Nuorten Luonto

Julkaistu: 28.2.2012

Teksti ja kuva: Emilia Raunio

Kansainvälistyvässä keittiössä suomalaisen ruokakuluttuurin helmet ovat jääneet unholaan. Perinteitä kunnioittava kokki kaivaa pölyttyneet reseptikirjat mummolan vintiltä ja kuuntelee historian tuulien huminaa. Kansanomainen ruokavalio on muinoin muodostunut olosuhteiden muokkaamana. Kun jääkaappeja ei ollut, ruoka suolattiin, hapatettiin, kuivattiin, jäädytettiin tai imellytettiin säilymisen varmistamiseksi. Kulloinkin syötiin sitä, mitä oli sesongin mukaan saatavilla.

Nyt kevään kynnyksellä odotetaan jo malttamattomana tulevaa satoa ja käytetään menneen sadon viimeiset ravintorikkaat marjat virtaa antamaan. Perinnekokin ensimmäinen koitos on karjalainen perinneruoka mustikkamöllö.

Mustikkamöllöä tehtiin karjalaisessa keittiössä perinteisesti välipalaksi, ja se tunnettiin etenkin lasten herkkuna marjanpoimintaretkien jälkeen. Mustikoiden soseuttaminen toisen karjalaisen perinneruoan, hapanleivän, kanssa kuulostaa niin jännittävältä, että on hivuttauduttava hellan ääreen kokeilemaan.

 

Mustikkamöllö

2 dl pakastemustikoita (tai tuoreita)
1 dl ruisleipäkuutioita (mielellään perinteistä juureen leivottua ruislimppua)
luraus hunajaa

Anna mustikoiden sulaa ja soseuta ne. Lisää joukkoon pieneksi kuutioidut hapanleivän palat ja soseuta sekoitus. Mausta hunajalla maun mukaan, ja jos haluat möllöstä juoksevampaa, lisää hieman vettä. Kaada möllö kahvikupposiin, koristele kokonaisilla mustikoilla ja ripottele pinnalle vielä hunajaa. Nauti välipalana ja saat varmasti virtaa!

 

Mustikka

Sisältää runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja, mangaania, flavonoideja, polyfenoleita, antosyaaneita ja kuituja.

Hapanleipä

Sisältää runsaasti hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, kuitua, B- ja E-vitamiineja, foolihappoa, rautaa, magnesiumia, sinkkiä ja kaliumia.

 

Lähteet:

Pirkki Sallinen-Gimpi: Karjalainen keittokirja

Irja Seppänen-Pora: Apposkaalista mansikkamöllöön

Fineli – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikkeiden koostumustietopankki