Suoran toiminnan valaanpelastusta maailman merillä


sonja_koydet_2

Teksti: Maria Rautio, Kuvat: Hanna Heikkilä & SSCS / Tim Watters, Eliza Muirhead

Suomalainen Sea Shepherd -aktivisti Sonja Hyppänen piipahti keväällä Suomessa, kun hän oli kiertänyt maailman meriä lähestulkoon kaksi vuotta mertensuojelujärjestön aluksella.

Merten villielämää ja elinympäristöjä suojelevan Sea Shepherd -järjestön alukset Steve Irwin, Bob Barker ja Sam Simon palasivat maaliskuun lopulla Melbournen satamaan valaanpyyntikampanjan loputtua. Siihen mennessä Sonja Hyppänen oli ollut yhtämittaisesti merillä viisi kuukautta. Kahden vuoden aikana hän on seilannut Espanjasta Färsaarille, Euroopasta Australiaan ja sieltä Eteläiselle jäämerelle, jonne viimeisin kampanja sijoittui. Suomeen pariksi viikoksi tullut Hyppänen oli kampanjan päätyttyä helpottunut.

– Olihan nuo aika rankat viisi kuukautta. Varsinkin loppuvaiheen tapahtumat olivat aika hurjaa touhua. Estimme kolmella aluksellamme japanilaisten valaanpyytäjien tehdaslaivan tankkaamisen. Japanilainen alus törmäsi kaikkiin aluksiimme, ja tilanne oli päällä viikon ajan. Nukuimmekin vaatteet päällä jatkuvassa valmiustilassa, Steve Irwin -aluksella kansiosastolla työskennellyt Hyppänen muistelee.

Alusten kapteenit pitivät pintansa, eikä japanilaisaluksen tankkaus onnistunut.

– Lommoille menneet alukset ovat pieni hinta siitä, että saimme todennäköisesti pelastettua 900 valasta.

01TimWatters

Flaijerien jakamisesta suoraan toimintaan 

Sonja haki vapaaehtoistyöhön Sea Shepherdin miehistön jäseneksi keväällä 2011, kun hän oli seurannut yhdistyksen toimintaa internetissä muutaman vuoden. Hyppänen valmistui ammattikorkeakoulusta toimittajaksi, jonka jälkeen hän halusi harjoittaa suoraa, väkivallatonta toimintaa rikollisen toiminnan pysäyttämiseksi maailman merillä.

– Valmistuttuani en ollut kovin innoissani palkkatöihin menemisestä tai elämisestä systeemissä, jossa suurin osa teoistamme vähintään vahingoittaa planeettaamme ja sen asukkeja. Olen ollut puolivillainen aktivisti suuren osan elämästäni, mutta flaijereiden jakaminen ja mielenosoitukset ovat kohdallani tuntuneet lähinnä pettymyksiltä. Sea Shepherdin kautta koin pystyväni elämään aktivistina laivalla ja puuttumaan oikeasti asioihin.

Pääosin vapaaehtoistyöntekijöistä koostuva miehistö pysäyttää valaita pyytäviä harppuunalaivoja myös pudottamalla pitkiä köysiä veteen alusten eteen. Mikäli liike onnistuu, köydet päätyvät harppuunalaivan potkuriin ja pysäyttävät sen. Mikäli Sea Shepherd -alus ei ole tekemisissä harppuunalaivojen kanssa, tehdään laivalla perustöitä, kuten siivoamista ja huoltotöitä noin aamukahdeksasta viiteen. Vapaa-aikaakin työntekijöille jää.

– Vapaa-ajan viettotapoja on monia. Laivan messi on hengauksen keskittymä, jonka täyttävät välillä shakkimatsit ja välillä pokeriturnaukset. Lukeminen ja elokuvien katselu ovat aina suosittuja ajantappometodeja. Laivan kuntopyörässä taitaa olla kilometrejä toista tuhatta. Kun kelit kylmenevät, laivan pieni sauna on kovassa käytössä.

02TimWatters

Valaan viimeinen näky 

Sonjan työhön on mahtunut paljon ikimuistoisia hetkiä, mutta hienoin niistä on ollut ryhävalaiden näkeminen Australian rannikolla Kimberleyssä viime kesänä.

– Paikallisen energiayhtiön mukaan alueella ei ole merkittäviä määriä ryhävalaita. Näimme kuitenkin alueella yli sata ryhävalasta vuorokaudessa, äitejä, poikasia ja niiden pienten pyrstöjen loisketta. Pääsin seuraamaan valaita ihan muutaman metrin etäisyydeltä.

Ikävimmät hetket taas liittyivät Japanin valaanpyyntilaivaston kohtaamiseen Eteläisellä jäämerellä.

– Venekuskimme ajoi kumiveneen aivan harppuunalaivan keulan ali hyytävässä tuulessa, jäälauttojen seassa. Katsoin ylös harppuunalaivan keulaan ja näin yläpuolellani laivan harppuunan. Tämä on viimeinen näky jonka valas näkee ennen kuin räjähtävä harppuuna iskeytyy sen selkään, muistan ajatelleeni.

07ElizaMuirhead

Jäämereltä toiselle

Kun Sonja lähti ensimmäistä kertaa merille vuonna 2008 purjelaiva Estellen viemänä, hänelle aukeni merillä tapahtuvan tuhon laajuus. Selvästi suurin osa merten huippupedoista, kuten tonnikalasta ja haista, on ryöstökalastettu kantojen romahtamisen partaalle.

– Noin puolet maailman kalakannoista arvioidaan olevan siinä pisteessä, että ne eivät enää toivu entiselleen, ellei kalastusta vähennetä. Jos samanlaista ryöstökalastusta harjoitettaisiin
 maalla, kansa nousisi kapinaan. Rikokset merten villielämää ja elinympäristöjä kohtaan ovat veden pinnan alla, poissa näkyvistä.

Sonja aikoo jatkaa mukana yhdistyksen toiminnassa, mutta ihan heti paluu merille ei ole suunnitelmissa.

– Voi mennä hetki, ennen kuin Sea Shepherdin laivat taas liikkuvat ja yhdistys saa kerättyä tarpeeksi lahjoituksia. Tein nyt sen päätöksen, etten jää satamaan odottamaan ja nakuttelemaan ruostetta pois laivoista. Tuntuu, että minusta on enemmän apua maissa, esimerkiksi puhumalla mertensuojelusta, Sonja perustelee.

Sonjalla on seuraavaksi suunnitelmissa mertensuojelua käsittelevän kirjan kirjoittaminen.

– Lähden Jäämeren rannalle Norjaan kirjoittamaan rauhassa mertensuojelua käsittelevää suomenkielistä  perustietoteosta. Siellä on pieni kylä, jossa ystäväni pyörittää majataloa. Toivottavasti saisin sinne kodin, josta olisi helppo lähteä laivoille ja maailmalle. En ole ollenkaan kaupunki-ihminen, Sonja hymyilee.


Mitä Sea Shepherdin valaanpelastajalta vaaditaan?

  • – Sea Shepherdin miehistön jäsenen täytyy olla yli 18-vuotias.
  • – Uintitaito on ehdottoman tärkeää.
  • – Hyvä englannin kielen taito.
  • – Hyvät sosiaaliset taidot. Merillä ollaan pitkiä aikoja samassa laivassa, jossa tilaa on vähän
  • – Kaikki työntekijät koulutetaan, suurin osa ei ole välttämättä ennen ollut merillä.
  • – Intohimo, oikea asenne, ja työtä pelkäämätön luonne tärkeintä.
  • – Maissa on tärkeää puhua aiheesta kavereiden kanssa.

Lisää Sea Shepherdin toiminnasta osoitteessa www.seashepherd.org

Sonjan blogi osoitteessa fifi.voima.fi/blogit/tekija/sonja-hyppanen

 

 

 

KATSO MYÖS