Nuorten Luonto

Julkaistu: 22.9.2017

Teksti ja kuva: Antti Salovaara

Suomalainen metsäluonto ei ole entisensä. Järisyttävän rakennemuutoksen taustalta löytyy viimeistään 1960-luvulta lähtien kiihtynyt tehometsätalous, ja kärsijöiksi ovat joutuneet muiden ohella linnut. Esimerkiksi aikanaan yleiset töyhtö- ja hömötiainen luokitellaan nyt kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kriteerein vaarantuneiksi (VU). Se tarkoittaa kannan pienentymistä hälyttävästi. Syykin on selvillä.

Metsälintujen elinympäristövaatimukset eivät sovi yhteen nykymetsätalouden tavoitteiden kanssa. Moni lintu tarvitsee elinympäristökseen vanhan, luonnontilaista muistuttavan metsän. Monimuotoinen metsä tarjoaa järeitä pesäpuita päiväpetolinnuille ja pienemmille pökkelöitä koloineen. Lahopuu – erityisesti laho lehtipuu – on ratkaisevaa metsäluonnon elinvoimaisuudelle.

Lahopuuta tarvitsee myös uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi (VU) luokiteltu valkoselkätikka. Tämä näyttävä valoisien lehti- ja sekametsien tikka tunnetaan erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomesta, mutta nyt pesintöjä on varmistunut niin Keski-Suomesta kuin pitkään valkoselättömästä lännestäkin. Valkoselkätikan tilanne oli kuitenkin vielä hetki sitten kriittinen.

Laji luokiteltiin vuoden 2000 pohjalukemissa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), ja vuoden 2010 arviossa erittäin uhanalaiseksi (EN). Vuonna 2015 luokitus oli jo pykälää parempi, VU, ja kannan on arveltu kääntyneen hitaaseen kasvuun. Taustalla on paitsi Suomen kantaa vahvistanut tikkavaellus Venäjältä myös pitkäjänteinen elinympäristöjen suojelu. Ympäristöjärjestöillä ja luontoharrastajilla on ollut tärkeä rooli suojelutoimien aikaansaamisessa. Nykyään moni metsänomistajakin antaa valkoselkätikalle arvon ja pyrkii säästämään lehti- ja lahopuita maillaan.

Kuten tarkka lukija huomaa, luokitus vaarantuneeksi kertoo, ettei valkoselkätikka ole vielä turvassa. Vaikka kanta ei välttämättä tällä hetkellä pienene, määrät ovat edelleen vaatimattomia. Pesintöjä varmistuu nykyisellään noin 150, mutta tämä on vain murto-osa 1900-luvun puolivälin tilanteesta. Valkoselkätikka tarvitsee siis vielä apuamme. Huolimaton metsätalous voi helposti tehdä menestyksekkään suojelutyön tyhjäksi.

Tiesitkö, että Suomen metsissä elää 816 uhanalaista lajia? Tänä vuonna Luonto-Liiton tavoitteena on kerätä yhtä monta uutta jäsentä. Tule mukaan, suojellaan yhdessä arvokasta metsäluontoamme! Liity jäseneksi: luontoliitto.fi/liity