Nuorten Luonto

Julkaistu: 8.3.2013

Teksti ja kuvat: Lauri Lähteenmäki

Avantouinnilla ja kylmäharjoittelulla voi harjoitella myös kestävyyttä ja mielenhallintaa.

Moni pitää avantouintia kärjistäen vanhemman väen harrastuksena. Kuusijärven ulkoilukeskuksen ikäjakauman silmävaraisella tarkastelulla sen kyllä huomaakin. Tai ei ehkä sittenkään. Vanha herra kättelee ja sanoo:

– Kuulutteko te porukkaan? hän kysyy tarkoittaen omaansa.

– Terve, minä olen Risto, mies esittelee itsensä.

Tänne ovat nuoremmatkin tervetulleita.

Energiasyöppö sähkösauna on ahdettu täyteen, ja osa joutuu tyytymään seisomapaikkaan kiukaan vierellä. Mustuutta hehkuvat savusaunatkaan eivät tarjoa myönnytyksiä, vaan kovimmat saunojat istutetaan kiukaan eteen kaiteelle tilanpuutteessa. Kun vartalo on kauttaaltaan rento ja lämmin, ja kun kaikki jännitykset ovat tiessään, koittaa aika pulahtaa avantoon.

Ei pelkkää huvia

Jaakko sukeltaa humuksen ruskeaksi värjäämään veteen, jonne myös leijailevat lumihiutaleet päätyvät. Minä seuraan kankeana perässä. Kun olen päässyt pahimmasta tunnemyrskystä yli ja rantautunut hätäiseltä räpiköinniltäni lähimmille tikkaille, huomaan ystäväni uiskentelevan kuin hänellä ei olisi vuodenajasta tietoakaan. Hänelle tämä on jo tuttua kylmäharjoittelunsa kautta, vaikka avannossa käynti on meille kummallekin lähes uusi kokemus.

Jaakolle kylmäharjoittelu ei ole vain pintapuolinen harrastus, vaan sen vaikutukset pureutuvat syvälle mieleen ja antavat osansa elämään. Tappeihinsa väännetyistä suihkuhanoista ja marraskuisissa säissä pelkän t-paidan turvin vietetyistä hetkistä ei ole tarttunut mukaan vain kyky kestää kylmää, vaan myös kyky hallita mieltä.

– Kylmäharjoittelun kanssa samoihin aikoihin aloittamallani meditaatiolla lienee myös osuutta asiaan, Jaakko sanoo.

Jaakolle kylmäharjoittelu tarjoaa pelkän huvittelun ja fyysisen kestävyyden kasvattamisen lisäksi mielenhallintaa ruumiin avulla, kehon  ja mielen tuntemuksilla kun on tiivis suhde. Joogasta tai taijista selvillä olevalle äskeinen kuulostaakin luultavasti tutulta.

Harjoittelusta apua jännittyneisyyteen

Harjoitellessaan Jaakko pyrkii havainnoimaan kehonsa tuntemuksia intensiivisesti ja pakoilematta. Hän antaa niiden syntyä, elää ja poistua rauhassa. Samalla tarkkailee itseään, aivan kuten meditoidessaankin. Näin karttuu käsitys oman mielen toimintamekanismeista.

Erityisesti jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden käsittelyssä kylmäharjoittelusta on apua.

– Nämä tunteet heijastuvat lihasjännityksessä, tai ne ovat ainakin kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Kylmä aiheuttaa halua jännittää, jonka harjoittelulla oppii tunnistamaan.

Samalla oppii tunnistamaan myös jännitysten muodostumisen ja olemassaolon ja tarvittaessa hallitsemaan niitä.

– Nykyään pystyn katkaisemaan ahdistavat ajatuskehät helpommin. Niillä tarkoitan erityisesti itseään ruokkivaa keskittymistä tiettyyn tunnetilaan, tässä tapauksessa ahdistuneisuuteen.

Lopulta Jaakkokin saa tarpeekseen minun näkökulmastani manaattimaisesta kylpemisestään.  Kapuamme märkien askeleiden jäädyttämää kinttupolkua pitkin ylös saunalle.

Lauteilta löytyy taas hädin tuskin paikat joukollemme. Järin ympäristöä kuormittavasta toiminnasta ei liene näissä olosuhteissa ole kyse. Meitä kovemman luokan kylmäharjoittelijat ja avantouimarit jättävät saunomiset tietenkin saunomatta. Eteisen ilmoitustaululla avantouintiseura kertookin jälkilämmittelyn olevan jokaisen oman päätäntävallan alla.