Nuorten Luonto

Julkaistu: 5.7.2016

Teksti: Niina Kinnunen ja Heikka Marttila-Tornio, kuvitus: Miia Vistilä

Kuinka korvata fossiiliset polttoaineet ympäristö huomioiden?

Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 asteeseen. Myös Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen uudistaa maamme energiantuotantoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Pelkästään hiilipäästöihin keskittyminen ei kuitenkaan takaa energiaratkaisujen kestävyyttä ja erityisesti bioenergian tuotannon ympäristövaikutukset herättävät huolta. Nuorten Luonto kysyi kolmelta asiantuntijalta, kuinka fossiiliset polttoaineet voisi korvata kestävällä tavalla ja miltä tulevaisuuden Suomen energiantuotanto näyttää.

Kaarina Kolle, WWF:n ilmastoasiantuntija

WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kollen mielestä hallituksen ilmastotavoitteet ovat periaatteessa hyvät, mutta hän kritisoi keinoja, joilla niihin pyritään. Hallituksen tuki on menossa ennen kaikkea biomassan energiakäyttöön.

– Tavoitteissa ei ole lähdetty ilmastonmuutos eikä ylipäätään ympäristö edellä, vaan taustalla vaikuttaisi ensisijaisesti olevan se, mikä tukee tämänhetkisten markkinoiden rakennetta, Kolle sanoo.

Hallitus on kaavaillut Suomen metsiin 15 miljoonan kuution lisähakkuita, kun käytössä on jo 65 miljoonaa kuutiota.

– Suomessa voitaisiin hakata ihan vähän enemmän, mutta vain muutamia miljoonia kuutioita. Tosin jo nyt luonnon monimuotoisuus kärsii eli ollaan rajalla, kuinka paljon metsää voidaan käyttää.

Metsien hakkuun lisääminen voi johtaa jopa päästöjen lisääntymiseen. EU-lainsäädännössä biomassalla on nollakerroin, eli sen päästöjen katsotaan tasaantuvan metsien kasvamisen myötä. Metsä kuitenkin sitoo hiilen hitaasti. WWF:n mukaan nykyinen laskentatapa ei ole perusteltu eikä sitä tulisi käyttää ilmastopoliitikan pohjana.

WWF on myös huolissaan, että lisääntyvä metsien hyötykäyttö vähentää luonnon monimuotoisuutta.

WWF:n resepti kestävään energiantuotantoon on energiatehokkuuteen ja hajautettuun malliin perustuva modernien uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Tällaisia energialähteitä ovat ennen kaikkea tuuli ja aurinko, mutta myös geoterminen mahtuu palettiin mukaan. Kollen mukaan tulevaisuuden energiamalli tulee olemaan yksikköjen sijaan verkko, jonka osat joustavat ja kompensoivat toisiaan muodostaen kokonaisuuden.

– Myös kulutustottumukset pitää pistää uusiksi. Kulutuksen vähentäminen, lentoliikenteen välttäminen ja kasviperäiset dieetit ovat tärkeä osa energiankulutuksen vähentämistä.

Kolle painottaa, että muutoksella on kiire. Hälytyskellojen pitäisi jo soida.

– Viimeaikoina ilmestyneet tieteelliset artikkelit ovat valtavan huolestuttavia. Se mitä tapahtuu aivan lähivuosina, määrittelee todennäköisesti, voimmeko vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Riku Eskelinen, EKOenergian ohjelmapäällikkö

EKOenergian ohjelmapäällikkö Riku Eskelinen on ollut mukana käynnistämässä Energiaremontti 2015 -kampanjaa, jolla pyrittiin saamaan hallitusohjelmaan linjaus siitä, että Suomi siirtyisi käyttämään ainoastaan uusiutuvaa energiaa. Eskelinen pitää hyvänä, että kivihiilestä aiotaan luopua, mutta hallitusohjelmasta puuttuvat pitkän aikavälin tavoitteet ja sen sisällä on vääränlaisia painotuksia.

– Hallitusohjelma nojaa niin vahvasti bioenergian käytön lisäämiseen, että se sivuuttaa täysin energiatehokkuuden ja jättää muut uusiutuvan energian muodot liian vähäiseen rooliin. On muistettava, että myös uusiutuvilla energialähteillä on haittavaikutuksia.

Eskelinen näkee, että bioenergialla on tärkeä rooli lähitulevaisuudessa. Hän uskoo, että bioenergian käyttö lämmöntuotannossa kasvaa vuoteen 2030, mutta energiatehokkuuden paranemisen myötä kääntyy lopulta laskuun. Bioenergialle tarvitaan kuitenkin tiukat ja tarkat kestävyyskriteerit.

– Bioenergiaa voi lisätä tiettyyn pisteeseen asti, jos sillä vähennetään ympäristökuormitusta muualla, esimerkiksi korvataan kivihiiltä tai maakaasua. On kuitenkin mietittävä, millaisia bioenergian muotoja voi ja kannattaa käyttää. Esimerkiksi tukkipuun energiakäytön ilmastovaikutukset ovat erittäin huonoja, kun taas sahanpurua on järkevää käyttää.

Eskelinen katsoo, että auringolla ja tuulella on tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä suurempi rooli, kun energian varastointiteknologiat kehittyvät. Myös biokaasun, geotermisen energian ja lämpöpumppujen rooli kasvaa Suomessa ja bioenergiaa sekä vesivoimaa käytetään jossain määrin. Vesivoimaloiden määrää ei kuitenkaan voi enää lisätä riskeeraamatta ympäristöä. Sen sijaan pieniä voimaloita tullaan luultavasti purkamaan ja muiden tehoa parantamaan.

Eskelisen mukaan painopisteen pitäisi olla nyt energiansäästössä, jossa olisi vielä paljon parantamisen varaa erityisesti lämmön puolella. Hän asettaisi tavoitteeksi puolittaa lämmönkulutuksen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.

– Se aiheuttaa koko tämän ongelman, että kulutamme niin paljon energiaa. Kokonaisenergiankulutus olisi saatava niin pieneksi, että lopulta kaikkien energiamuotojen käyttö saataisiin laskemaan.

Peter Lund, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori

Aalto-yliopiston professori Peter Lundin mielestä Suomen pitää panostaa ennen kaikkea uusiin innovaatioihin, niiden käyttöönottoon ja energiankäytön tehostamiseen.

– Maailmalla pääosa investoinneista menee uusiutuvaan energiaan. Suomen kannattaisi olla mukana kehityksessä. Olemme insinööri- ja innovaatiomaa, meillä on osaamista ja kaikki mahdollisuudet, Lund sanoo.

Hän painottaa paikallisia kestäviä energialähteitä, esimerkiksi tuuli-, aurinko- sekä geotermistä energiaa. Lund uskoo bioenergian osuuden olevan Suomessa merkittävä tulevaisuudessa, mutta sitä ei kuitenkaan saisi toteuttaa luonnon kustannuksella.

– Bioenergiassa on olennaista, mitä raaka-ainetta käytetään. Hidaskasvuisen puun sijaan bioenergiaa voitaisiin tehdä esimerkiksi yhteiskunnan ja metsäteollisuuden jätevirroista tai nopeakasvuisesta ruohosta tai pajusta. Keskustelua aiheesta tarvitaan lisää.

Ennen kuin energiantuotantoa aletaan lisäämään tulisi tehostaa energiankäyttöä teknologisin keinoin ja kulutusta vähentämällä.

Lundin mukaan kuluttajat tarvitaan mukaan muutokseen ja tiedostamaan valinnat, joita arkielämässä voi tehdä sähkön, lämmityksen ja ruoankulutuksen suhteen. Suomessa yksittäisten ihmisten ja liikenteen osuus kaikesta energiankulutuksesta on noin puolet.

– Energiapolitiikassa ei juuri huomioida yksittäisiä ihmisiä, vaan päätökset tehdään isojen tekijöiden ja energiayhtiöiden näkökulmasta. Kuluttajille on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa. Lainsäädäntö ja normit pitää päivittää, jotta ne kannustavat myös paikalliseen ja hajautettuun energiantuottamiseen.

Lund toivoo muutosta Suomen energiapoliittiseen keskusteluun, joka junnaa parinkymmenen vuoden takaisissa termeissä ja käsityksissä.

– Jos kuvitellaan, että 2050 on vielä kaukana ja katsotaan asiaa sitten parinkymmenen vuoden päästä, saatetaan tehdä valtavia virheinvestointeja. Jos kaikki uudistukset jätetään viimeisiin vuosiin, päästöjen vähentämisessä ei välttämättä onnistuta.

Lund on kuitenkin toiveikas, että tavoitteisiin on mahdollista päästä uusilla innovaatioilla ja teknologian kehittymisellä. Keinot ovat olemassa, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

– Kehitys ei ole lopussa, vaan vasta alkamassa. Olemme ihan uuden energia-aikakauden alussa ja menemme isoilla askelilla eteenpäin. Jo nyt näyttää hyvältä.

 

Luonto-Liitto kritisoi hallituksen tavoitteita lisätä tuntuvasti bioenergiaa

Lisääntynyt metsäenergian käyttö herättää huolta Luonto-Liitossa, sillä metsän käyttöön perustuva bioenergia ei ole ilmastoneutraalia ja riskinä on metsien monimuotoisuuden heikkeneminen.

Puubiomassan käytön voimakas lisääminen lisää metsien hakkuita pahimmassa tapauksessa jopa kymmeniä prosentteja, mikä uhkaa heikentää luonnon monimuotoisuutta. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Vanhojen metsien ja lahopuun määrän väheneminen ovat aiheuttaneet monien lajien harvinaistumista. Esimerkiksi tuttujen hömö- ja töyhtötiaisten kannat ovat romahtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä tähän on pesäpaikkoja ja ravintoa tarjoavien lahopökkelöiden väheneminen ja vanhojen metsäalueiden pirstoutuminen.

Tällä hetkellä bioenergia lasketaan nollapäästöiseksi, vaikka esimerkiksi metsäbiomassa ei ole uusiutuvuudestaan huolimatta ilmastoneutraalia. Metsä kyllä aikanaan sitoo hiilen takaisin kasvaessaan, mutta se kestää kymmeniä, jopa satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi tärkeää saada päästöt alas nyt.

 

Energiasanastoa

Bioenergia = biomassasta, kuten puusta, turpeesta tai jätteistä saatua energiaa.

Uusiutuvat energianlähteet = peräisin esimerkiksi auringosta, tuulesta, vedestä tai bioenergiasta. Primäärienergianlähde on loputon, eli se korvautuu sitä käytettäessä.

Fossiiliset polttoaineet = uusiutumattomia polttoaineita, jotka ovat olleet varastoituneena maaperässä miljoonia vuosia. Niiden poltto vapauttaa varastoituneen hiilen takaisin ilmakehään. Fossiilisia polttoaineita ovat kivihiili, öljy ja maakaasu.

Hajautettu energiantuotanto = malli jossa suurten tuotantoyksiköiden sijaan energiantuotanto on hajautettu moniin eri paikkoihin. Hajautetussa tuotannossa pyritään käyttämään paikallisia energialähteitä.

Geoterminen energia = maan sisuksissa syntyvää lämpöä, joka johtuu maankuoren ylempiin kerroksiin. Tätä lämpöä voidaan hyödyntää johtamalla se maan pinnalle.