Nuorten Luonto

Julkaistu: 16.5.2016

Suden kellertävät silmät tuijottavat valkokankaalta iloisesti pulputtavaa luokkahuonetta. On alkamassa Luonto-Liiton petolähettilään Nina Harjun pitämä susiaiheinen oppitunti Kytöpuiston koulun kuudesluokkalaisille Vantaalla. Petolähettiläsvierailulla kerrotaan sudesta ja sen suojelusta, opitaan muun muassa ymmärtämään suden eleitä ja käyttäytymistä sekä kumotaan susiin liittyviä myyttejä.

Tunnin aluksi Harju kysyy oppilailta, kuinka paljon he arvelevat susia Suomessa olevan. Moni käsi nousee salamana pystyyn, arvioita heitellään aina sadoista tuhansiin. Kun Harju paljastaa Luonnonvarakeskuksen arvion helmikuulta 2016 olevan 200–235 yksilöä, moni yllättyy. Susien määrää hahmotetaan vertaamalla sitä esimerkiksi toisten petojen ja oman koulun oppilaiden määrään.

Yksi petolähettiläsvierailun tavoitteista on kertoa luotettavaa tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä. Harju lähestyy aihetta vertaamalla susia monelle tutumpaan kotikoiraan. Geneettisesti susi ja koira ovat hyvin samanlaisia ja osa koirista näyttääkin sudelta. Mistä ne sitten erottaa toisistaan? Hännästä, tietää yksi oppilas.

– Olen ollut koko ikäni koiraihminen ja sitä kautta kiinnostuin myös sudesta. Olen tarkkaillut koirien arvojärjestystä ja käyttäytymistä laumassa ja sama kiehtoo myös susilaumoissa, Harju kertoo.

Susien koiramaisuus tulee hyvin esille susilauman elämästä kertovalla videolla. Kun pienet pörröiset sudenpennut temmeltävät ja leikkivät kuvassa, moni oppilas huokaa ihastuksissaan – aivan kuin koiranpentuja!

Turhasta susipelosta eroon

Kun Harju kertoo susista, hän puhuu paljon käsillään. Into tarttuu myös oppilaisiin, jotka viittaavat ja kysyvät paljon, muun muassa susien jäljet ja vaarallisuus askarruttavat. Harju kertoo, ettei sutta kannata turhaan pelätä. Vaikka hän on yli kymmenen vuotta kiertänyt metsiä ja koettanut nähdä suden, on hän nähnyt vain yhden vilaukselta.

Harju kertoo susista faktapohjaisesti ja purkaa ennakkoluuloja ja myyttejä, joita suden vaarallisuuteen liittyy. Oppitunnilla myös pohditaan, mistä susiviha oikein kumpuaa.

Erityisesti susien salametsästys herättää keskustelua oppilaiden joukossa. Harju kertoo esimerkkitapauksena Auli-tutkimussudesta, joka ehti lyhyen elämänsä aikana nousta Luonto-Liiton susiryhmän Salakaadot seis -kampanjan keulakuvaksi.

– Auli oli kaunis ja kuvauksellinen susi. Se ammuttiin tammikuussa 2012 susijahdin yhteydessä, vaikka juuri tutkimussusia on ankarasti kielletty tappamasta ja sillä oli leveä, kirkkaankeltainen panta merkkinä kaulassa. Tapahtuman jälkeen Aulin lauma, jossa oli myös pentuja, hajosi.

Kun Harju muistelee, ettei tekijälle tullut mitään tuomiota teosta, eturivien oppilaat ihmettelevät ääneen. Epäusko nousee päällimmäiseksi tunteeksi kommenteissa, ja eräs poika tiivistää varmasti monen ajatukset: kuinka tyhmiä me ihmiset oikein olemme? Sitä saa ihmetellä.

Lapsissa tulevaisuuden toivo

Harju on toiminut pitkään Luonto-Liiton susiryhmässä ja on ollut paljon tekemisissä eri asiantuntijoiden, tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Hän on ollut puhumassa sudesta eri tapahtumissa ja häntä on haastateltu lehtiin, televisioon ja radioon. Susikeskustelu on siis tullut monelta kantilta tutuksi.

Myös kouluvierailuja Harju on tehnyt jo kuusi vuotta eri puolilla Uuttamaata ja Varsinais-Suomea. Alun perin häntä pyydettiin muuten vain kouluun puhumaan, mutta toiminta vei mennessään, ja pian Harju kouluttautui virallisesti Luonto-Liiton petolähettilääksi.

– Viihdyn hyvin lasten ja nuorten kanssa. Heidän kanssaan on ilo keskustella, koska heillä on mielenkiintoisia, ennakkoluulottomia ajatuksia. Aikuisten ja samojen vanhojen naamojen kanssa keskustelu sen sijaan kiertää kehää, Harju sanoo ja myöntää itsekin jumiutuneensa tiettyihin uriin.

Harjun mielestä on surullista, että vaikka kuinka työtä susien suojelemiseksi tehdään, tuntuu susien asema muuttuvan vain yhä tukalammaksi. Susivihan ja huonon susipolitiikan myötä susien tilanne Suomessa on aivan EU:n alueen häntäpäätä.

Työskentely lasten ja nuorten parissa on kuitenkin valanut uskoa tulevaan. Harju näkee, että juuri lapsissa on se vaikuttamisen mahdollisuus, jolla muutos saadaan lopulta aikaan.

– Jaksan uskoa tulevaan. Kun nämä lapset ovat tulevaisuudessa päättämässä, ovat asiat paremmin.

Kouluvierailulla vaihtelua oppitunteihin

Ennen välituntikellojen soittoa oppilaille jaetaan vielä susitarroja. Moni tulee hakemaan niitä useamman kerran lisää kavereillekin vietäväksi. Oppilaat myös jäävät keskustelemaan: yksi kertoo tykkäävänsä piirtää susia ja olevansa muutenkin eläinrakas, toinen piti oppituntia mielenkiintoisena ja opettavaisena. Osa pohtii, että biologian oppikirjassa oli väitetty susia olevan enemmän Suomessa, vähäinen määrä tuli yllätyksenä.

Kytöpuiston koulun opettaja Marika Rodgerson löysi kouluvierailun mahdollisuuden sähköpostiin tulleen mainoksen kautta.

– Kiva saada ulkopuolinen välillä pitämään tuntia. Olen itsekin kiinnostunut luonnosta ja haluan hälventää ennakkoluuloja susia kohtaan. Tilasin kouluvierailun, koska uskoin aiheen kiinnostavan monia oppilaita. Samalla oli kiva tutustua myös Luonto-Liiton toimintaan, Rodgerson kertoo.

Luonto-Liitto järjestää petoaiheisten kouluvierailujen lisäksi metsä- ja Itämeri-aiheisia vierailuja, jotka tukevat koulujen kestävän kehityksen kasvatusta lisäämällä lasten ja nuorten tietämystä ympäristöasioista, haastamalla ajattelemaan ja kannustamalla toimimaan luonnon puolesta omassa arjessa. Lapset ja nuoret saavat pohtia ympäristökysymyksiä ja muodostaa niistä omat perustellut näkemyksensä. Vierailijoina toimivat Luonto-Liiton kouluttamat lähettiläät.

Syksyn 2016 vierailut ovat nyt tilattavissa! Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Tutustu aiheisiin ja tilaa vierailu: www.luontoliitto.fi/kouluille/kouluvierailut.