Tutustu maailman metsätyyppeihin


Tunnetko eri metsätyypit? Nuorten Luonto esittelee niistä kuusi!

TEKSTI: TITTA LASSILA

Lauhkean vyöhykkeen sademetsä

Sademetsiä muualla kuin tropiikissa? Ei ole ihme, jos et edes tiennyt tästä metsätyypistä, sillä lauhkean vyöhykkeen sademetsät ovat lähes kokonaan hävinneet ihmisten tieltä. Niistä on enää pikku rippeitä jäljellä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Tasmaniassa, Chilessä ja Norjassa.

Lauhkean vyöhykkeen sademetsät sijaitsevat yleensä rannikolla, meren ja vuoriston välissä, missä pilvet roikkuvat raskaina vuorten rinteitä vasten. Suuret sademäärät kasvattavat puut korkeiksi ja saavat ne peittymään sammalilla ja muulla pintakasvustolla.

Kalifornian rannikkosademetsät sisältävät eniten sekä elävää että kuollutta puumassaa koko maailmassa. Näillä seuduilla kasvavatkin jättimäiset punapuut, joista vanhimmat ovat yli 2000-vuotiaita. Ne lähentelevät sadan metrin korkeutta. Valtaosa vanhoista punapuista on jo kaadettu metsäteollisuuden käyttöön.

Yksi erikoisimmista lauhkean vyöhykkeen sademetsistä löytyy Uudesta-Seelannista, missä Itävallan keisarin Franz Josefin mukaan nimetty jäätikkö laskeutuu sademetsän keskeltä ainoastaan 250 metriä merenpinnasta.

Mangrovemetsä

Mangrovemetsä on elintärkeä suojavyöhyke meren ja maan välillä. Se hidastaa tulvia, estää maaperän kulumista ja suodattaa maalta tulevia ravinteita ja saasteita. Se on elinympäristö, jossa viihtyvät esimerkiksi lukemattomat kalat, ravut, linnut ja matelijat.

Mangrovemetsän, jota voisi kutsua myös mangrovekosteikoksi, tunnistaa ilmajuurien villistä verkostosta. Se saa metsän näyttämään siltä kuin puut seisoisivat vedessä varpaillaan.

Mangrovemetsiä esiintyy päiväntasaajan molemmin puolin. Erityisen monet lajit asustavat sen suojissa esimerkiksi Intian ja Bangladeshin rannikoilla sekä Väli-Amerikassa. Vain parissa vuosikymmenessä mangrovemetsistä on kuitenkin hävinnyt yli kolmannes. Tuhoa aiheuttavat muun muassa hakkuut, maatalous, satamateollisuus ja rantarakentaminen. Myrskytulvien pahenevat vaikutukset ovat onneksi herättäneet ihmiset suojelemaan mangroveja, sillä ne suojelevat vastavuoroisesti ihmisiä.

Trooppinen havumetsä

Havumetsiä löytyy myös trooppisesta etelästä sieltä, missä sademäärät pysyvät sademetsiä alhaisemmalla tasolla. Uhanalaisia mäntymetsiä on esimerkiksi Kuubassa, Haitissa ja Filippiineillä, kun taas koko Afrikan tai Etelä-Amerikan mantereilta ei löydy yhtäkään alkuperäistä havupuulajia.

Eksoottiset, puuplantaaseilla suositut havupuut saattavatkin syrjäyttää kotoperäisiä lajeja, sillä suora- ja nopeakasvuinen mänty on eukalyptuksen ohella yksi suosituimpia plantaasipuita.

Luonnontilaisia mäntymetsiä uhkaavat tropiikissa samat uhat kuin sademetsiä: laajat tai laittomat hakkuut, kontrolloimattomat metsäpalot ja laajeneva kaivostoiminta.

Piikkimetsä

Piikkimetsät ovat eriskummallisia ekosysteemejä, joita löytyy vain Madagaskarin saarelta Intian valtamerestä. Niiden kasvit ovat joutuneet sopeutumaan äärimmäisen kuumiin ja kuiviin oloihin. Puut ja pensaat selviytyvät eri pituisten suojapiikkien, pitkien juurten ja pullomaisten, vettä varastoivien runkojensa avulla. Monet kasvit eivät kuivuuden takia edes kasvata lehtiä.

Piikkimetsien lajisto on yksi ainutlaa- tuisimmista koko maailmassa, sillä se muodostuu lähes yksinomaan lajeista, joita ei esiinny missään muualla. Valtavat apinanleipäpuut, omalaatuiset maki-puoliapinat ja monet kameleonttilajit kuitenkin viihtyvät piikkimetsissä, sillä Madagaskarin eliölajeilla on ollut kymmeniä miljoonia vuosia aikaa sopeutua ja kehittyä.

Suosademetsä

Nimikin sen kertoo: puoliksi suo, puoliksi metsä. Tropiikin suosademetsistä yli 60 prosenttia löytyy Kaakkois-Aasiasta, suurin osa Indonesiasta ja Malesiasta. Suosademetsän alustana voi olla 20 metriä turvetta eli hapettomissa oloissa hajoavaa eloperäistä ainesta, kuten ikivanhoja kuolleita lehtiä.

Suosademetsien hävittäminen ja kuivaaminen maatalousmaaksi ja erityisesti öljypalmuviljelmiksi ajaa ahtaalle esimerkiksi orankeja, sarvikuonoja ja tiikereitä. Suosademetsien tuhoaminen aiheuttaa myös suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin muiden metsien kaataminen, sillä niiden turvevarastoissa on valtavat määrät hiiltä. Suosademetsiä tulisikin suojella ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Puuplantaasi

Mitä, onko sekin muka metsätyyppi? No, jollei aito metsätyyppi niin ainakin runsain kaikista. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen metsät ovat talousmetsiä, eivätkä monet niistä enää täytä luonnonmetsän kriteereitä: puuston eri-ikäisyys, monilajisuus tai riittävä lahoavan puuaineksen osuus.

Puuplantaasien ongelma on, että ne saatetaan usein laskea mukaan metsäpinta-alaan, vaikka ne eivät ole niin monimuotoisia kuin luonnonmetsät eivätkä ne pysty sitomaan hiiltä yhtä tehokkaasti. Tämä vääristää käsitystä metsien laajuudesta. Puupeltojen tieltä raivataan sekä metsiä että niistä elantonsa saavia ihmisiä, mistä on lukuisia esimerkkejä ympäri maailmaa.

Useimmiten puuplantaasi on vain puita vieri vieressä.

KATSO MYÖS