Nuorten Luonto

Julkaistu: 15.6.2012

Itämeren suojelu on haastavaa työtä.

TEKSTI: EKATERINA LAUKKONEN, KIM WESTERLING, HEIDI BLOM, TÄHTI POHJANMIES, SINI TOLONEN JA AINO PELTONEN • KUVAT: EKATERINA LAUKKONEN

Sanotaan, että Itämeri on maailman saastunein meri ja Suomenlahti sen likaantunein osa. Itämeren suurin ympäristöongelma on rehevöityminen, joka johtuu mereen kulkeutuvista ravinteista, erityisesti fosforista ja typestä. Itämeren suojelutyö tuntui ottavan monta askelta taaksepäin, kun tammikuussa uutisoitiin uudesta suomalais-venäläisen tutkijaryhmän löytämästä ravinnepäästölähteestä. Venäjällä Luga-joen rannalla sijaitsevasta lannoitetehtaasta arvioitiin valuvan Suomenlahteen saman verran rehevöittävää fosforia kuin koko Suomen alueelta yhteensä.

Itämeren, ja erityisesti Suomenlahden, tilan parantaminen on haastavaa. Meriallas on matala, joten vettä on vähän suhteessa maa-alueilta kulkeutuviin haitallisiin aineisiin. Suomenlahden vesi vaihtuu hitaasti, joten ihmisen aiheuttamat päästöt vaikuttavat meren elinympäristöihin pitkään. Itämeren haavoittuvainen luonto on vaarassa vahingoittua ihmisen aiheuttaman voimakkaan ravinnekuormituksen vuoksi.

Uuden päästölähteen löytyminen ei kuitenkaan ole yhtä toivoton käänne kuin miltä se ensi kuulemalta vaikuttaa. Kyseessä on yksittäinen tehdas, joten sen päästöihin on helpompi puuttua kuin laajoilta alueilta huuhtoutuviin maatalouden ravinnepäästöihin. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila huomauttaa, että fosforipäästön alkuperän löytyminen on olennaista rehevöitymisen seurausten, kuten leväkasvustojen ja happikadon, hillitsemiseksi.

– Toimenpiteisiin Suomenlahtea ja koko Itämerta rehevöittävän fosforivuodon tukkimiseksi voidaan nyt ryhtyä, Knuuttila painottaa.

Yhteistyö on voimaa

Järjestöillä on tärkeä rooli ympäristöongelmiin puuttumisessa. Järjestöjen perimmäinen tehtävähän on havaita puutteita yhteiskunnassa, tuoda niitä esiin ja tarjota ratkaisuja puutteiden korjaamiseksi. Edellytyksenä tälle on, että järjestöjen toimintaa tuetaan ja viestejä kuunnellaan. On tärkeää, että järjestöt voivat toimia vapaasti ja päästä käsiksi tarvitsemaansa tietoon, jotta ne pystyvät tehokkaasti puuttumaan ympäristöä pilaaviin ongelmiin.

Nämä vaatimukset eivät aina täyty Venäjän järjestösektorilla. Viranomaiset suhtautuvat järjestöihin usein kielteisesti, ja pääsy virallisille tiedonlähteille on äärimmäisen vaikeaa. Nykyisin venäläisillä ympäristöjärjestöillä ei ole toimivia keinoja puuttua esimerkiksi teollisuuden aiheuttamiin haitallisiin päästöihin. Ehka Luga-joen varrella sijaitsevan lannoitetehtaan päästöt olisivat olleet tiedossa jo aikaisemmin, jos alueen ympäristöjärjestöillä olisi paremmat edellytykset toimintaan.

Luonto-Liiton Itämeriryhmän venäläinen yhteistyöjärjestö Friends of the Baltic toimii aktiivisesti Luga-joen päästöjen vähentämiseksi. Puheenjohtaja Olga Senova kertoo, että järjestön tavoitteena on päästä tekemään itsenäistä tutkimusta ja hankkia uutta tietoa ilman välikäsiä. Nyt järjestöllä ei ole siihen voimavaroja, koska se ei saa lainkaan rahoitusta valtiolta.

– Me taistelemme jatkuvasti päästäksemme mukaan päätöksentekoprosessiin, Senova kertoo.

Luga-joen lannoitetehtaan tapauksessa järjestöt yrittävät saada äänensä kuuluviin lausuntojen ja sosiaalisen median avulla. Järjestöt vaativat viranomaisilta avoimuutta ja ongelmien pikaista korjaamista. Myös ravinnepäästöä selvittävät tutkijat ovat kohdanneet suuria ongelmia vesinäytteenottojen järjestämisessä. Yhteistyö viranomaisten kanssa vaikeutui suomalaistutkijan pidätyksen myötä.

Maailman tutkituin meri

Vaikka Itämeri olisikin maailman saastunein meri, se on myös ainutkertainen. Meren puhdistamisessa on saavutettu useita suuria tavoitteita: rakennettu jätevedenpuhdistamoita, kielletty kuormittavimpien pesuaineiden valmistus ja sallittu ainoastaan kaksoispohjaiset öljytankkerit. Nämä saavutukset ovat ympäristöjärjestöjen sinnikkään työn ansiota.

Kansainvälinen yhteistyö on poikinut tuloksia jo uuden päästölähteenkin suhteen. Suomalaiset tutkijat selvittävät yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa Luga-joen ja siihen laskevien purojen ravinnepitoisuuksia tämän kevään aikana. Yhteistyön jatkuminen vaatii kuitenkin molemminpuoleista luottamusta. Sen rakentaminen voi muodostua haastavaksi, jos työn jatkuvuutta ja turvallisuutta ei pystytä takaamaan. Ravinnepäästöseurannan toteutuminen edellyttää niitä.

– Seurannan avulla pyritään löytämään fosforin tarkka vuotokohta, jotta toimenpiteet päästön lopettamiseksi voidaan heti kohdistaa oikeaan paikkaan, Knuuttila toteaa.

Ennen kuin ongelmat voidaan ratkaista, ne täytyy havaita. Uuden päästölähteen löytyminen ei tarkoita takapakkia Itämeren suojelulle tai tee tyhjäksi tähän mennessä saavutettuja suojelutavoitteita. Se on päinvastoin välttämätön edistysaskel Itämeren pelastamiseksi.

Lannoitteiden käyttö maataloudessa:

• Maataloudessa typpeä ja fosforia lisätään pelloille lannoitteina, jotta saataisiin mahdollisimman suuria satoja.

• Ennen keinolannoitteiden käyttöä kasvien ravitsemus maataloudessa perustui tehokkaaseen viljelykiertoon, erityisesti apilanurmien sitomaan typpeen sekä karjanlannan käyttöön.

• 1950-luvulla maatalouden rakennemuutos johti tuotannon kasvuun. Keinolannoitteiden käyttö ja teollinen valmistus lisääntyi dramaattisesti.

• Luonnonmukainen maatalous perustuu viljelykiertoon ja eloperäisiin lannoitteisiin. Kemiallisia lannoitteita ei käytetä.

Rehevöitymisen seurauksia:

• Monille lajeille tärkeät rakkolevät katoavat ja haitalliset rihmalevät yleistyvät.

• Syksyllä levät vajoavat merenpohjaan ja aiheuttavat hajotessaan happikatoa.

• Hapettomuus johtaa pohjan sedimentteihin sitoutuneiden ravinteiden vapautumiseen. Tätä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.

• Rehevöityminen näkyy myös veden samentumisena ja sinilevien lisääntymisenä.