Nuorten Luonto

Julkaistu: 28.2.2012

Kati Tiitola, Sofia Virtanen ja Emilia Raunio

Oletko kohdannut arkipäivän energiankäyttöön liittyviä pulmia tai pohdintoja, joihin tuntuu hankalalta löytää yksiselitteistä vastausta? Nuorten Luonto tarttui haasteeseen ja etsi vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Havaitsimme, että pienillä teoilla ja kiinnittämällä enemmän huomiota arkipäivän rutiineihin voimme saada aikaan säästöä sähkölaskussa ja luonnonvaroissa.

 

Onko kodin lämmittäminen takalla suurempi paha kuin kaukolämmöllä?

Kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt riippuvat kaukolämmön tuotantoon käytetystä polttoaineesta. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy ja kivihiili, ovat takassa poltettua puuta huonompia. Suurissa kaupungeissa ja taajamissa kaukolämpöä tuotetaan yleensä yhteistuotantona eli sähköntuotannon sivutuotteena.

Koska sähköä tarvitaan moneen muuhunkin kuin lämmitykseen, on tärkeää saada kaikki energia sähköntuotannosta hyödyksi. Siksi kaukolämpökin on vähemmän saastuttavaa kuin pelkästään lämmöntuotantoon tarkoitetussa öljylämpökeskuksessa tuotettu lämpöenergia. Ilman kaukolämmön kuluttajia lämpö johdettaisiin esimerkiksi mereen, kuten ydinvoimalaitoksissa. Yleisesti ottaen kaukolämpölaitoksissa poltto on tehokkaampaa ja savukaasut puhdistetaan paremmin kuin mitä kotitakalla pystytään tekemään.

Takan lämmityksessäkin pitää muistaa kuivan puun käyttö ja oikea sytytystapa, jotta vältytään pienhiukkasilta ja muilta ilmanlaatua heikentäviltä päästöiltä. On huolehdittava siitä, että puut on ladottu väljästi, ja ensimmäisessä pesällisessä niiden tulisi olla ohuita. Sytykkeenä käytettävä paperi tai tuohi laitetaan puukasan päälle, ja pesään jätetään vähintään 1/3 tilaa savukaasuja varten. Takassa ei koskaan saa polttaa roskia, ei edes maitopurkkia.

 

Miten voisi korvata energiankulutusta kehon tuottamalla energialla?

Helpoin keino on vähentää liikennepolttoaineiden käyttöä liikkumalla kävellen tai pyöräillen. Kotona voi vähentää lämmitystarvetta, jos kuntosalin tai bodypumpin sijasta tekee iltajumpan kotona: itselle tulee lämmin ja lämmin keho lämmittää myös huoneistoa aktiivisuudesta ja yksilöstä riippuen noin 100 watin teholla.

 

Onko parempi käyttää vanha sähkölaite loppuun vai vaihtaa se uuteen, energiapihiin malliin?

Vanhaa toimivaa laitetta ei yleensä kannata vaihtaa uuteen, vaan kuluttaa se käyttöikänsä päähän ja toimittaa sen jälkeen asianmukaiseen kierrätykseen. Vanhan laitteen käyttöikää saa jatkettua pitämällä siitä hyvää huolta, esimerkiksi sulattamalla pakastin ja imuroimalla kylmälaitteiden jäähdytyssäleiköt vuosittain. Kaikkien sähkölaitteiden osalta on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta.

 

Säästävätkö energiansäästölamput todella luonnonvaroja verrattuna hehkulamppuihin?

Elinkaaritarkastelussa energiansäästölamppu kuormittaa ympäristöä viidesosan hehkulamppuun verrattuna. Ensinnäkin energiansäästölamput kestävät moninkertaisesti hehkulamppuihin verrattuna. Toiseksi energiansäästölampusta pystytään kierrättämään suurin osa. Tärkeää on siis toimittaa käytetty energiansäästölamppu sähkö- ja elektroniikkaromukeräykseen eikä laittaa sitä kaatopaikkajätteeseen.

Hehkulampun valmistukseen käytettävä energia on noin 0,1 % sen elinkaaren aikana käyttämästä energiasta, energiansäästölampulla valmistukseen kuluu noin 1 % ja kierrätykseen 1 %. Suurin merkitys on lamppujen käyttöikänsä aikana käyttämän energian ympäristövaikutuksilla.

 

Olen kuullut loissähköstä eli siitä, kun virta kulkee lamppujen kautta käyttämättömänä ja takaisin sähköverkkoon. Miten ilmiö selitetään ja näkyykö se sähkölaskussa?

Huonolaatuisissa energiansäästölampuissa voi olla sellaista elektroniikkaa, joka lisää loissähkön kulutusta. Suurissa kerrostaloissa tämä kertaantuu, ja ongelmaksi voi tulla liian loissähkön kuluminen. Sähkölaskussa se voi näkyä, jos laskutustapana on tehosiirto.

Myös muut magneettikenttää muodostavat laitteet, kuten sähkömoottorit, aiheuttavat loissähköä. Isoissa taloyhtiöissä ja tehtaissa tämä on kompensoitu kondensaattoreilla. Pientaloissa mahdollisen loistehon ei pitäisi olla kovin suuri haitta. Loistehosta ei pienkuluttajan tarvitse maksaa, sillä loisteho ei näy tavallisessa kilowattituntimittarissa (kWh).

Vastaukset: Johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksesta

 

Mikä mahtaa olla keittiön yleinen energiasyöppö? Miten voimme toimia energiaa säästäen ruokaa laittaessamme?

Yksi energiaa kuluttavimmista ruonvalmistusmetodeista on uunin lämmittäminen. Uunia kannattaa käyttää monipuolisesti. Kun ruokaa valmistetaan uunissa, hyödynnä uunin esilämmitysaika. Monet ruuat voidaan laittaa jo kylmään uuniin. Hyödynnä myös jälkilämpö. Kerralla kannattaa tehdä isompi satsi ja lämmittää annokset myöhemmin mikrossa.

Vastaus: Marja Einesalo Helsingin Energian Energiakeskuksesta

 

Miten muuten voin vähentää pyykkäämisen energiankulutusta kuin pesemällä alemmassa lämpötilassa?

Yleinen energiansäästövinkki kuuluu, että vaatteet kannattaa pestä 40 tai jopa 30 eikä 60 °C, jos ne eivät ole aivan kamalan likaisia. Pesulämpötilan laskeminen 60:sta 40:een voikin parhaimmillaan puolittaa energiankulutuksen. Viiden kilon pyykkikoneellinen 60 asteessa pestessä kuluttaa noin 1 kWh tai hieman vähemmän sähköä, neljässäkympissä voit selvitä puolella.

Mutta, mutta… Usein eniten energiaa koko pyykinpesuprosessissa menee vaatteiden kuivaamiseen! Veden haihtuminen kuluttaa paljon energiaa. Kuivausrumpu tai -kaappi vie sähköä, mutta jos kuivaat pyykit narulla sisällä, saatat pahimmillaan kuluttaa aivan yhtä paljon energiaa, jopa 1,5–2,5 kWh.

Miten se on mahdollista? Pyykeistä haihtuva vesi viilentää huoneilmaa, ja talvella kun taloa lämmitetään muutenkin, patterien täytyy paukkua entistä kovemmalla pitääkseen huoneilman sen lämpöisenä kuin termostaatista on säädetty.

Jos käytössäsi on jo kuivausrumpu tai -kaappi etkä joudu hankkimaan uutta tavaraa, voit käyttää laitteita melko hyvällä omallatunnolla varsinkin talvella. Mallista riippuen sähköä kuluu 1,8–3,5 kWh.

Aina kun mahdollista, pyykit kannattaakin kuivata ulkona narulla. Poikkeuksena ehkä kesän helteisimmät päivät, jolloin kuivuva pyykki viilentää ihanasti sisäilmaa! Silittäminen ja mankelointi taas vievät hyvin vähän sähköä pyykin pesuun ja kuivaamiseen verrattuna.

Vastauksen lähteet:

Kodin energiaopas (Työtehoseura, Adato ja Motiva):
► www.tts.fi/kodinenergiaopas/pyykkays/kuivaus.htm

Martat:
► www.martat.fi/neuvot_arkeen/kodinkoneet/kuivausrumpu_ja_kuivauskaappi

Kodinhoitoaiheinen Kyllä äiti tietää -blogi:
► kysymammalta.blogspot.com/search/label/pyykin%20kuivaaminen