Mystinen suola
Julkaistu: 25.9.2014
Teksti ja kuva: Rimma Erkko
Toisten mielestä suola on ihmelääke lähes vaivaan kuin vaivaan, toisten mielestä se äärimmäisen haitallinen. Mikä on totuus?
Suolan terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Marketin hyllyt pullistelevat terveellisiksi väitettyjä erikoissuoloja, ja asiantuntijat väittelevät aiheesta kiivaasti.
Suolaa esiintyy luonnossa merivedessä, kallioperässä ja aavikoilla. Kaikki suolat koostuvat pääasiassa natriumista ja kloridista. Nämä molemmat ovat välttämättömiä nestetasapainon säätelyssä sekä lihasten ja hermoston toiminnassa.
Piilosuola vai erikoissuola?
Tällä hetkellä suolan saantisuositus on 5 grammaa, eli noin teelusikallinen päivässä, mutta suomalaiset syövät suolaa jopa kaksi kertaa enemmän. Suurin osa suolasta tulee elintarvikkeiden piilosuolasta.
– Enää säilöntäainekäyttöä ei tarvittaisi, mutta ihmisten maku on tottunut suolaan. Siitä ei osata luopua, tutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Nykyään markkinoilla on tavallisen pöytäsuolan lisäksi monia erilaisia erikoissuoloja. Näitä luonnonsuoloja markkinoidaan terveellisemmäksi kuin tavallista suolaa, koska niissä on ihmiselle välttämättömiä mineraaleja. Tavallinen pöytäsuola on kemiallisesti puhdistettu näistä mineraaleista.
Todellisuudessa mainostettuja mineraaleja on kuitenkin niin vähän, että terveyden kannalta niillä ei ole merkitystä. Jos pitää erikoissuolan mausta, tai haluaa syödä puhdasta ruokaa, ei siitä kohtuullisesti käytettynä haittaakaan ole, kunhan muistaa pitää huolta jodin saannista. Mineraalisuolassa osa natriumista on myös korvattu kaliumilla ja magnesiumilla, joten siinä mielessä se on tavallista suolaa terveellisempi vaihtoehto.
Terveellistä vai ei?
Liika suola lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tieto perustuu maailman suolatutkimuksista vuonna 1991 tehtyyn yhteenvetoon, jota Suomen sydänliitto on hyödyntänyt laatiessaan verenpainepotilaille hoitosuosituksia. Tutkimusta siterataan eniten, kun puhutaan suolan terveyshaitoista, mutta sitä myös kritisoidaan paljon. Nykyään jotkut jopa väittävät, että liian vähäinen suola olisikin huonompi sydämelle ja että suolan haittoja on koko ajan liioiteltu.
Tästä väitteestä on olemassa jonkin verran myös tieteellistä näyttöä. Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin noin 8 700:aa amerikkalaista kuuden vuoden ajan. Neljäsosalla tutkittavista, jotka käyttivät vähiten suolaa, todettiin suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna samankokoiseen ryhmään, joka käytti eniten suolaa. Tutkimus on julkaistu Journal of General Internal Medicine-lehdessä. Tutkimuksen johtaja toteaa kuitenkin, ettei suolan käyttöä ole tarvetta lisätä terveytensä parantamiseksi. Tärkeämpää on hänen mukaansa tiedostaa ihmisten erilaiset tarpeet.
Uudet Suomessa tehdyt tutkimukset kertovat kuitenkin selvästi suolan liikakäytön haitoista.
– Liiallinen suolan saanti lisää riskiä sairastua verenpainetautiin, aivohalvaukseen ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin ja mahasyöpään, Kuusipalo huomauttaa.
Uusien tietojen mukaan arviolta jopa puolet kohonneesta verenpaineesta kärsivistä ihmisistä on suolalle herkkiä. Se tarkoittaa, että suola nostaa heidän verenpainettaan enemmän kuin meta-analyysien keskiarvot kertovat. Myös ylipainoiset ovat erityisen herkkiä suolan vaikutuksille.
Kansanterveyslaitoksella työskennellyt professori Antti Aro kertoo Tiede-lehden numerossa 3/2000, että Suomessa suolan saantisuositukset on tehty suolalle herkkiä ihmisiä ajatellen. Kuusipalo ei allekirjoita tätä väitettä.
– Suolan saantisuositukset on laadittu perustuen fysiologisen tarpeen turvaamiseen ja väestötutkimusten perusteella tiedetyn liikasuolan saannin haittojen ehkäisyyn. Suolan fysiologinen tarve on 1,5 grammaa päivässä ja saantisuositus on arvioitu mahdolliseksi toteuttaa, Kuusipalo kertoo.
Monet muutkin artikkelissa haastatellut asiantuntijat sanovat, että terve ihminen voi syödä suolaa melko huoletta, jos syö kasvispainotteista, vähärasvaista ruokaa. Kuusipalo ei yhdy tähänkään väitteeseen varauksetta.
– Kasviksissa on kaliumia, mikä sinällään vaikuttaa päinvastoin kuin natrium, mutta tästä huolimatta kenenkään ei pitäisi saada suolaa yli 5 grammaa päivässä. Öljyissä ei ole suolaa, mutta muissa ruokarasvoissa on vaihtelevia määriä. Eniten piilosuolaa suomalaiset saavat leivästä, juustoista ja leikkeleistä, Kuusipalo sanoo.
Hoitava suola
Suolaa on kautta aikojen käytetty muutenkin kuin ravinnossa ja säilönnässä. Sitä on käytetty keskiajalta lähtien lääkkeenä melkein vaivaan kuin vaivaan, ja nykyäänkin suolahuoneet lupailevat niiden auttavan kaikkeen unettomuudesta astmaan. Suolahuone perustuu siihen, että potilaan hengitysilmassa on tietty suolapitoisuus.
Suolahoitojen toimivuudesta on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta kovin vähän. Eräässä niistä tutkittiin suolahuoneiden vaikutusta keuhkojen yliärtyvyyteen ja havaittiin, että lääkityksen rinnalla suolahoidoista voi olla tähän vaivaan apua, kunhan pitoisuus on sopiva.
Yksi yleinen tapa hoitaa itseään suolalla on myös nenäonteloiden huuhtelu suolavedellä. Tähän tarkoitukseen on saatavilla erityinen kannu, jota kutsutaan sarvikuonoksi. Menetelmän on todettu auttavan allergiseen nuhaan. Sitä käytetään myös esimerkiksi nenään tehtyjen leikkauksien jälkihoidossa ja joissakin kroonisissa sairauksissa.
Lähteet:
Kuluttajaliitto.fi
Tohtori.fi
Tiede.fi
www.thl.fi
www.duodecimlehti.fi
KATSO MYÖS
