Suomalaista voimaruokaa metsästä
Julkaistu: 25.9.2014
Teksti: Rimma Erkko, kuvitus: Miia Vistilä
Luonto tarjoaa ilmaista, kotimaista terveysruokaa kaikille.
Useimmat ihmiset haluavat elää terveellisesti ja ostavat kalliita, ulkomailla tuotettuja superfood-tuotteita. Samaan aikaan omista metsistämme löytyy huomattavasti terveellisempää ja ekologisempaa ruokaa täysin ilmaiseksi.
Metsä on hiljainen, kuten aina. Äänetön se ei kuitenkaan ole, linnut laulavat, hyönteiset surisevat ja puiden takaa kuuluu rapinaa. Mustikoiden varpuja näkyy ympärillä, mutta marjoja on vain muutamia. Uutiset ovat tainneet olla oikeassa, tämän vuoden mustikkasato on huononpuoleinen, tosin varsinainen mustikkakausikin alkaa tänä vuonna hieman myöhemmin.
Herkkiä, tärkeitä marjoja
Lumeton talvi, kylmä kevät ja mustikan heikko energiataso tekevät sadosta tänä vuonna huonomman. Mustikka tarvitsee lunta, sillä se on erittäin herkkä pakkaselle ja tuulelle. Hangen alla on myös tarpeeksi kosteaa. Koska lunta ei ole ollut, iso osa lehdistä on kuivunut ja varvut ovat tuhoutuneet, joten mustikka on pyrkinyt ainoastaan kasvattamaan uusia lehtiä. Kuuma kesä taas vaikuttaa siihen, että marjoista tulee hyvin pieniä.
Mustikka on onneksi hyvin uusiutumiskykyinen, sillä se on metsän ekosysteemin kannalta erittäin tärkeä. Se on esimerkiksi karhuille tärkeää ravintoa, ne syövät jopa kaksi sangollista mustikoita päivässä, kun ne keräävät energiaa talviunia varten.
Puolukka sen sijaan kukkii hyvin, joten sadosta tulee todennäköisesti kohtalaisen hyvä. Lakan määrät sen sijaan vaihtelevat, sillä soilla on esiintynyt hallaa ja kovat tuulet piiskaavat kukkia.
Metsämarjojen ohella ei kannata kuitenkaan unohtaa kaikille tuttua ruusunmarjaa. Ruusunmarjan paras satokausi on syksyllä. Raakana marjat ovat vihreitä ja kypsänä joko tomaatinpunaisia tai oransseja. Marjat voi poimia jo silloin kun ne ovat oransseja, koska niitä on silloin helpompi käsitellä. Kaikki ruusunmarjat ovat syötäviä ja niitä voi löytää jopa omasta pihasta.
Lähiruokaa parhaimmillaan
Suomi on maailman parhaita marjamaita. Kotimaisten marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu melko paljon, ja ne tuntuvat kiinnostavan sekä mediaa että tutkijoita. Pelkästään terveellisyys on jo hyvä syy syödä marjoja. Marjojen nauttiminen alentaa verenpainetta ja kohentaa veren lipidiarvoja niillä, joilla on isompi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ruusunmarjan on todettu myös auttavan niveltulehduksen tai nivelreuman oireisiin.
Terveidenkin ihmisten kannattaa syödä marjoja, sillä ne ovat erittäin hyviä vitamiinien lähteitä. Kolmenkymmenen parhaan c-vitamiinilähteen joukossa on viisi marjaa. Ensimmäisenä komeilee ruusunmarja, jo sadassa grammassa tuoretta ruusunmarjaa on 14 kertaa enemmän c-vitamiinia kuin mitä ihminen päivässä tarvitsee. Pienikin määrä ruusunmarjaa toisen marjan seassa auttaa myös säilyttämään marjan vitamiinit esimerkiksi pakastaessa. Kärjessä ovat myös mustaherukka, lakka, pihlajanmarja ja tyrni.
Marjoissa on myös runsaasti kuituja. Muista marjoista poiketen ruusunmarjassa on myös runsaasti kalsiumia ja kaliumia, joten se on erinomainen lisä erityisesti vegaanin ruokavalioon. Lisäksi siinä on runsaasti rautaa, magnesiumia ja E-vitamiinia.
Myös rikkaruohona pidetty nokkonen on äärimmäisen terveellinen. Siinä on runsaasti vitamiinia, proteiinia, kalsiumia ja tärkeitä hivenaineita. Nokkonen on myös helppo tunnistaa lehdistä sekä sen poltteesta. Poimiessa onkin hyvä olla käsineet. Tarkempia keruu- ja käsittelyohjeita saa netistä.
Luonnonmarjat ja -yrtit ovat ekologista lähiruokaa parhaimmillaan ja vielä ilmaista sellaista, mikäli poimii ne itse. Suuri osa marjasadostamme menee joka vuosi hukkaan, ja samoja marjoja ostetaan ulkomailta. Metsässä oleminen myös rauhoittaa ja rentouttaa ja on erinomaista hyötyliikuntaa.
Lähteet:
Rautavaara Toivo & Knuuttila Toivo: Mihin marjamme kelpaavat
Yle.fi
Metla.fi
Duodecimlehti.fi
Tohtori.fi
KATSO MYÖS
