Seikkailuja, jännitystä ja luontoelämyksiä nuortenleirillä


Teksti: Aino Haavisto, kuvat: Susanna Soisalo

Luonto-Liiton kesään kuuluvat ehdottomasti suositut luontoleirit, joita järjestetään ympäri Suomen. Mitä leireillä sitten tapahtuu? Hauskanpitoa ja muuta jännää tekemistä ei ainakaan Benkun leiriltä viime kesänä puuttunut. 

Benkkua ja erityisesti Luonto-Liiton leirialuetta Sofianlehtoa parempaa paikka luontoleireille on vaikea keksiä. Hangossa sijaitsevalta Bengtsårin eli Benkun muutaman neliökilometrin kokoiselta saarelta löytyy suojeltuja lehtoja, monenlaista muuta metsää, niittyjä, soita, komeita kallioita ja pieni hiekkarantakin. Polkuja pitkin tai melomalla pääsee retkeilemään ympäri saarta, mutta nuortenleireillä on poistuttu monesti polultakin kokeilemaan suota paljain varpain, poimimaan sieniä ja marjoja tai etsimään geokätköjä ja joskus jopa aikamatkustajien viestejä, kuten viime kesän nuortenleirillä.

Lastenleiriläisestä ohjaajaksi

Luonto-Liiton leirit ovat kuuluneet erottamattomasti kesänviettooni vuodesta 2002, kun heti ensimmäiseltä luokalta päästyäni uskaltauduin isosiskon jalanjäljissä ensimmäiselle leirilleni. Sen jälkeen olen ollut mukana niin leiriläisenä, ohjaajana, kokkina kuin johtajanakin. Kesällä 2014 olin jälleen uudenlaisessa roolissa, kun lähdin ensimmäistä kertaa ohjaajaksi nuortenleirille.

Muistan, miten aikanaan tuntui pelottavalta siirtyä jo tutuksi käyneiltä lastenleireiltä nuortenleirille leiriläiseksi. Epäilin, voisivatko ne mitenkään olla yhtä hauskoja kuin lastenleirit, ja kysyin joltakulta viimeisen lastenleirini ohjaajista, millaista nuortenleireillä oikein on. ”Vielä sata kertaa hauskempaa kuin lastenleireillä”, hän lupasi.

En heti ihan uskonut ohjaajan väitettä, mutta sittemmin hänen sanansa ovat kyllä palanneet monesti mieleeni, omalla tavallaan ohjaaja oli ihan oikeassa. Nuortenleireillä tarvitsee vahtia ja valvoa leiriläisiä paljon vähemmän kuin lastenleirillä, ja voidaan keskittyä niihin oikeasti kivoihin juttuihin, eli varsinaiseen leiriohjelmaan.

leirikuva1_susanna_soisalo

Retkeilyä, luonnon tutkimista ja erikoisempaakin ohjelmaa

Leirillä teimme kaksi isompaa retkeä. Meloimme illaksi laavulle, ja osa leiriläisistä jäi yöksikin tutun telttakylän ulkopuolelle. Melontaretkillä, kuten useimpina muinakin päivinä, säät olivat mukavat, ja viime vuonna leirillä olleet muistelivat edellisen vuoden kaatosateessa melomista jo hauskana juttuna.

Melomisen ja saarella samoilun lisäksi teimme päiväretken Hankoon. Pelkkää kaupunkimatkailua ja karkkivaraston täydennystä retki ei kuitenkaan ollut, vaan samoilimme myös ihan Hangon keskustan tuntumassa upeilla rantakallioilla ja kävimme uimassa Hangon mainiolla hiekkarannalla. Vedessä oli kuulemma hauskaa, mutta me uimavalvojiksi joutuneet ohjaajat värjöttelimme takit päällä, sillä tuuli on retkipäivänä todella navakka.

Ohjelmassa on joka vuosi retkiä, saunomista, leirileikkejä ja muita kestosuosikkeja, mutta leiriohjelma on aina myös ohjaajiensa näköistä. Viime vuonna ohjaajien harrastusten ja opintoalojen mukaan ohjelmasta löytyi muun muassa pieni pöllöretki, luonnonkosmetiikan valmistamista, ihmisoikeuksiin ja Aasian asioihin tutustumista ja historiallisia tansseja.

Aikamatkailua

Monella nuortenleirillä on vietetty koko päivän tai useammankin mittaisia seikkailuja, joissa leiriläiset ovat päässeet pohtimaan asioita vähän eri näkökulmista kuin yleensä, ja viime kesänä leiriläiset pääsivät tahdonvastaisen aikamatkustuksen makuun. Alkuleiristä leiripaikalle tupsahti useampikin eksyneen oloinen kulkija niin keskiajalta kuin lähitulevaisuudestakin, ja leiriläiset joutuivat yhteistyössä ratkomaan matkalaisten pulmia. Aikavääristymien syy paljastui, kun leiriläiset heräsivät eräänä aamuna leiripaikalta ilman ohjaajia. Paikalta löytyi vain kirje, joka kertoi ohjaajien joutuneen menneisyyteen aikakoneeksi paljastuneen okariinan hajottua. Leiriläisten tehtäväksi jäi etsiä eri puolille saarta joutuneet aikakoneen palaset pelastaakseen ohjaajat.

Kaikesta leiriohjelmasta ohjaajattoman päivän sujuminen hermostutti meitä ohjaajia kaikkein eniten, mutta kaikki sujui onneksi hyvin. Vapaus maistui leiriläisille, jotka ehtivät aikakoneen kokoamisen ohella ainakin leikkiä suosikkileikkejään ja kiivetä koko porukalla puuhun ottamaan yhteisvalokuvaa.

Nuortenleiri jäi mieleeni jälleen kerran hyvänä leirinä, ja leiriläisetkin näyttivät viihtyneen. Ohjaajana on mukava katsoa, kun leirin mittaan ensimmäisenä päivänä toisilleen vieraat leiriläiset tutustuvat ja ystävystyvätkin viikon mittaan. Vaikka varsinkin ohjaajia väsytti viimeisenä päivänä, tuntui kaikilla olevan mielessä sama asia: kuluipa leiriviikko nopeasti!

Ensimmäistä kertaa Benkussa olleidenkin oli loppuleiristä helppo yhtyä laulamaan muutama kesä sitten leirillä sanoitettua Benkkukärpänen-laulua:

”Benkkuun vaan, Benkkuun vaan /  joka kesä seilataan / ja kun kesä on ohi /niin takas kaivataan”

Tiesithän, että Luonto-Liiton leirit ovat jäsenille edullisempia? Lue lisää kesän nuortenleireistä ja ilmoittaudu.

 

KATSO MYÖS