Juuri oikeenlaista kemiaa

Julkaistu: 10.2.2011

Teksti: Hemi Malkki
Kuvitus: Emmi Malkki
Sydän hakkaa ja kädet tärisevät. Kouluun tai mihinkään muuhunkaan keskittyminen tuntuu mahdottomalta, sillä ajatuksiisi mahtuu vain yksi ihminen. Vilauskin hänestä saa kokonaisen perhosparven lepattelemaan vatsassa. Öisin makaat valvella ajatellen vain häntä. Olet kertakaikkisen rakastunut – mutta miten se vaikuttaa kehoosi ja aivoihisi?
Juuri oikeenlaista kemiaa
Mielesi täyttävät romanttiset tunteet, mutta aivotutkijoiden näkökulmasta rakastuminen vaikuttaa aivoihin tavalla, jossa on piirteitä mm. stressistä, riippuvuudesta, masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä. Rakastuneen keho ja mieli ovat stressitilassa, mikä näkyy levottomuutena, unettomina öinä ja ruokahalun katoamisena. Lisäksi rakastuminen vaikuttaa aivojen viestinviejäaineiden tasapainoon.
Lisääntynyt dopamiinin eritys vastaa rakastumisen riippuvuudenkaltaisista oireista; tiedetäänkin, että kokaiinin kaltaiset huumeet vaikuttavat dopaminergiseen viestintään aivoissa. Samalla toisen välittäjäaineen, serotoniinin määrä aivoissa on vähentynyt hieman samaan tapaan kuin masennuksesta tai pakko-oireisesta häiriöstä kärsivillä. Arvostelukyky ja suhteellisuudentaju heikkenevät. Mielen täyttää vain ihastuksen kohde ja kuinka saavuttaa hänen suosionsa.
Tunteita ja tuoksuja
Mikä hänessä sitten on niin ihmeellistä? Ei ehkä mikään – paitsi hänen ominaistuoksunsa. Hikeen erittyvät feromonit vaikuttavat alitajuisesti kumppaninvalintaan. Sekä eläinten että ihmisten on havaittu pitävän puoleensavetävimpinä kumppaneita, joiden kanssa pariutuminen tuottaisi immuunijärjestelmältään mahdollisimman vastustuskykyisiä jälkeläisiä. Feromonit kertovat juuri tästä ominaisuudesta.
Entä mitä tapahtuu, jos unelmiesi kohde vastaa tunteisiisi? Onko elämä sitten yhtä ruusuista kuin haaveissasi? Todennäköisesti – mutta vain hetken. Ajan mittaan kehon ja aivojen kemikaalimyrsky tasoittuu. Kun toinen on vierellä joka päivä, häneen ei enää osaa suhtautua kuin maailman suurimpaan ihmeeseen – sitä paitsi arvostelukykyä sumentaneen serotoniinivajeen korjaannuttua alat huomata kumppanissasi myös ne ärsyttävät puolet… Niinpä moni suhde katkeaa rakastumisen ensihuuman haihduttua.
Kemiallisesta romanssista kestävään kiintymykseen
Jotkut jäävät kaipaamaan ensihuuman tunnetta niin, että etsivät aina vain uusia valloituksia. Heiltä jää kokematta rakastumisen muuttuminen rakkaudeksi. Siihen vaikuttavat ainakin oksitosiini ja vasopressiini. Oksitosiini on hormoni, jonka on pitkään tiedetty vaikuttavan äidin ja lapsen väliseen kiintymykseen.  Se lisää luottamuksen ja hyvinvoinnin tunnetta ja vähentää pelkoja: et enää pelkää rakkaasi jättävän sinut hetkenä minä hyvänsä. Molekyylirakenteeltaan samankaltainen vasopressiini puolestaan saa miehet sitoutumaan kumppaniinsa.
Entä mitä tapahtuu, jos rakkaus loppuu? Tutkijoiden mukaan äskettäin eronneiden aivoaktiivisuus on lisääntynyt niillä aivojen alueilla, joiden tiedetään säätelevän mielihyvää ja riippuvuutta. Ehkä heitä auttaisi ajatella, että rakkaus on vain kemiaa, ja eroahdistus johtuu riippuvuudesta rakastumisen kohteeseen – tai hänen aiheuttamiinsa aivotoiminnan muutoksiin. Niin tai näin, ajan myötä aivotoiminta palaa ennalleen ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Rakkauden kemian aakkoset
Feromonit erittyvät hikeen ja viestivät kumppanin immuunijärjestelmän ominaisuuksista. Naiset kokevat viehättävimmäksi sellaisten miesten hienhajun, jolla on mahdollisimman erilainen immuunipuolustus kuin heillä itsellään – näin jälkeläiset voivat periä molempien vanhempien immuunijärjestelmän vahvuudet ja ovat siten vastustuskykyisempiä.
Serotoniini on välittäjäaine, jonka vähäisyys on yleistä masennuspotilailla ja pakkoneurootikoilla. Kun olet rakastunut, serotoniinin puute saa ajatuksesi pyörimään pakkomielteisesti ihastuksesi kohteen ympärillä. Suhteellisuudentaju hämärtyy ja saatat jopa vaipua epätoivoon.
Fenyletylamiini  saa väsymyksen ja nälän unohtumaan ja rakastuneen toimimaan ylikierroksilla. Ei ihme, että jotkin huumeet muistuttavat sitä vaikutuksiltaan. Se myös lisää noradrenaliinin ja dopamiinin tuotantoa.
Noradrenaliini saa sinut tuntemaan olosi hermostuneeksi. Ihastuksesi astuessa huoneeseen sydämesi alkaa tykyttää ja kätesi vapista ja hikoilla. Kuulostaako enemmän pelottavaan kuin ihanaan asiaan reagoimiselta? Itse asiassa noradrenaliinin vaikutukset korostuvatkin stressaavissa ja vaarallisissa tilanteissa. Rakastuminenkin on eräänlainen stressitila.
Dopamiini liittyy läheisesti motivaatioon: se saa sinut keskittymään itsepintaisesti ihailusi kohteen tavoitteluun. Kaikki muu tuntuu yhdentekevältä.
Oksitosiini on yhteydessä kiintymyksen ja empatian tunteisiin. Sen tiedetään vaikuttavan äidin lastaan kohtaan kokemaan syvään kiintymykseen, mutta se säätelee myös muita ihmisten välisiä suhteita. On myös esitetty ajatus, että se liittyisi myös ihmisten lemmikkejään kohtaan tuntemaan kiintymykseen.
Vasopressiini on tärkeä nestetasapainoa säätelevä hormoni, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sen vaikuttavan miehillä oksitosiinin tavoin, lisäten sitoutumista kumppaniin.

Teksti: Hemi Malkki

Kuvitus: Emmi Malkki

Rakkaus on kemiaa

Sydän hakkaa ja kädet tärisevät. Kouluun tai mihinkään muuhunkaan keskittyminen tuntuu mahdottomalta, sillä ajatuksiisi mahtuu vain yksi ihminen. Vilauskin hänestä saa kokonaisen perhosparven lepattelemaan vatsassa. Öisin makaat valvella ajatellen vain häntä. Olet kertakaikkisen rakastunut – mutta miten se vaikuttaa kehoosi ja aivoihisi?

Mielesi täyttävät romanttiset tunteet, mutta aivotutkijoiden näkökulmasta rakastuminen vaikuttaa aivoihin tavalla, jossa on piirteitä mm. stressistä, riippuvuudesta, masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä. Rakastuneen keho ja mieli ovat stressitilassa, mikä näkyy levottomuutena, unettomina öinä ja ruokahalun katoamisena. Lisäksi rakastuminen vaikuttaa aivojen viestinviejäaineiden tasapainoon.

Lisääntynyt dopamiinin eritys vastaa rakastumisen riippuvuudenkaltaisista oireista; tiedetäänkin, että kokaiinin kaltaiset huumeet vaikuttavat dopaminergiseen viestintään aivoissa. Samalla toisen välittäjäaineen, serotoniinin määrä aivoissa on vähentynyt hieman samaan tapaan kuin masennuksesta tai pakko-oireisesta häiriöstä kärsivillä. Arvostelukyky ja suhteellisuudentaju heikkenevät. Mielen täyttää vain ihastuksen kohde ja kuinka saavuttaa hänen suosionsa.

Tunteita ja tuoksuja

Mikä hänessä sitten on niin ihmeellistä? Ei ehkä mikään – paitsi hänen ominaistuoksunsa. Hikeen erittyvät feromonit vaikuttavat alitajuisesti kumppaninvalintaan. Sekä eläinten että ihmisten on havaittu pitävän puoleensavetävimpinä kumppaneita, joiden kanssa pariutuminen tuottaisi immuunijärjestelmältään mahdollisimman vastustuskykyisiä jälkeläisiä. Feromonit kertovat juuri tästä ominaisuudesta.

Entä mitä tapahtuu, jos unelmiesi kohde vastaa tunteisiisi? Onko elämä sitten yhtä ruusuista kuin haaveissasi? Todennäköisesti – mutta vain hetken. Ajan mittaan kehon ja aivojen kemikaalimyrsky tasoittuu. Kun toinen on vierellä joka päivä, häneen ei enää osaa suhtautua kuin maailman suurimpaan ihmeeseen – sitä paitsi arvostelukykyä sumentaneen serotoniinivajeen korjaannuttua alat huomata kumppanissasi myös ne ärsyttävät puolet… Niinpä moni suhde katkeaa rakastumisen ensihuuman haihduttua.

Kemiallisesta romanssista kestävään kiintymykseen

Jotkut jäävät kaipaamaan ensihuuman tunnetta niin, että etsivät aina vain uusia valloituksia. Heiltä jää kokematta rakastumisen muuttuminen rakkaudeksi. Siihen vaikuttavat ainakin oksitosiini ja vasopressiini. Oksitosiini on hormoni, jonka on pitkään tiedetty vaikuttavan äidin ja lapsen väliseen kiintymykseen.  Se lisää luottamuksen ja hyvinvoinnin tunnetta ja vähentää pelkoja: et enää pelkää rakkaasi jättävän sinut hetkenä minä hyvänsä. Molekyylirakenteeltaan samankaltainen vasopressiini puolestaan saa miehet sitoutumaan kumppaniinsa.

Entä mitä tapahtuu, jos rakkaus loppuu? Tutkijoiden mukaan äskettäin eronneiden aivoaktiivisuus on lisääntynyt niillä aivojen alueilla, joiden tiedetään säätelevän mielihyvää ja riippuvuutta. Ehkä heitä auttaisi ajatella, että rakkaus on vain kemiaa, ja eroahdistus johtuu riippuvuudesta rakastumisen kohteeseen – tai hänen aiheuttamiinsa aivotoiminnan muutoksiin. Niin tai näin, ajan myötä aivotoiminta palaa ennalleen ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Rakkauden kemian aakkoset

Feromonit erittyvät hikeen ja viestivät kumppanin immuunijärjestelmän ominaisuuksista. Naiset kokevat viehättävimmäksi sellaisten miesten hienhajun, jolla on mahdollisimman erilainen immuunipuolustus kuin heillä itsellään – näin jälkeläiset voivat periä molempien vanhempien immuunijärjestelmän vahvuudet ja ovat siten vastustuskykyisempiä.

Serotoniini on välittäjäaine, jonka vähäisyys on yleistä masennuspotilailla ja pakkoneurootikoilla. Kun olet rakastunut, serotoniinin puute saa ajatuksesi pyörimään pakkomielteisesti ihastuksesi kohteen ympärillä. Suhteellisuudentaju hämärtyy ja saatat jopa vaipua epätoivoon.

Fenyletylamiini  saa väsymyksen ja nälän unohtumaan ja rakastuneen toimimaan ylikierroksilla. Ei ihme, että jotkin huumeet muistuttavat sitä vaikutuksiltaan. Se myös lisää noradrenaliinin ja dopamiinin tuotantoa.

Noradrenaliini saa sinut tuntemaan olosi hermostuneeksi. Ihastuksesi astuessa huoneeseen sydämesi alkaa tykyttää ja kätesi vapista ja hikoilla. Kuulostaako enemmän pelottavaan kuin ihanaan asiaan reagoimiselta? Itse asiassa noradrenaliinin vaikutukset korostuvatkin stressaavissa ja vaarallisissa tilanteissa. Rakastuminenkin on eräänlainen stressitila.

Dopamiini liittyy läheisesti motivaatioon: se saa sinut keskittymään itsepintaisesti ihailusi kohteen tavoitteluun. Kaikki muu tuntuu yhdentekevältä.

Oksitosiini on yhteydessä kiintymyksen ja empatian tunteisiin. Sen tiedetään vaikuttavan äidin lastaan kohtaan kokemaan syvään kiintymykseen, mutta se säätelee myös muita ihmisten välisiä suhteita. On myös esitetty ajatus, että se liittyisi myös ihmisten lemmikkejään kohtaan tuntemaan kiintymykseen.

Vasopressiini on tärkeä nestetasapainoa säätelevä hormoni, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sen vaikuttavan miehillä oksitosiinin tavoin, lisäten sitoutumista kumppaniin.

KATSO MYÖS