Nuorten Luonto

Julkaistu: 25.9.2014

Teksti: Tea Tawast, kuvat: Tea Tawast ja Dennis Maccione.

Luonto-Liiton susiryhmän mielestä maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt tarpeeksi susikannan säilyttämiseksi. Ryhmä kävi keskustelemassa aiheesta Euroopan komission kanssa.

Kävin kesäkuussa osana Luonto-Liiton susiryhmän delegaatiota tapaamassa Euroopan komissiota Suomen susikannan heikon tilanteen vuoksi. Susiryhmä halusi Euroopan komission ryhtyvän tarkkailemaan Suomen susitilannetta ja luovan enemmän painetta maa- ja metsätalousministeriölle, sillä tällä hetkellä ministeriö on luomassa uutta sudenhoitosuunnitelmaa.

Pyysimme komissiota puuttumaan enemmän Suomen susipolitiikkaan ja muistutimme vuodesta 2004, jolloin EY-tuomioistuin haastoi Suomen suden suojelun laiminlyönnistä. Tapaamisen lopuksi luovutimme Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston johtajalle Aurel Ciobanu-Dordealle vetoomuksen Suomen susien puolesta, jonka oli allekirjoittanut vuoden 2013 aikana yli 11 000 henkilöä.

Komissio perillä Suomen tilanteesta

Saavuimme Brysseliin päivää ennen tapaamista, sillä halusimme valmistautua tapaamiseen hyvin ja välttää matkustamisesta aiheutuvaa stressiä. Ryhmässä mukana olivat susiryhmän puheenjohtaja Tea Tawast, Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen sekä Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Vaikka delegaatiossa oli mukana kokeneita lobbaajia, eikä tapaaminen ollut itsellenikään ensimmäinen, jännitti se hiukan. En osannut ollenkaan ennakoida, kuinka kauan tapaaminen kestää ja kuinka myönteisiä komission edustajat ovat asiallemme

Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto sijaitsee Auderghemin kunnassa kaupunkialueen reunamilla.

Olimme varautuneet paikan päällä tarkkoihin turvatarkastuksiin, mutta sellaisia ei ollut. Tiskillä ilmoittauduttiin ja täytettiin lappu nimineen ja passinnumeroineen, sitten saimme tarran vaatteisiin kiinnitettäväksi.

Tapaaminen Euroopan komission kanssa sujui lopulta hyvin. Oli myös huojentavaa, että tilaisuus oli vapaa kaikista erilaisista jäykistä etiketeistä. Tapaamiseen osallistuneet olivat hyvin perillä Suomen suden tilanteesta, joten tapaamista ei tarvinnut aloittaa selittämällä juurta jaksain, millainen tilanne sudella tällä hetkellä on Suomessa.

Tilanteeseen puututaan tarvittaessa

Keskustelimme komission kanssa muun muassa salametsästyksestä, joka on edelleen vakava susiin ja suurpetoihin kohdistuva ongelma.

Salametsästyksen kitkeminen on vaikeaa. Paikallisten antama hiljainen hyväksyntä salametsästykselle vaikeuttaa rikosten tekijöiden kiinni jäämistä. Salametsästäjistä ei haluta kertoa poliiseille, joko metsästysrikollisuuden hyväksymisen tai pelon vuoksi.

Susikannan heikkoon tilaan ovat salametsästyksen lisäksi syynä maa- ja metsätalousministeriön myöntämät kaatoluvat häiriköiksi leimatuille yksinäisille susille sekä yksilöille, jotka ovat tehneet taloudellisia vahinkoja.

Koska Suomen susikanta-arvio on kasvanut viimeisenä vuotena hiukan, komission jäsenet olivat sitä mieltä, ettei tällä hetkellä ole tarvetta alkaa painostaa maa- ja metsätalousministeriötä. Komissiosta kuitenkin luvattiin, että suden tilannetta jäädään seuraamaan ja tilanteeseen puututaan heti, jos se näyttää aiheelliselta. Tällä hetkellä komissiolla on käsiteltävänä muissa EU-maissa tapauksia, joiden kerrottiin tarvitsevan enemmän komission aikaa kuin Suomen tapaus.

Kaikesta huolimatta delegaatio jäi toiveikkaalle mielelle, vaikka Euroopan komissio ehdottikin enemmän kansalaistoimintaan keskittymistä. Susikanta on kasvanut, vaikkakin marginaalisesti, ja uusi susikannan hoitosuunnitelma on tekeillä.

Vielä on ponnisteltavaa, mutta onneksi tätä työtä ei tee kukaan yksin, vaan kaikki yhdessä hienon porukan kanssa.

Minne sudet häviävät?

• 2008 susia oli 205–250 yksilöä.
• 2013 susia oli vain 120–135 yksilöä.
• Alkuvuoden 2014 lskennassa susia oli 140–155 yksilöä.
• Romahduksen syy on laiton salametsästys.
• Syynä ovat myös maa- ja metsätalousministeriön myöntämät kaatoluvat.
• Susia arvioidaan poronhoitoalueella olevan vain noin 5–10 yksilöä.
• Poronhoitoalueen pinta-ala on noin 30 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta.
• Poronhoitoalueen tilanne vaikeuttaa susien geenien vaihtoa Pohjoismaissa.