Nuorten Luonto

Julkaistu: 28.9.2009

Suuret rinnat, kapea vyötärö, tiukka takapuoli. Paksu tukka, pitkät sääret ja täyteläiset huulet. Virheetön ja tasaisesti ruskettunut iho. Niistäkö on täydelliset naiset tehty?

Nykyinen kauneusihanne on kohtalaisen tuore tuotos. Länsimaisen naisen ruumiiseen on kautta aikojen kohdistettu erilaisia odotuksia, jotka samalla kertovat omasta ajastaan.

Tavoitellaan mahdotonta

Yhteistä eri aikakausien kauneusihanteille on niiden vaikea saavutettavuus.

Vaikeina aikoina naisissa on arvostettu rehevyyttä, joka kertoo vauraudesta ja hyvinvoinnista. Välillä muodikkaan kapean vyötärön saavuttaminen on vaatinut vuosia kestäviä korsettioperaatioita, joissa naisparka on määrätietoisesti kuristettu luonnottoman malliseksi.

Nykyisin, kun arjesta on tullut fyysisesti kevyttä, arvostetaan liikunnallista kroppaa, jonka saavuttaminen vaatii säännöllistä hikoilua kuntosalilla ja pururadalla.

Ruskettunut, ulkoilmasta nauttinut iho on ollut muodissa vasta suhteellisen vähän aikaa. Silloin kun maaseudulla asuva työväki painoi pitkiä päiviä auringon alla, arvostettiin yläluokkaista kalvakkaa hipiää.

Tilanne muuttui teollistumisen myötä, jolloin duunarit siirtyivät tehtaisiin. Rusketus kertoi ulkoilun ja joutilaisuuden mahdollisuuksista, ja oli siksi tavoiteltua. Nykyisinkin etelän rannoilta hankittu rusketus kertoo omaa kieltään varakkuudesta ja menestyksestä.

Kauneudessa on riskinsä

Kauneuden uskotaan tuovan uusia mahdollisuuksia hyvään elämään niin vakaasti, että sen vuoksi ollaan valmiita uhraamaan jopa terveys.

Monissa Aasian ja Afrikan maissa naiset valkaisevat ihoaan vaarallisilla voiteilla, jotka sisältävät muun muassa sikiöitä vaurioittavaa elohopeaa. Ihanteena oleva vaaleus on esimerkiksi työmarkkinoilla arvostettava ominaisuus ja tie parempaan tulevaisuuteen.

Ilmiö ei ole tuntematon nykypäivän Suomessakaan. Vai mitä sanotte botoxista, lamauttavasta hermomyrkystä, joka vähentää ryppyjä? Tai silikoneista, jotka ollaan valmiita hankkimaan leikkaukseen liittyvistä riskeistä huolimatta pelkästään rintavarustuksen ryhdistämisen takia?

Hoikkuusihannetta perustellaan terveydellä

Ristiriitaista kyllä, tämänhetkistä vartaloihannetta perustellaan terveyssyillä. Hoikkuus yhdistetään liikunnallisuuteen ja kurinalaisuuteen perustuvaan syömiseen. Lihavaa syyllistetäänkin jatkuvasti siitä, ettei hän huolehdi itsestään ja on taakaksi yhteiskunnalle.

Useat lihavuustutkijat ovat kuitenkin esittäneet, ettei lievästä ylipainosta ole osoitettavissa niin kovia terveyshaittoja kuin mitä uutisointi antaisi meidän ymmärtää. Myös pullukka voi esimerkiksi valita tupakoimattomuuden, josta on kiistatonta terveysetua. Tämä ei kuitenkaan näy ulospäin tai riitä herkästi tuomitsevalle ympäristölle. Pyrkimys normaalilukemiin voikin käynnistää laihduttamiskierteen. Loppupeleissä kalorinlaskennan hallitsemasta elämästä hyötyy ainoastaan laihdutusteollisuus.

Ulkonäön hallinta on bluffia

Nykyisin omaa ruumiinkuvaa on mahdollista muokata dramaattisestikin. Hiusten väriä ja muotoa voi vaihdella melkeinpä miten tahansa, ja silmien värin pystyy muuttamaan piilolinsseillä. Sopivalla treenillä voi trimmata käsivarret madonnamalliin. Kauneuskirurgiaakin mainostetaan uuden auton tapaan.

Muokkaamisella on kuitenkin rajansa. Meille on luotu illuusio, että pystyisimme hallitsemaan omaa ruumistamme. Ulkonäköämme kuitenkin säätelevät perimä sekä erilaiset elämäntavat ja -tilanteet, ja harva meistä on luonnostaan täydellinen myyttiseen ihanteeseen verrattuna. Yhden hampaat eivät asetu siistiin riviin ilman kallista hammashoitoa, toinen ei kerta kaikkiaan ehdi säännöllisesti lenkille ja kolmas tuskailee muuten vaan, kun takalisto on vaatestandardissa eri paria yläkropan kanssa.

Aitous on kaunista

Mainosten tai television naisihanteisiin ei ehkä kannata edes pyrkiä – energiaa voi käyttää hyödyllisempiinkin asioihin. Täydellisyys kaikilla elämänalueilla on muutenkin mahdotonta, ja omien virheiden hyväksyminen helpottaa kovasti elämää. Oli kyse sisäisistä tai ulkoisista kauneusvirheistä.

Meissä kaikissa on kauneutta, jota voi tukea omalla persoonallaan. Keskittymällä omiin vahvuuksiin ja suhtautumalla rennosti heikkoihin puoliin voi kuka tahansa olla aidosti upea. Vanha sanonta pitää paikkansa, kauneus on ensisijaisesti katsojan silmässä – ja ehkä myös omien korvien välissä.

Teksti Hanna-Kaisa Hellsten

Kuva Heidi Kettunen

Ylilyöntejä kautta aikojen

Tämän hetkistä vartaloihannetta voisi luonnehtia pääosin litteäksi. Naisessa arvostetaan litteää vatsaa, pientä ja tiukkaa takapuolta, hoikkia raajoja – ja suurena sojottavia rintoja. Ehkä myöhemmin tällekin ihanteelle naureskellaan.

Meitä puolestaan saattaa huvittaa keskiajalla muodikkaat mahatoppaukset, jotka korostivat naisen hedelmällisyyttä. Barokkiajan hovipukeutuminen taas paljasti rinnat, jotka puuteroitiin huolella valkoisiksi ja nännit punattiin näyttäviksi.

Oma huumorinsa löytyy myös rokokoohameista, joissa keikistelevä Marie Antoinetten hoviväki ei mahtunut ovista kuin sivuttain sipsuttamalla.