Nuorten Luonto

Julkaistu: 24.4.2018

 

Keväällä 2017 kevättä seurattiin koleissa säissä. Kevät eteni huhti- toukokuulle räntäsateiden saattelemana. Vielä kesäkuun alussa pohjoisessa Lapissa oli lunta, eikä Luonto-Liiton Kevätseurantaan ollut tullut havaintoja mustikan kukinnoista Kuopiota pohjoisempaa. Muuttolintuja saapui maahamme kuitenkin maaliskuusta alkaen, joten Kevätseurannan viime kevään ilmoitetuimmat havainnot koskivat siivekästä väkeä. Minkä linnun saapuminen on sinulle varma kevään merkki? Ilmoita havaintosi ensi keväänä Kevätseurannan lomakkeella verkossa!

 

Kevätseuranta kiinnitti huomiota yhteiseloon

Kevään 2017 Kevätseurannan teemaksi oli Luonto-Liiton luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusvaliokunnan toimesta valikoitunut Yhdessä kevääseen, kasvi- eläin- ja ihmismaailman keväinen yhteistyö ja yhteiselo. Teemalla haluttiin kannustaa ihmisiä retkeilemään kevätluonnossa yhdessä ja kiinnittämään samalla huomiota luonnonympäristössä tapahtuvaan kuhinaan. Teemalajeina havaintoja kerättiin kekomuurahaisista, hanhiparvista, kimalaisista, kukkivista pajuista, teeren soitimesta sekä ihmisseurueista piknikillä. Teemalajien lisäksi Kevätseurannassa olivat mukana tutut jokakeväiset vakiolajit. Kevään 2017 seurantaan osallistui yhteensä 1074 havainnoijaa yhteensä 10 602:lla ilmoitetulla havainnolla.

 

Kevät kertoo lajien tilasta ja ilmastosta

Kevätseuranta-kampanjaa Luonto-Liitossa suunnittelevan jaoston pitkäaikaiset aktiivit Anu Käppi ja Antti Salovaara ovat sekä mukana kampanjan suunnittelutyössä että innokkaita kevään seuraajia.

Vaikka viime kevät eteni hitaasti ja koleasti, tarjosi lintutaivas eteläisessä Suomessa asuvalle Salovaaralle elämyksiä heti alkukeväästä. -Loskaisena helmikuun 23. päivänä kevättäpinän laukaisivat kiurut, mutta parhaiten viime kevään havainnoista mieleeni jäi Helsingin Liuskasaaresta 15. maaliskuuta havaitsemani yksinäinen koilliseen suunnannut kurki – kevään ensimmäiseni, Salovaara riemuitsee.

Maaliskuussa saapumisensa aloittivat kurkien lisäksi laulujoutsenet, peipot ja töyhtöhyypät. Laulujoutsenet olivat koko viime kevään Kevätseurannan ilmoitetuin kevätmerkki. Lintutaivaalta saatiin maaliskuussa havaintoja myös kevään teemaan kuuluneesta hanhien muuttoparvesta. Huhtikuussa lintukevät jatkui naurulokkien, västäräkkien ja punakylkirastaiden havainnoilla. Koko viime kevään eniten havaintoja saaneista kymmenestä lajista seitsemän olikin muuttolintuja. Kasvimaailma heräili maaliskuussa lähinnä Etelä-Suomessa sinivuokkojen ja leskenlehtien myötä. Kylmistä säistä huolimatta huhtikuussa saatiin havaintoja myös sammakonkudusta eri puolilta maata.

Luonto-Liiton aktiivit Salovaara ja Käppi kokevat Kevätseurannan parissa tekemänsä vapaaehtoistyön merkitykselliseksi ja palkitsevaksi.

-Tulevan Kevätseurannan suunnittelu alkaa syksyn hämärinä päivinä ja mukavinta on mieleen hiipivä kevään odotuksen ja innostuksen tunne. On myös palkitsevaa seurata keväällä eri puolilta Suomea kertyviä havaintoja. Silloin muistaa, että suunnitteluun käytetyllä ajalla on ollut merkitystä, Käppi kertoo.

Teema Yhdessä kevääseen innosti havaitsijoita eniten maaliskuussa heräilleiden kekomuurahaisten havaintoina. Mukana teemassa ollut ‘Ihmiset piknikillä’ sai ensimmäiset havaintonsa toukokuussa samoihin aikoihin kun ensimmäiset havainnot sisiliskoista saatiin Etelä-Suomesta. Ihminen on tasalämpöinen, mutta käyttäytyy joskus keväisin kuin vaihtolämpöinen sisilisko, joka kömpii talvihorroksestaan vasta, kun aurinko lämmittää tarpeeksi.

Salovaara kertoo vapaaehtoisuuden jaostossa mahdollistavan oman osaamisen kehittämistä. -Nautin erityisesti kirjoittamisesta ja kuvaamisesta. Jaoston taitavalta porukalta pyydetään tämän tästä viestintätukea Luonto-Liiton projekteihin, ja minäkin olen päässyt toden teolla hiomaan taitojani. Samalla olen oppinut luonnosta hurjasti lisää, Salovaara kertoo.

Kevätseurannan harrastaminen opettaa tarkkailijaa sekä luonnosta, lajeista että niiden muutoksista. Muuttolintujen havainnointi kiinnittää huomiota lajimääriin ja paikkauskollisten lintujen paluuseen pesimäseuduille. Muutokset kannoissa ja kevään säässä kertovat myös globaaleista ympäristöongelmista ja ilmaston lämpenemisestä. Viime keväänä Kevätseurannan päättyessä maamme pohjoisosat odottivat vielä monia kevään merkeistä. Eteläisen Suomen koivulehvästö oli ehtinyt jo parisenttiseksi, mutta Pohjois-Suomesta ilmoitettiin vasta yksisenttisiä lehtiä. Kevät oli hidas ja kolea, joten muutos lapsuudestamme tuttuun vuodenkiertoon oli havaittavissa.

 

Kevättä seurataan taas tänä vuonna

Käppi ja Salovaara odottavat jo innolla tulevaa kevättä. Salovaara kertoo haluavansa seurata ja kuvata tulevaa kevättä järjestelmällisemmin kuin koskaan ennen. -Innostus keskittyy yleensä kevään alkuun, vaikka show jatkuu etelässäkin pitkälle kesäkuun puolelle, joten tänä vuonna aion olla tarkkana alkumetreiltä viimeisten muuttolintujen saapumiseen. Ja aion myös kirjata havainnot ahkerasti ylös, Salovaara suunnittelee. Käppi sen sijaan odottaa tulevan kevään yllätyksellisyyttä. -Keväällä on parasta, kun uloslähtiessä ei tiedä, minkä lajien ensihavaintoja saattaa tulla vastaan. Kevään ekoista perhosista näin unta jo joulun jälkeen, joten perhosretkiä odotan myös, Käppi unelmoi.

Ilmoita tulevan kevään havaintosi Kevätseurannan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit jakaa havaintosi myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta. Käy tykkäämässä Kevätseurannasta Facebookissa ja Instagramissa! Lue lisää ja osallistu: www.kevatseuranta.fi

Teksti: Elina Silkelä

 

 

Kevätseurannan uudet tuulet

Nelikymppisenä on viimeistään aika uudistua. Pidämme tiukasti kiinni kampanjan perusasioista – kuten lajivalikoimasta ja seurantaviikonlopuista – mutta haluamme myös kehittää toimintaamme.

Paperilomakkeella palautettujen havaintojen määrä on laskenut kuin ketunhäntä kainalossa, joten keväästä 2018 alkaen otamme havaintoja vastaan vain verkossa. Verkkolomakkeista ryhdytään myös kehittämään entistä käyttäjäystävällisempiä. Perinteiset Kevätseuranta-viikonloput pysyvät edelleen havainnoinnin kiintopisteinä, mutta rohkaisemme nyt ilmoittamaan havaintoja herkemmin myös viikonloppujen välillä. Koska keväät ovat selvästi aikaistuneet, otamme mukaan yhden lisäviikonlopun ja aloitamme jo maaliskuun alkupäivinä. Entinen summittainen runsausarvio korvautuu tarkemmalla lukumäärällä. Onhan hienompaa kuulla, että pälvipellolle laskeutui 300 töyhtöhyyppää kuin tietää vain se, että niitä oli ainakin viisi!

Uudistusten vuonna palaamme silti perusteisiin. Teemana on näet Kevätseurannan unohdetut. Haluamme nostaa esiin sellaisia lajeja, joista saamme yleensä vähiten havaintoja – sekä muutamia, joiden runsautta ja levinneisyyttä on erityisen tarpeellista selvittää.

Teksti: Antti Salovaara