Nuorten Luonto

Julkaistu: 29.5.2015

 

Yhdysvaltain länsirannikolla kasvaa kaksi maailman suurinta puulajia, korkeusennätykseen kurottava punapuu ja tilavuusennätyksellä mahtaileva mammuttipetäjä. 

Amerikassa kaikki on suurempaa. Sanontaa on tavattu käyttää puhuttaessa kulutuskulttuurin tuotoksista, kuten autoista tai ruoka-annoksista. Se pitää paikkansa myös luonnossa, ainakin mitä puihin tulee. Maailman suurimpien puiden elinalueet kattavat kuitenkin vain hyvin pienen osan Pohjois-Amerikan mantereesta.

Kaksi parhaimmillaan jättimäiseksi kasvavaa sypressikasvien heimoon kuuluvaa havupuulajia, punapuu ja mammuttipetäjä, elävät melko kapealla vyöhykkeellä Yhdysvaltain länsirannikolla. Luontaisesti niitä ei juuri tavata keskenään samoissa paikoissa, vaan punapuumetsät ovat lähempänä Tyynenmeren rannikkoa ja mammuttipetäjä viihtyy hieman idempänä sisämaassa.

Dinosaurusten aikalaisia

Näillä suurilla Sequoioidae-alaheimon havupuilla sukupuuttoon kuolleine sukulaisineen oli oma kulta-aikansa, joka ajoittuu samoihin aikoihin dinosaurusten valtakauden kanssa. Jurakauden loppupuolella, 150 miljoonaa vuotta sitten, ja tätä seuranneella hyvin lämpimällä liitukaudella suuressa osassa pohjoisen pallonpuoliskon metsiä eli punapuita sukulaisineen.

Ilmaston viilentyminen kutisti Sequoioidae-puiden elinalueen viimeistään eoseeni-epookin loppupuolella noin 35 miljoonaa vuotta sitten huomattavasti aiempaa pienemmäksi. Nykyään alaheimosta on jäljellä vielä kolmas laji, kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides). Se ei ole Amerikan-serkkujensa tapainen jättiläinen.

Nimi intiaanilta

Vaikka Sequoiodae-puut menestyivät mainiosti lämpimämmällä ja nykyistä selvästi hiilidioksidipitoisemman ilmakehän kaudella, emme voi tietää, onko nykyisestä ilmastonmuutoksesta niille juuri hyötyä. Myös kosteusolojen kehittyminen vaikuttaa niiden pärjäämiseen, mutta ennen kaikkea tietysti se, annetaanko puiden kasvaa rauhassa. Suurin osa punapuista ja mammuttipetäjistä elää suojelluilla alueilla. Vuonna 1890 perustetut Yosemiten ja Sequoian kansallispuistot, joista ensimmäisessä elää mammuttipetäjiä ja jälkimmäisessä punapuita, ovat Yhdysvaltain kolmanneksi ja neljänneksi vanhimmat kansallispuistot.

Nimi Sequoiodae ja sitä muistuttavat puusukujen nimet kunnioittavat 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa eläneen cherokee-intiaani Sequoyahin muistoa. Vuonna 1821 hän sai valmiiksi cherokeen kirjakielen perusteet, jonka jälkeen kieltä on voinut lukea ja kirjoittaa.

 

Punapuu (Sequoia sempervirens)

Punapuiden luontainen kasvualue on Tyynenmeren rannikolla Kalifornian pohjoisemmalla puolikkaalla ja Oregonin eteläosissa. Puulajin nimi tulee tunnusomaisesta punaisesta kaarnasta, minkä puolestaan aiheuttaa kaarnan sisältämä tanniinihappo. Tieteellinen lajinimi sempervirens viittaa lajin elinvoimaisuuteen, kykyyn lisääntyä myös suvuttomasti niin, että esimerkiksi kaatuneen jättipuun oksa jatkaa kasvuaan uudeksi suureksi puunrungoksi.

Parhaiten punapuut menestyvät kukkuloilla 30–750 metrin korkeudella merenpinnasta, missä valtameren kosteutta tiivistyy riittävästi janoisten puiden tarpeisiin. Kaikkein suurimmiksi ne pääsevät kasvamaan laaksoissa ja rotkoissa, joissa on usein sumuista ja vesi virtaa ympäri vuoden.

Maailman korkeimman puun titteliä pitää hallussaan Redwoodin kansallispuistossa Pohjois-Kaliforniassa kasvava Hyperion-punapuu, joka löydettiin elokuussa 2006. Sen korkeudeksi on mitattu 115,6 metriä. Se sisältää  530 kuutiometriä puumassaa ja on 700–800 vuoden ikäinen – varsin “hoikka nuorukainen” suurimpiin mammuttipetäjiin verrattuna. Puun tarkkaa sijaintia ei ole kerrottu suurelle yleisölle, jotta Hyperion ja sen elinympäristön muut eliöt eivät häiriintyisi massaturismista.

Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum)

Mammuttipetäjiä kasvaa luontaisesti ainoastaan Sierra Nevada -vuoriston länsirinteiden metsäalueilla Kaliforniassa. Niitä on kuitenkin istutettu koristepuiksi niin muualle Pohjois-Amerikkaan kuin Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja useisiin Euroopan maihin, ei kuitenkaan tiettävästi Suomeen.

Tilavuudeltaan maailman suurin puu, 1487-kuutiometrinen mammuttipetäjä Kenraali Sherman, kasvaa  Sequoian kansallispuistossa Keski-Kaliforniassa. Sen puutavaralla voisi täyttää vaikkapa kolmekymmentä 20-neliöistä opiskelijayksiötä, joissa on tavanomainen 2,5 metrin huonekorkeus. Puun ympärysmitta tyvellä on yli 31 metriä. Tarvittaisiin ainakin 21 jutun kirjoittajan kokoista puunhalaajaa muodostamaan sen ympärille yhtenäinen halauspiiri. Puun iäksi on arvioitu 2300–2700 vuotta. Pelkästään kenraali Shermanin suurimman oksan halkaisija on 2,1 metriä, samaa luokkaa kuin Suomen suurimpien puiden halkaisija.

 

 

• Stadion torni, Helsinki, 72 m.
• Punapuu Hyperion, maailman korkein puu, Kalifornia, 115,6 m.
• Näsinneula, Tampere, 124 m.