Nuorten Luonto

Julkaistu: 7.12.2012

Teksti ja kuvat: Outi Immonen

Eteisen nurkassa tumman kankaan alla kuhisee. Siellä on jotakin, joka mönkii, möyrii ja syö eloperäisiä asioita.

Matokomposti on yleensä muovinen tai lasinen laatikko, joka toimii monessa kodissa virallisen kompostin korvikkeena. Matokomposti ei haise eikä se ole mitenkään iljettävä, vaikka laatikollinen matoja ei välttämättä omaa kovin positiivisia mielleyhtymiä. Päältä päin näyttää, että laatikossa on vain multaa ja jotakin, joka etäisesti muistuttaa banaaninkuorta.

Matokomposti on helppohoitoinen ja sen voi rakentaa vaikka jokaiseen kotiin. Kompostoinnissa käytetään yleensä tunkiolieroja, sillä tavalliset kastemadot eivät siedä huoneenlämpöä. Matokomposti täytyy suojata valolta laittamalla kompostin päälle esimerkiksi tumma kangas. Kompostia hoidetaan kastelemalla sitä – ja tietysti ruokkimalla matoja. Matokomposti tuottaa siis tavallisen kompostin tapaan hyvin ravinnerikasta multaa, jota voi käyttää lannoitteena. Aika ajoin kompostia täytyy tyhjentää ja sinne tulee lisätä seosainetta, koska kompostiin kertyvä matojen uloste on niille itselleen myrkyllistä. Seosaineena voi käyttää esimerkiksi turvetta.

Matokompostin ja tavallisen kompostin erona on niiden lämpötila. Normaalissa kompostissa lämpötila pyritään pitämään yli 30 asteessa, kun taas matokomposti ei vaadi tällaisia lämpötiloja. Matokomposti ei myöskään kuumene, joten sitä voi huoletta pitää vaikka eteisessä tai keittiön komerossa. Internetistä löytyy useita sivustoja ja keskustelupalstoja, joilla annetaan vinkkejä oman matokompostin perustamiseen ja hoitamiseen. Esimerkiksi Kierrätyskeskus tarjoaa kattavan matokompostointioppaan.

Kivoja kavereita

Eeva Huttunen opiskelee yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Hän on myös kokenut matokompostoija.

– Asun omakotitaloalueella, jossa ei kerätä erillistä biojätettä. Meillä ei myöskään ole omaa kompostia, joten kun kuulin ystävältäni hyviä matokompostikokemuksia, päätin kokeilla itsekin.

– Sain ystävältäni ”aloituspakkauksen” matoja, niitä taisi olla noin 30 kappaletta. Matojen kodiksi hankin vanhan akvaarion, ja sen peittona olen käyttänyt vanhaa verhokangasta. Kaikki on siis vieläpä kierrätettyäkin, Huttunen kertoo.

Myös hän kertoo matokompostin hoitamisen olevan todella helppoa. Viikoittaisen kastelun, ruokinnan ja mullan möyhimisen lisäksi ei muuta juuri tarvitse tehdä.

– Kyllä se vain oikeasti toimii. Ei mene kauaakaan, kun madot hoitavat hommansa. Kaivan aina kompostiin pienen kolon, laitan sinne biojätteen ja peitän sen. Ja yllättävän nopeasti kolo onkin jo tyhjä!

Huttunen suositteleekin matokompostia kaikille.

– Jos joskus on vähän yksinäistä, voi niille madoille vaikka vähän jutellakin. Ne on ihan kivoja kavereita, hän naurahtaa.

Madot eivät karkaile

Madoille voi antaa syötäväksi esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoria, kunhan pitää mielessä, että ne tuhoavat nopeammin pehmeitä biojätteitä. Joillakin internetin keskustelupalstoilla kiistellään siitä, kannattaako madoille antaa kahvin- tai teenpuruja niiden happamuuden takia. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että madot yhtäkkiä karkaisivat laatikostaan ja pureskelisivat yöllä jonkun varpaita saatuaan lisäenergiaa.

Kun aloittaa matokompostoinnin, biojätteitä ei kannata tuputtaa kerralla liikaa. Kun matoja on vielä vähän, ne eivät välttämättä jaksa möyhentää kaikkea kompostiin heitettyä. Tällöin komposti voi alkaa haista, kun ruoantähteet ehtivät alkaa mädäntyä. Myöskään liha- tai maitotuotteita ei suositella madoille syötettävän, sillä ne alkavat varmasti haista ollessaan huoneenlämmössä.

Kompostin matokanta kasvaa ajan saatossa, joten jossain vaiheessa matoja voi joutua siirtämään sieltä pois. Fiksu ja reilu kompostoija voi esimerkiksi antaa näitä matoja muille asiasta innostuneille, tai myydä niitä halukkaille vaikkapa netissä.

Matokompostin toimintaa on hauska seurata. Läpinäkyvän laatikon etuna on se, että matojen elämää pystyy vähän jopa välillä seuraamaankin. On hienoa katsoa, kuinka nopeasti madot tuhoavat niille heitetyt banaaninkuoret. Kekseliäs kompostoija voi kehitellä tästä muiden kanssa vaikkapa kilpailun: kuka arvaa kuinka kauan kestää että kulloinkin kompostiin heitetty biojäte muuttuu mullaksi!

Lähteet:
http://wikikko.info/wiki/Matokomposti
http://www.kierratyskeskus.fi

Mitä tarvitset omaan matokompostiin:

– Muovinen / lasinen laatikko, myös vanerilaatikko tai vanha saavi käy. Lähestulkoon siis mikä tahansa astia, joka on tarpeeksi suuri eikä ala itse maatua.
– Seosainetta, esimerkiksi turvetta tai silputtuja munakennoja.
– Tunkiolieroja. Näitä löytää esimerkiksi internetistä tai vaikkapa mummolan lehtikompostista. Tavalliset kastemadot eivät sovi kompostointihommiin.
– Biojätettä, joilla matoja ruokitaan (tätä tulee jokaisesta taloudesta!)
– Innostunutta luonnonsuojelumieltä!