Nuorten Luonto

Julkaistu: 10.5.2011

Teksti: Hanna Kaisa Hellsten

Kuva: Xavier Locquet-Vandenberghe

Hyrynsalmella Kainuussa sijaitsevan Mustarinda-talon ensimmäinen näyttely avattiin viime kesänä. Kyseessä on  taiteilijapariskunta Antti Majavan ja Alma Heikkilän hanke, jonka tarkoituksena on lähentää taidetta ja ekologiaa, erityisesti metsien suojeluun liittyviä kysymyksiä. Paljakan luonnonpuiston kupeessa sijaitsevassa entisessä koulurakennuksessa on useita ateljeetiloja kuvataiteilijoille, ja osa talosta on matkailukäytössä.

– Teemme paljon yhteistyötä ulkomaisten nykytaiteilijoiden kanssa, ja he ovat olleet vaikuttuneita vanhan metsän tarjoamasta ainutlaatuisesta ympäristöstä, Antti kertoo.
Antti on kuvataideakatemian tuntiopettaja ja sieltä valmistunut nykytaiteilija. Hän hyödyntää työskentelyssään ekokritiikin menetelmää, joka tutkii ihmisen ja luonnon suhdetta kulttuurin näkökulmasta.

– Koko Mustarindan perustamisajatuksena on kiinnittää huomiota siihen, miten sekä kulttuurinen että biologinen monimuotoisuus on ajettu ahtaalle. Pyrkimyksenämme on koota saman katon alle sekä taiteen, tieteen että luonnonsuojelun toimijoita pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi, Majava toteaa.

Mustarinda-talon taustalla toimii Mustarinda-seura, jossa on mukana nuoria nykytaiteilijoita, ympäristötoimijoita sekä tutkijoita. Talon taiteilijaresidenssissä vierailee tänä vuonna lähes 30 taiteilijaa. Talossa on myös järjestetty erilaisia kursseja ja tapahtumia, ja viime syksynä Luonto-Liiton metsäryhmä kartoitti lähistön arvokkaita alueita.

Uusia näkökulmia metsiensuojeluun

Mustarinda-talon tekee erityiseksi sen sijainti Kainuulaisen metsäluonnon keskellä. – Rahoitamme toimintaamme osaksi luontomatkailun avulla. Pihaltamme lähtee latu, ja keväällä avaamme metsien kulttuurista merkitystä käsittelevän luontopolun, Majava kertoo.

Seura ei aio edistää moottoreihin perustuvaa turismia. – Aito luontomatkailu tarjoaa elämyksiä ilman, että ympäristö kärsii toiminnasta. Tällaista arvostetaan erityisesti Keski-Euroopassa, ja on ihmeellistä, ettei Kainuussa ole alettu tosissaan kehittämään upeisiin metsiin perustuvaa matkailua, Majava toteaa. Hän on  huolissaan alueen metsien tulevaisuudesta.

– Viimeisiä vanhoja metsäalueita hakataan, vaikka metsäteollisuudesta ei ole alueen talouden turvaajaksi. Samalla viedään mahdollisuudet luontomatkailuun ainakin seuraavan sadan vuoden ajaksi. Ihmiset hakevat elämyksiä, ja aidon erämaan tuntua on vaikeaa saavuttaa hakkuuaukeiden täplittämillä alueilla.

Metsät tarjoavat myös uudenlaista näkökulmaa taiteeseen. Luonnontilaisten alueiden muodot ja yksityiskohdat poikkeavat merkittävästi ihmisen kädenjäljestä, ja luonnon rakenteen ja toiminnan havainnoiminen voivat antaa myös tuoreita näkökulmia yhteiskuntaan.

– Lähtökohtanamme on vaalia alkuperäisyyttä sekä luonnon että paikalliskulttuurin osalta. Mustarindakin on vanha karhusta käytetty kiertoilmaus, joka esiintyy paikallisessa karttanimistössä, Majava kertoo.

Vaihtoehtoja luomassa

Vetäytymisen tarve on kautta historian saattanut taiteilijoita ja ajattelijoita luonnon helmaan. Eräs Mustarindan esikuvista on Yhdysvalloissa 1940- ja 1950 -luvuilla toiminut Black Mountain College. Pohjois-Carolinan maaseudulla sijainnut college muodosti eristyksissä kehittyvän taideyhteisön, jossa eri alojen toimijat kehittivät uudenlaisia, poikkitieteellisiä avauksia. Vaikutus näkyi sotien jälkeisessä taiteessa ja jopa popkulttuurissa.

Majava toivoo, että eri alojen luova yhdistäminen voisi tuoda uusia lähestymistapoja kuvataiteeseen.

– Kuvataiteen perusopintoihin kuuluu ihmisen anatomian opiskelu. Mielestäni olisi aivan yhtä tärkeää opiskella luontoa, ja tutustua myös ihmistä ympäröivien organismien toimintaan. Kuvataide on tyypillisesti ihmiskeskeistä, ja ympäristön ja ekologian teemojen nostaminen tärkeäksi teemaksi on mielestäni välttämätöntä, Majava toteaa.

Ympäristö inspiroi

Taiteilija Elina Tuhkasen työskentely Mustarindassa on alkanut kansainvälisissä merkeissä. – Residenssissä on ollut samaan aikaan kanssani hollantilainen ja japanilainen taiteilija, ja ensi viikolla tänne saapuu kaksi suomalaista, hän kertoo.

Mustarindaan Tuhkanen tutustui ensimmäistä kertaa kuvataideakatemian kurssilla ja on sitä kautta tullut mukaan Mustarinda-seuraan. Hän on aiemmin opiskellut taiteen ohella ekologiaa. Tällä hetkellä hän hyödyntää työssään Mustarindan ympäristöä.

– Parhaillaan rakennan teosta, jonka elementteinä ovat pihalla kulkeva latu, vanhat sukset ja ullakkogallerian rakentamisesta syntyvä kierrätysmateriaali, Tuhkanen kertoo.

Tuhkanen aikoo olla Mustarindassa vappuun asti. Siinä vaiheessa hiihtokausi Paljakanvaaralla on luultavasti jo ohi.