Nuorten Luonto

Julkaistu: 18.3.2022

Pieni soliseva puro voi olla täynnä elämää tai pelkkä likaoja.

 

Virtavesiksi luokitellaan kaikki sisävedet, joissa virtaa vesi. Niihin kuuluvat siis joet, purot, norot, kanavat ja keinotekoiset uomat. Virtavedet laskevat aina isompaan vesistöön, kuten mereen, järveen tai isompaan uomaan. Virtavedet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, koska ne ovat sekä osa muita ekosysteemejä että muodostavat täysin oman ainutlaatuisen ekosysteeminsä.

Virtavedet kasvavat suuremmiksi lähestyessään vesistöä, johon ne laskevat. Puroja pienemmät virtaavat vedet eli norot saavat alkunsa lähteistä, joten noroissa ei välttämättä edes virtaa vesi läpi vuoden. Silti nekin ovat merkityksellisiä.

Jokien ja purojen äärellä on aina ollut paljon elämää. Niiden tärkeys muodostuu niiden tarjoamasta makeasta vedestä, elintilasta sekä ravinteista eliöille, kuten kaloille, ravuille, simpukoille ja meille ihmisille. Virtaavista vesistä riippuvaiset vaelluskalat kuten taimen, lohi ja vaellussiika tarvitsevat virtaavia vesiä lisääntyäkseen.

Este elämän jatkumiselle

Suomessa virtavesistöjä on laiminlyöty jo pitkään. Jokien luonnollista virtaa on hyödynnetty jo yli sadan vuoden ajan energiantuotantoon vesivoimalaitoksilla ja niiden padoilla. Jokien kuohuvista koskista on siirretty kaloille suojapaikkoina olleita kiviä jokien reunoille, jotta tukkeja on voitu uittaa teollisuuden käyttöön.

Suomessa on tuhansia virtavesiä tukkivia patoja. Suurin osa padoista on hyvin pieniä, joilla ei ole enää merkitystä energiantuotannon tai maatalouden kannalta. Suuria patoja on noin 500, joista hyvin pieni osa on merkittäviä energiantuotannolle.

Suurin osa Suomen isoista joista on padottu, kuten maamme pisin joki Kemijoki. Kemijokeen rakennettiin ensimmäinen pato vuona 1948. Se esti Suomen mahtavimman lohikannan nousun Euroopan suurimmille poikastuotantoalueille. Kemijoen lohen tuho on yksi monista surullisista esimerkeistä.

Suurien ja pienien patojen lisäksi nousuesteenä puroissa on usein huonosti suunniteltu ja toteutettu tierumpu, jota pitkin vaelluskalat eivät pääse nousemaan. Nousuesteen purkaminen mahdollistaa kaloille nousemisen ylemmäs puroa tai jokea uusille lisääntymisalueille.

Näitä vaelluskalojen lisääntymistä estäviä patoja halutaan purkaa ja virtavesiä ennallistaa luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi, koska lähes kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia.

Suojelutyön ahkeruus palkitaan

Kari Stenholm on Vantaanjoki-vastaava Virtavesien hoitoyhdistyksessä. Hän on tehnyt työtä Vantaanjoen puolesta kaikkiaan yli kaksikymmentä vuotta, ensin sivutoimisesti töiden ohella ja nyt päätoimisesti.

Stenholm kertoo virtavesien kiinnostaneen häntä jo pienestä pojasta lähtien samasta syystä kuin nykyään: virtaava vesi, sen salaperäisyys ja äänet, sekä kiinnostus tietää, kuinka paljon elämää pinnan alla piileksii. Stenholmia ovat kiinnostaneet erityisesti kalat, sillä hän teki nuorempana usein vaellus- ja kalastusreissuja Lapin virtaaville vesille.

– Jopa vielä 2010-luvun alussa virtavesitietoisuus oli Suomessa paljon vähäisempää. Vasta hiljattain on ymmärretty laajemmin virtavesien mahdollistavan monen lajin elämän, vesivoimalan näennäisesti vihreän energian haittapuoli ja kalojen vapaan kulun merkitys virtavettä ylävirtaan ja turvallisesti alavirtaan, sanoo Stenholm.

Tietoisuus on lisääntynyt, ja sen hyödyt näkyvät jo. Stenholm kertoo syitä miksi itse ryhtyi virtavesiaktiiviksi:

– Vantaanjoen vesistön elvyttämisen aloitin, kun huomasin kuinka paljon vesistöön tuli puhdistamattoman jäteveden päästöjä, joista julkisuudessa vaiettiin. Ryhdyin kaivelemaan esiin päästötietoja, julkaisemaan niitä ja vaatimaan päästöjen lopettamista. Sen seurauksena jätevesipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet, mutta edelleen niitä on.

– Suomessa mikään vesistö ei ole niin hyvässä kunnossa, että vesistön tilaa ei voisi auttaa. Jopa Lapin puhtailta näyttävissä vesissä saattaa olla hyvinkin huono vaelluskalakanta.

Virtavesiluonnossa oppii

Virtavesistä voi saada paljon tietoa netistä ja kirjoista, mutta kuten Stenholm toteaa, tärkeintä on mennä virtaveden ääreen viettämään aikaa, katselemaan ja kuuntelemaan veden virtausta.

Silloin herää monia kysymyksiä, ja tiedonhaun jälkeen tieto jää paremmin mieleen. Yhdistelmä teorian opiskelua sekä virtavesiluonnossa olemista on Stenholmin mukaan paras tapa oppia tuntemaan virtavesiä.

Virtaveisen suojelussa tarvitaan tiettyjä taitoja. Stenholm sanoo, että yleisesti tärkein taito on olla aidosti kiinnostunut virtavesistä.

– Tärkeää on osata kohdistaa työ sinne, missä se tuottaa hedelmää.

Luonnon elvyttäminen

Laiminlyötyjä virtavesiä ennallistetaan eri keinoin. Ennallistamiseen kuuluu nousuesteiden poisto, koskialueiden kunnostaminen ja tarvittaessa lajien palauttaminen vesistöön istutuksilla.

Koskialueita kunnostetaan luomalla koskiin lohikaloille kutusoraikkoja, asettamalla kiviä sopivan virtaaman luomiseksi sekä vesieliöiden suojapaikoiksi ja mahdollistamalla syvyysvaihtelu koskissa. Lohi ja taimen tarvitsevat kuteakseen pyöreäkulmaista soraa, joka on asetettu riittävän nopeaan virtaan paksuksi matoksi.  Syvyysvaihtelu tarjoaa isoimmille kaloille paikkoja jossa ne voivat levätä ja olla suojassa.

Jos paikallista taimenkantaa ei enää ole, voidaan vesistöön istuttaa lajia joko poikaisistutuksilla tai mätirasiaistutuksilla. Tätä kuitenkaan ei saa tehdä ilman Ely-keskuksen lupaa.

Luonto-Liittoon perustettiin viime vuoden lopulla virtavesiryhmä. Ryhmään kuuluu innokkaita virtavesistä ja niiden suojelusta kiinnostuneita nuoria. Sen tavoitteena on parantaa virtavesiluonnon ja vaelluskalojen suojelun tilaa.

Virtavesiryhmän toiminta on vasta aluillaan ja lisää jäseniä etsitään. Ryhmä tulee tekemään suojelua eri tavoin: tiedonjakoa virtavesistä ja vaelluskaloista, poliittista vaikuttamista, virtavesikartoituksia, kunnostusta sekä muuta virtavesien suojeluun liittyvää toimintaa.

 

Virtavesiaktiiveja tarvitaan! Miten nuori voi osallistua toimintaan?

1. Opiskele aihetta ja levitä oikeaa tietoa. Voit kertoa tutuille ja tuntemattomille Suomen virtavesien tilasta esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

2. Puutu epäkohtiin. Virtavesiin kohdistuu haitallisia hankkeita. Tätä vastaan voi toimia ottamalla yhteyttä hankkeesta vastuussa oleviin viranomaisiin, haitan aiheuttajiin ja virtavesijärjestöihin.

3. Osallistu kunnostuksiin. Virtavesien kunnostus on tärkeää käytännön työtä vaelluskalojen hyväksi. Kunnostuksiin voi osallistua paikallisjärjestöjen kautta. Virtavesikunnostamisen on luvanvaraista toimintaa, joten sitä kannattaa tehdä vain asiantuntijoiden kanssa.

 

Teksti: Veikko Piiroinen

Kuva: Roni Rekomaa