Kokkaa & bloggaa
Julkaistu: 20.9.2011
Teksti: Jonna Niiniaho
Kuva: Elina Innanen
Ihmisten kiinnostus ruokaa kohtaan on kasvussa, ja nykyisin on helppo löytää mitä erilaisimpia ohjeita kaalilaatikosta ratatouilleen. Mutta mistä onkaan hyvät ohjeet tehty? Ainakin tiedosta, taidosta ja rakkaudesta. Näitä on niin ruuanlaiton ammattilaisilla kuin asiaan vihkiytyneillä harrastajillakin. Heitä löytää esimerkiksi Internetin lukuisista ruokablogeista.
Helsinkiläinen Aleksi aloitti ruokablogin pitämisen kolmisen vuotta sitten, kun hän halusi laittaa omia reseptejään esille. Viva ciabatta! -blogi keskittyy leivän leivontaan.
– Leivästä riittäisi vaikka useampaan blogiin. Yksinkertaisemmastakin leivästä löytyy yllättävän paljon kirjoitettavaa ja kokeiltavaa, kun asiaan vähän perehtyy, Aleksi toteaa.
– Lisäksi minua kiehtoo leivontaan liittyvä teoria ja matematiikka, joka puuttuu muusta ruuanlaitosta. Sitä paitsi kokkaamani ruoka on niin yksinkertaista, ettei siitä jaksaisi kirjoittaa saati lukea, Aleksi perustelee erikoistumistaan leivontaan.
Myös Turkulainen Elina Innanen aloitti oman blogiharrastuksensa samoihin aikoihin kuin Aleksi.
– Aloin harrastaa valokuvausta jo yläasteella. Kun myöhemmin innostuin kuvaamaan valmistamiani ruoka-annoksia ja netin valokuvapalveluissa alettiin kysellä reseptien perään, idea omasta blogista alkoi muodostua, Elina muistelee.
Visuaalisesti näyttävä Chocochili tarjoilee vegaanisia reseptejä ja muuta ruuanlaittoon liittyvää, kuten ravintolavinkkejä ja keittokirja-arvioita. Elinalta ilmestyi keväällä myös oma kirja, Viiden tähden vegaani. Siihen hän on koonnut omat suosikkireseptinsä yksien kansien väliin.
Harjoitus tekee mestarikokin
Vaikka omista kokkauskokemuksista löytyisikin lähinnä epäonnistuneita viritelmiä ja kärvähtäneitä pullia, ei niiden vuoksi kannata kuitenkaan lannistua.
– Hyvän ruuan salaisuus on into ruuanlaittoon, sillä innostunut kokki jaksaa harjoitella, Elina vinkkaa.
– Olen monet kerrat epäonnistuneiden keitosten äärellä päästellyt suustani, etten enää koskaan leivo tai ikinä laita ruokaa, mutta niistä mokistakin oppii. Eikä hyvistä raaka-aineistakaan ole haittaa arkisenkaan ruoan laittajalle!
Myös Aleksilta löytyy hyvä vinkki jauhopeukalolle: vaivaus.
– Ilman vaivausta melkein kaikki leivässä voi mennä pilalle. Leivästä näkee usein jo pinnasta, ettei sitä ole vaivattu kunnolla. Taikinan vaivaus on mahdollista käsinkin, mutta koneen avulla pääsee kyllä helpommalla.
Inspiraationsa molemmat kokkaajat hakevat muista ruokablogeista, kirjallisuudesta sekä lehdistä. Englannin kielen taidosta ei kokillekaan ole haittaa, sillä parhaat reseptit löytyvät yleensä ulkomailta.
– Parhaat leivontakirjat ovat yleensä englanniksi, Aleksi vahvistaa.
– Kannattaa kuitenkin valita kirja, jonka ohjeet ovat grammoissa. Tällöin ohjeen seuraaminen on helpompaa, kun ei tarvitse muuntaa yksiköitä. Vaakaa käyttämällä välttyy myös ylimääräiseltä tiskiltä, sillä kaiken voi punnita suoraan leivonta-astiaan.
Sosiaalinen ruokakulttuuri
Blogin pitäminen voi olla aikaa vievää, mutta kuka niitä tunteja laskisikaan silloin kun on hauskaa. Syödähän ihmisen pitää. Netti tekee siitä sosiaalisen tapahtuman myös niille, jotka kattavat pöytään vain yhden lautasen. Lisäksi ruokabloggaajat tuntevat aika paljon toisiaan, ja yhdessä saatetaan käydä vaikkapa piknikillä tai mainostoimistojen järjestämissä tapahtumissa.
Molempien mielestä bloggaamisessa ehdottomasti parasta ovat kuitenkin lukijat ja heiltä saatu palaute. Niistä näkee, että blogia luetaan. Elina kertoo, että bloggaus myös kannustaa kokeilemaan uusia juttuja, ja siten oma ruuanlaitto monipuolistuu.
Vegaanista ruokaa kokkaileva Elina on mielissään myös siitä, että monet lukijat ovat kertoneet innostuneensa syömään entistä eläinystävällisemmin Chocochilin innoittamana.
– Toisaalta myös allergisille kokkaavat ovat kertoneet löytäneensä blogistani hyviä ohjeita.
Aleksi on miehenä bloggaajien vähemmistössä, muttei se tunnu supliikkia miestä haittaavan.
– Pari kertaa on naimisiinkin kysytty, hän naurahtaa.
Aleksin patonki
3 kpl
250 g vehnäjauhoja
175 g viileää vettä
5 g suolaa
5 g tuoretta hiivaa
Kaikkia aineita vaivataan koneella noin 10 minuuttia tai käsin 20 min. Taikinan annetaan levätä öljytyssä astiassa kaksi tuntia, jonka jälkeen se jaetaan kolmeen osaan ja rullataan paksuiksi sikareiksi, joiden annetaan levätä jauhotetulla pöydällä 15 minuuttia. Sikarit rullataan lopulliseen pitkulaiseen patonkimuotoon ja annetaan nousta pellillä muovin alla noin tunti. Nousseille patongelle sihdataan jauhoa päälle, viilletään patongin suuntaisesti kolme viiltoa ja paistetaan 250-asteisessa uunissa valmiiksi.
Elinan portobello-avokadoleivät
kahdelle
Sienet & marinadi:
2 isoa tai 4 pienempää portobelloa (herkkusientä, jonka lakki on yli 10 cm halkaisijaltaan)
1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1/2 tl kokonaisia viherpippureita murskattuna
1/4 tl suolaa
2 tl meiramia
Sinappikastike:
0,25 dl Dijon-sinappia
1 rkl oliiviöljyä
1 tl punaviinietikkaa
2 rkl vaahterasiirappia
Lisäksi:
vaaleaa leipää
avokadoa
punasipulia
erilaisia salaatteja
Poista portobelloista jalat ja heltat. Sekoita marinadin aineet ja yhdistä sienten kanssa. Anna maustua viileässä 1–2 tuntia. Paista sieniä 200 asteessa 10–15 minuuttia, sienten koosta riippuen. Valmista sinappikastike sekoittamalla kaikki aineet yhteen.
Viipaloi avokado ja leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi. Kokoa leiville ensin salaattia (esim. rucolaa, vuonankaalia, viinisuolaheinää), sitten punasipulirenkaita, avokadoa ja portobello. Valuta päälle sinappikastiketta ja nosta leivän kansi päälle.
KATSO MYÖS
