Julkaistu: 18.3.2022

Ajankohtainen ilmastotieto kuuluu kaikille

Ideaalitilanteessa ilmastonmuutos olisi yksi median vakionäkökulmista. Ilmasto otsikoihin -kampanjan tavoitteena on, että ilmastouutiset saavat tilaa mediassa ja tavoittavat yhä enemmän ihmisiä.

 

Nuorten vapaaehtoisvoimin toteuttama Ilmasto otsikoihin -kampanja tähtää ilmastonmuutoksen näkyvyyden lisäämiseen mediassa. Bambin, Iidan, Elsan ja Katjan toteuttama kampanja sai rahoituksen Suomen Kulttuurirahaston ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Ilmastonmuutosvoima-yhteishankkeen kautta. Idea eri alojen osaamista yhdistelevään kampanjaan kumpusi halusta muuttaa median suhdetta ilmastonmuutokseen.

Kestävää kehitystä, maantiedettä ja vertailevaa politiikantutkimusta Skotlannissa opiskellut Elsa avaa monenlaista osaamista edustavan kampanjatiimin alkuvaiheita:

– Varsinaisen kampanjaidean ensimmäisen siemenen sain vuoden 2020 lopulla kiinnostavan webinaarin jälkeen. Otin yhteyttä Aino Huotariin ja kerroin ideoistani myös Instagramissa. Sitä kautta meitä oli pian monipuolinen ryhmä kasassa ja aloimme miettiä, mitä tehdä seuraavaksi taitojamme hyödyntäen.

Ilmasto näkökulmaksi

Kampanjan ydinajatus on, että medialla ja journalisteilla on todella tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä sekä ihmisten sopeutumisessa muuttuviin olosuhteisiin.

Nuoret tahtoisivat nähdä ilmastonmuutoksen pysyvänä näkökulmana, joka tulisi esiin nykyistä laajemmin esimerkiksi uutisissa. Nykyinen näkyvyys ei ole riittävää, sillä monia aiheita käsitellään edelleen täysin ilman ilmastonmuutosnäkökulmaa.

– Ilmasto- ja ympäristökysymysten vähemmälle huomiolle jättäminen luo virheellistä kuvaa siitä, että kulutuksemme, elämäntapamme ja politiikka voisivat pysyä ennallaan ilman vakavia vaikutuksia sekä meihin ihmisiin että muihin eläimiin, tiimi painottaa.

Tiimin mielestä medioiden tulisi sitoutua ottamaan sekä ekologisen että sosiaalisen vastuullisuuden näkökulma normiksi kaikkia uutisaiheita käsiteltäessä. Muutokseen vaaditaan aktiivista toimintaa ja rohkeutta  –  siksi kampanja vetoaa nimenomaan journalisteihin.

– Olisi hienoa, jos toimittajat etsisivät rohkeasti uusia näkökulmia ilmastonmuutoksen käsittelyyn myös luonnontieteiden ulkopuolelta ja uskaltaisivat kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä esimerkiksi talouskasvusta tai eläintuotannosta, kampanjan taustalla vaikuttava Aino Huotari muotoilee.

Väistämätön muutos

Ilmastokriisiin liittyvät olennaisesti kysymykset vastuunkannosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sillä sen vaikutukset eivät jakaudu tasan ihmisten ja alueiden kesken. Tiimi näkee ihmisen ja luonnon välisen suhteen käsittelyn vahvasti demokratiakysymyksenä.

– Poliittisilta päättäjiltä ja yritysjohtajilta tulisi aktiivisesti kysyä, missä ilmastotavoitteiden ja -lupausten kanssa mennään, ja heidän puheitaan tulisi tarkastella kriittisesti. Toimittajat myös edustavat Suomessa pitkälti valkoista keskiluokkaa, joten jo moninaisempi tekijöiden joukko voisi syventää ilmastoaiheenkin käsittelyä, Huotari selvittää ilmastojournalismin suhdetta politiikkaan.

Ilmastokriisiin vastaamisessa toinen puoli koostuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta erilaisin toimin ja toinen taas muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisesta. Vaikka onnistuisimme hidastamaan ilmastonmuutosta, silti muutos on väistämätöntä – sekä ihmisen että ympäröivän luonnon täytyy sopeutua. Jotta ihmiset voivat sopeutua elämäntapojen ja ympäristön muutoksiin, täytyy heillä olla tietoa ja työkaluja siihen.

Työkaluja ja konkretiaa kaivataan uutisointiin, sillä nykyisellään uutisista saa helposti sellaisen kärjistetyn kuvan, että koko ongelma tullaan ratkaisemaan vaivattomasti teknologiaa hyödyntäen lähitulevaisuudessa. Toisaalta vastuu esimerkiksi ylikulutuksesta sysätään usein suoraan yksilölle, vaikka tärkeämpää olisi pureutua yhteiskunnallisiin ilmiöihin yksilöiden toiminnan taustalla.

Kuvasto monipuolistuu

Uutisia ja muita media-artikkeleita tulisi käyttää näiden tavoitteiden täyttämiseen entistä enemmän, sillä niillä on valtava potentiaali vaikuttamisessa ja tiedonvälityksessä. Erityisen tärkeää olisi saada lisää suomenkielistä sisältöä, sillä se tuo aihetta lähemmäksi ihmisiä ja parantaa ilmastotiedon tavoittavuutta.

Tehtävää on vielä paljon, jotta median täysi potentiaali ilmasto- ja ympäristöasioiden käsittelyssä saataisiin käyttöön. Tiimin mukaan toivonpilkahduksia kuitenkin on jo nähty.

– Positiivista on muun muassa se, että kuvasto on monipuolistunut ja pelkistä jääkarhuista ja sademetsistä on siirrytty yhä enemmän myös kuvastoon, joka näyttää toimijuutta ja kokijuutta: miten ilmastokriisi vaikuttaa ihmisten elämään, mitä sen hillitsemiseksi tehdään ja millaista huolta ihmiset ympäristötuhon edessä kokevat, tiimi valaisee.

Kampanjan alustana on sosiaalinen media, jossa sen tilit jakavat huomioita ja tietoiskuja kampanjateemoista sekä haastavat etenkin journalismin parissa työskenteleviä ottamaan ekokriisiä enemmän esiin. Kampanjan tiimoilta on järjestetty muun muassa verkossa seurattavia paneelikeskusteluja. Pian sille avataan myös nettisivut.

 

Teksti: Juuli Lehtinen

Kuvitus: Maria Leskinen