Nuorten Luonto

Julkaistu: 8.6.2009

Osuuskunnissa tehdään yhdessä asioita, joihin ihmisten omat voimat eivät yksin riitä. Kirjava jäsenistö on niiden rikkaus.

Osuustoimintaliike syntyi 1800-luvulla. Liikkeen myötä muodostui yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä korostava yritysmuoto, osuuskunta. Se on jäsentensä omistama itsenäinen yhteisyritys, jonka tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen eikä suinkaan yrityksen voitto. Osuuskunta voi olla myös yritys, jonka päämäärä on aatteellisen tarkoituksen toteuttaminen.

Osuuskunnan hallinto perustuu tasa-arvoiseen päätäntävaltaan jäsen ja ääni -periaatteella. Se on yritysmuotona erittäin joustava, sen osuuspääomaa ja jäsenmäärää ei ole ennalta määritelty. Näin ollen sen on helppo ottaa uusia jäseniä ja siitä on myös helppo erota. Myös perustamiskynnys on matala, kun minimipääomaa ei ole laissa määritelty. Osuuskuntamuotoista yritystoimintaa voi soveltaa monenlaisilla toimialoilla aina vesihuollon järjestämisestä käsi- ja taideteollisten tuotteiden markkinointiin.

Ihmisen näköistä ja kokoista markkinataloutta

Osuustoiminta perustuu yhteisvastuuseen ja paikalliseen omatoimisuuteen. Tarkoituksena on yhteistoiminnan avulla saada aikaan asioita, joihin ihmisten voimat eivät yksin riitä. Osuustoiminta voi olla myös kansainvälistä, jolloin toimipisteitä voi olla useassakin maassa.

Osuuskunta on sekä liikeyritys että yhteisö, jossa on mahdollista ottaa huomioon myös jäsenten sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeet. Vaikka valtaosa osuuskunnista onkin olemassa jäsentensä talouden tukemista varten, tulevaisuudessa yksi sen tärkeimmistä tehtävistä saattaa olla paremman kulttuurisen, älyllisen ja henkisen elämän turvaaminen.

Osuuskunnat tuottavat hyötyä jäsenilleen ja tukevat yhteisöjään. Eettiset arvot – rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen – olivat erityisen tärkeitä osuustoimintaliikkeen syntyessä 1800-luvulla. Ne ovat vaikuttaneet sen jälkeen moniin liikkeen kasvusta vastuussa olleisiin henkilöihin ja ovat osuuskuntatoiminnassa merkittäviä tänäkin päivänä.

Osuuskuntatoiminnan perusarvoja ovat muun muassa tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Osuuskunnat ovat – toisin kuin useimmat pääomayritykset – ihmiskeskeisiä ja pyrkivät jäsentensä oikeudenmukaiseen kohteluun. Toisaalta arvojen toteutus jää jäsenten omalle vastuulle, eivätkä ne toteudu jokaisessa osuuskunnassa. Arvojen vaaliminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä juuri nämä tekijät erottavat osuuskunnat muista taloudellisen järjestäytymisen muodoista.

Taidosto

Taidosto on vuonna 2004 perustettu yrittäjyyden oppimisyhteisönä toimiva osuuskunta. Mukana on monen alan taitajia: jäseniä on yhteensä 130 ja he edustavat 17 eri ammattialaa.

Tekstiiliartenomi Saija Vilhula ja kuva-artesaani Mariliina Valkama ovat käyttäneet tätä ponnahduslautaa edetäkseen urallaan. Molemmat käyttävät töissään kierrätettyä materiaalia. Saija tekee messuilla käytetyistä matoista rasioita, kasseja ja käyntikorttikoteloita. Yleensä käytetyt matot heitetään messujen jälkeen roskiin. Mariliina tekee keijukaisia ja sorminukkeja, joiden materiaalin hän saa muun muassa käytetyistä villahousuista ja silkkipaidoista.

Sekä Vilhula että Valkama liittyivät aikoinaan Taidostoon voidakseen myydä tuotteitaan tätä kautta. Nyt heillä on yhdessä yhdeksän alan ammattilaisen kanssa oma osuuskunta, Aktivaattori.

– Taidoston tarkoitushan onkin, että se on semmoinen hautomo, eli toivotaan että ihmiset liittyisivät yhteen, perustaisivat omia yrityksiä, Vilhula kertoo.

Taidostossa arvostetaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä oppimista käytännön kautta. Vertaistuki ja kontaktit muihin oman alan toimijoihin ovat ensiarvoisen tärkeitä käsityöläisen arjessa.

– Käsityöalan yrittäjiä kun ollaan, niin kyllä sieltä tämmöiset pehmeät arvot löytyvät, ihmisistä ja ympäristöstä välittäminen, Valkama korostaa.

Taidosto on osuuskuntana sekä jäsenilleen taloudellista etua tavoitteleva että aatteellinen yhteisö. Valkaman ja Vilhulan mukaan aatteellisuus ja taloudellisuus painottuvat Taidostossa suurin piirtein yhtä paljon. Se on kuitenkin näkökulmakysymys.

– Ei sitäkään poissuljeta, että käyttää Taidostoa vain laskutusväylänä, Valkama toteaa.

Kuinka aatteellisuus sitten näkyy Taidostossa?

– Yhdessä yrittämisenä ja tiedon jakamisena, Vilhula summaa.

– Ja mahdollisuuksien antamisena, Valkama lisää.

Lumimuutos

Lumimuutos Osuuskunta perustettiin syksyllä 2005. Lumimuutos on yhteisö, jossa harjoitetaan luontaiselinkeinoihin, paikalliskulttuureihin ja kansanperinteeseen liittyvien tietojen, taitojen ja palveluiden tuottamista. Sen tavoitteena on ylläpitää tervettä luontosuhdetta käytännön keinoin.

Osuuskunnan puheenjohtajana toimiva Saija Lehtonen toteuttaa ajatusta tekemällä käsitöitä luonnonmateriaaleista, muun muassa luusta, sarvesta ja puusta. Osuuskuntalaiset toimivat paljon kalastuksen parissa ja tekevät tilauksesta muun muassa nuottausta, joka on ikivanha kalastusmenetelmä. Luontosuhdetta pidetään yllä myös tutustumalla vanhoihin yrtti- ja lääkekasveihin, opettelemalla vanhoja nimiä ja perinteistä runoutta.

– Lumimuutos on selvästi aatteellinen ja yleishyödyllinen osuuskunta. Se voi kuitenkin tuottaa jäsenilleen myös rahallista etua, Lehtonen kertoo.

Saija itse tekee töitä Lumimuutoksen kautta. Hän myy käsitöitään ja pitää näyttelyitä. Työn virallinen puoli, kuten kirjanpito, hoituu kätevästi osuuskunnan oman kirjanpitäjän kautta, mutta työn kannalta tärkeintä antia ovat kuitenkin kontaktit muihin ihmisiin.

Lumimuutoksessa on mukana tutkijoita, käsityöläisiä, kalastajia, taiteilijoita, kirjailijoita ja luontokuvaajia. Osuuskunnan rikkaus on sen kirjavassa jäsenistössä. Yhdessä puuhatessa iän tuoma kokemus ja opitut perinteet siirtyvät nuoremmille. Jokainen jäsen tuo oman vahvuutensa esille ja jokainen voi oppia toisiltaan.

– Yhteisöllisyys on pääasia. Porukalla on tosi hyvä henki ja syvempiäkin ystävyyssuhteita syntyy. Päätökset tehdään muinaissuomalaiseen käräjäpiirityyppiseen tapaan, kaikki ovat yhdenvertaisia, Lehtonen tähdentää.

Osuuskunnalla on paljon kontakteja ulkomaille, etenkin pohjoisen alkuperäiskansoihin. Töitä tehdään esimerkiksi saamelaiskulttuurin parissa Suomen, Norjan ja Venäjän alueilla. Saijan mukaan yhteistyö muotoutuu aina vastapuolen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Myös kansainvälisessä toiminnassa on tavoitteena perinteiden säilyttäminen ja toinen toisiltaan oppiminen. Ulkomailla toimimisesta saadaan pohjaa myös Suomen toiminnalle.

– Ne tiedot ja ongelmat, jotka ovat tällä hetkellä käsillä, ovat hyvin pitkälti samanlaisia, oltiin sitten Suomessa saamelaisten parissa tai vaikka maorien luona, Lehtonen pohtii.

Nimi Lumimuutos-Snowchange viittaa vahvasti ilmastonmuutokseen.

– Muutos, joka nyt on tapahtumassa, tulisi kaikkien tunnustaa, ja muutokseen olisi hyvä osata varautua. Alkuperäiskansoilla on sellaista tietoa, joka on elintärkeää tässä ajassa – ne ovat avain siihen, että täällä pärjätään.

Paikallisyhteisöjen perinteinen tieto perustuu ihmisten ja ympäristön läheiseen, jopa tuhansia vuosia kestäneeseen vuorovaikutukseen.

– Se tulisi ottaa yhtä suureksi tekijäksi päätöksiä tehtäessä, kuin nyt ovat esimerkiksi raha ja tieteelliset tutkimustulokset, Lehtonen tähdentää.

Teksti ja kuva Vuokko Kurki