoihin ja auttaa rauhoittumaan.

Aulin tarjoaman maatilaterapian toiminnan tausta-ajatuksena on vahvan luontosuhteen merkitys ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta.

– Hyvä luontosuhde auttaa suhteuttamaan monia asioita elämänkulussa ja juurruttaa meihin tietoa omasta perimästämme. Luontoa ei voi irrottaa muista elämänalueista, vaikka se tuntuukin olevan yleinen ajatustapa yhteiskunnassamme, Auli kiteyttää.

Eläinavusteinen kuntoutustoiminta syventyy ihmisen ja eläimen väliseen vuorovaikutussuhteeseen

Suomessa eläinavusteista terapiaa käytetään kuntoutusmuotona eri ihmisryhmille, kuten vanhuksille , lapsille ja mielenterveyskuntoutujille. Yleisimmät terapiaeläimet ovat koira ja hevonen. Ratsastusterapialla on Suomessa jo melko pitkät perinteet, mutta viime aikoina myös muita kotieläimiä, kuten lehmiä, lampaita, vuohia, laamoja sekä alpakoita on alkanut esiintyä terapiaeläiminä. Löytyypä Suomesta terapiapossukin.

Eläinavusteinen terapia voi tapahtua aidossa ympäristössä hevostallilla tai maatilalla, mutta eläimen kanssa voidaan tulla vierailulle myös hoitolaitokseen. Eri eläinlajeilla on oma vaikutuksensa terapoitavaan ihmiseen, mutta kaiken eläimen kanssa tapahtuvan positiivisen vuorovaikutuksen on havaittu tutkimuksissa vähentävän muun muassa stressiä, laskevan verenpainetta ja lisäävän mielihyvää tuottavia hormoneja ihmisen kehossa. Eläimen läsnäolo rauhoittaa ja auttaa käsittelemään tunteita: eläimen kanssa tapahtuva vuorovaikutus on aina suoraa ja aitoa. Eläin ei myöskään arvioi eikä luokittele ihmistä. Eläinten hoitoon liittyvät toiminnot ja päivittäiset rutiinit auttavat rytmittämään päivää ja voivat aikaansaada onnistumisen tunteita.

Lähde: Green Care Finland, www.gcfinland.fi

KATSO MYÖS