Nuorten Luonto

Julkaistu: 16.6.2009

Kolmisenkymmentä erityyppistä suomalaismaatilaa julistautui viime kesänä gmo-vapaaksi. Mikä saa viljelijät naulaamaan kylttejä peltojensa reunaan?

Labbyn yrteistä tunnettu, Itä-Uudellamaalla sijaitseva osuuskunta Juurakon tila on yksi julistautuneista. Huoli gm-kasvien riskeistä ja omasta toimeentulosta ajoi heidät liikkeelle.

Raivo kuplii puutarhayrittäjä Milka Kalmanlehdon mielessä jo ajatuksesta, että joku alkaisi viljellä vaikkapa gm-maissia heidän biodynaamisen peltonsa vieressä.

– Se olisi epäreilua ja tuhoaisi meidän mahdollisuutemme suunnitella vapaasti tuotantoamme! Rinnakkaisviljely ei onnistu. Siitepöly leviää helposti kymmeniä kilometrejä, niin ettei luomumaissia voisi sen jälkeen kasvattaa koko seudulla.

Espanjalaisten kokemusten mukaan maissiin voi lähipellolta sekoittua jopa 12 % gmo-pitoisuuksia. Jos kiirisi tieto, että luomutilan tuotteista on löydetty siirtogeenejä, menettäisivät asiakkaat luottamuksensa ehkä vuosikausiksi.

Milka huomauttaa, että uhattuja ovat muutkin kuinluomutuottajat. Suomen leveysasteilla on turha lähteä kilpailemaan satomäärillä ranskalaisten kanssa. Tavanomaistenkin viljelijöiden valtteja ovat laatu ja erikoistuminen, esimerkiksi tae gmo-puhtaudesta.

Määräisikö kysynnän laki

Talousargumentteja hyödyntää myös kampanja-aktivisti Elisa Niemi. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) virallinen lausuma, että Suomesta tulisi takapajula ellei gm-kasveja oteta käyttöön, on hänen mukaansa harvinaisen ontto.

– Jos gm-kasvit tulevat, romahtaa suomalaisen maataloustuotannon maine ja vientimarkkinat yhdessä yössä. Ja niiden viljely tietenkin kasvattaa ekologisen hasardin mahdollisuutta, että syntyy jokin hirviöorganismi tai muu eliöstö kärsii kasvien odottamattomista sivuvaikutuksista.

Vaikuttaa siltä, että ministeriö on valjastamassa Suomen maataloustuotannon gmo-puolelle noudattaakseen muutaman alan yrityksen toivetta. Kuluttajien keskuudessa gm-tuotteiden kysyntä on nollan pinnassa. Suoranainen vastustaminen on EU-alueella laajaa: viimeksi Belgian ranskankielinen osa Vallonia teki päätöksen gmo-vapaudesta. EU-juridiikka tekee julistautumisesta hankalaa, mutta tiukoin viljelysäädöksin tuotanto voidaan estää.

Suomalaista tuottajajärjestöistä MTK-Uusimaa on päättänyt pidättäytyä gm-kasveista. Reippaimmat tuulet puhaltavat saaristossa:

– Ahvenanmaalla kerätään suuradressia maakunnan gmo-vapaaksi julistautumisen puolesta. Tavoitteena on saada 10 % saarelaisista mukaan MMM:lle suunnattuun vetoomukseen, Milka sanoo.

Raakaa tiedepeliä

Kotimaan syvä hiljaisuus johtuu varmasti osittain tukahdetusta ilmapiiristä. Elisa nostaa esiin, että rahaa gmo-kriittiseen tutkimukseen ei Suomessa myönnetä ja tutkijoita on jopa potkittu pois työpaikoiltaan mielipiteidensä vuoksi. Näin varmistetaan, että tieteen tulokset kiillottavat gmo-puolustajien peiliä.

– Norjassa on päätetty kieltää gm-tuotteiden viljely ja tuonti. Tähän on merkittävästi vaikuttanut siellä toimiva geeniekologian instituutti.

Meillä sen sijaan äänekäs gmo-puolustaja, MMM:n erikoistutkija Jussi Tammisola on leimannut kyseisen instituutin professorin Traavikin huuhaa-äijäksi. Toista tunnettua tutkijaa hän väittää populistitieteilijäksi.

Elisa pitää sinänsä loogisena, ettei esimerkiksi MTT kritisoi lähtökohtaisesti gmo:ita, koska se on itse tuomassa markkinoille gm-ohran. Riskit, joita universaalin geenikoodin ronkkimiseen liittyy, ovat kuitenkin alati tulleet selvemmiksi. Luulisi, etteivät taloudelliset intressitkään voi peittää niitä näkyvistä.

– Olennaista on esimerkiksi se, että muuntogeeneissä ei ole tyhjiä jaksoja. Ilmeisesti sen vuoksi siirtogeenit hyppäävät muita geenejä helpommin kokonaisina ja toimivina eliöstä toiseen. Tavanomaisesta geenistä saattaa siirtyä ehkä pari tavua, mutta ei koko sanaa, Elisa mainitsee.

Milläs mehiläisiä estät

Mutta palataanpa vielä viljelijöihin. Elisa kertoo, että gm-viljely vahvistaa yritysten valtaa ja tuottaa oikeudenkäyntejä. Gm-kasvien jalostaminen on hidasta ja kallista, joten firmat haluavat varmistaa, että viljelijät maksavat niille patentoitujen siementen käytöstä rojaltia. Pelloilla kiertelevät suuren gm-yhtiö Monsanton gmo-poliisit eivät ole Pohjois-Amerikassa scifi-satua. Viljelijöitä on pantu maksamaan myös tahattomista sekoittumisista.

Vaaralliseen tilanteeseen on päädytty myös Saksassa, missä viljellään maissia, jonka elintarvikekäyttö on kielletty. Jos sen siitepölyä joutuu hunajaan, menee mehiläispesän tuotto roskiin. Sama ongelma olisi Suomeen tyrkyllä olevassa paperiteollisuudelle tarkoitetussa perunassa.

– Baijerin oikeus päätti, että hunajafarmareiden pitää siirtyä tieltä. Tässä syntyy tolkuton kilpa alueista, joilla hunajaa voi tuottaa. Naapurisopu joutuu koetukselle, Elisa miettii.

Milka lisää, että syksyn gmo-mielenosoituksessa Helsingissä maanviljelijöillä oli mukanaan kyltti, jossa luki ”Ei ruoka-aseita”. Viestin voi tulkita monella tavalla

Gmo-vapaat ruokaostokset

Gmo-vapaaksi voivat julistautua myös kaupat, kahvilat ja ravintolat. Yksi näistä on tamperelainen luomu- ja luonnontuotteiden erikoisliike Runsaudensarvi.

Liikkeen toimitusjohtaja Ansku Kinnunen kertoo, ettei voisi itse kuvitella käyttävänsä gm-tuotteita, joten miksipä niitä asiakkaillekaan tarjottaisiin. Gmo-vapaaksi julistautuminen ei ole teettänyt lisätöitä vaan on aika helppoa:

– Myymme paljon luomua ja sellaisia tuotemerkkejä, joissa gmo-vapaus on itsestäänselvyys. Valmistajat ja tukkuliikkeet vaativat nykyisin sertifikaatit raaka-aineentuottajiltaan soijan ja maissin gmo-vapauden varmisteeksi. Niihin meidän on luotettava

Lakihan vuotaa kuin seula

MMM:n valmistelema, absurdisti nimetty rinnakkaiselolaki tulee eduskuntakäsittelyyn mahdollisesti joulukuussa. Ministeriö haluaa gm-kasvit pelloille ja tarkoituksena on luoda pelisäännöt sille, miten toimitaan väistämättä aiheutuvissa saastumistapauksissa. Kuinka paljon maksetaan korvauksia ja kuka maksaa?

Lakiehdotusta pidettiin lähtökohtaisesti ongelmallisena. Luonto-Liitto jätti ehdotukseen oman lausuntonsa 60 muun tahon ohella. Huonoa laissa on myös se, että saastumiskorvaukset laskutettaisiin käytännössä valtion eli veronmaksajien pussista. Eikö maksaminen kohtuuden nimissä kuuluisi gm-kasvien viljelijöille ja siementen jalostajille?

Koska gm-lajikkeita on mahdoton kokonaan pitää erillään, on luomussakin jouduttu sallimaan 0,1 % gmo-saastunta.

Pienikin saastuminen on vaaraksi vähintään maatiaisille eli vanhoille paikallislajikkeille, joiden perimä olisi syytä turvata puhtaana näinä ilmastomuutoksen aikoina.

Osallistu itse

Gmo-vapauden puolesta on helpointa kampanjoida nyt, kun kaupallista gmo-tuotantoa ei Suomessa vielä ole. Kampanjointi on välttämätöntä, jos luomua halutaan syödä tulevaisuudessakin. Jokainen voi osallistua urakkaan pienilläkin teoilla.

Jos sinulla on tuttuja viljelijöitä, ota teema puheeksi. Näin talvisaikaan heillä on aikaa miettiä asiaa. Kysy kahvilasta tai jätä sinne palautetta, että se julistautuisi gmo-vapaaksi. Gmo vapaa Suomi –kampanjasta saa kylttejä ja tarroja.

Julkinen keskustelu on tärkeää, joten kirjoita lehtiin, levitä lentolehtisiä ja julisteita. Lähetä gmo-vapaudesta viesti uusille kunnanvaltuutetuille ja kansanedustajille.

Katso lisää vinkkejä www.gmovapaa.fi

Teksti Päivi Mattila