Nuorten Luonto

Julkaistu: 3.1.2015

Miten käy soidensuojelun täydennysohjelmalle?

Kuusi vuotta työtä, hallituspuolueita sitova kirjaus hallitusohjelmassa, yli tuhat suojeluharkinnassa ollutta suota, useita henkilötyövuosia maastoselvityksiä sekä laajapohjainen työryhmä, jossa oli mukana muun muassa maanomistaja- ja suojelujärjestöjä.

Tavoitteena oli suojella vähintään 100 000 hehtaaria uhanalaista suoluontoa luonnontieteellisin valintaperustein, jotta käytettävissä olevilla rahoilla turvattaisiin mahdollisimman paljon suomalaisen suoluonnon monimuotoisuutta. Edessä oli vielä maanomistajien kuuleminen, jonka perusteella tehtäisiin lopulliset päätökset suojeluun päätyvistä soista.

Näin sen piti mennä, kunnes väliin tuli uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), joka päätti jäädyttää suojeluohjelman valmistelun ja sai luontoväen tyrmistymään. Mikä on ympäristöministerin motiivi keskeyttää loppusuoralla olevan ohjelman toteutus? Ei ainakaan huoli suoluonnon tulevaisuudesta. Jopa puoluetoverit kritisoivat voimakkaasti ratkaisua.

Selitykseksi ministeri ilmoitti, että hän haluaa selvittää, miten ohjelmassa voitaisiin edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Grahn-Laasonen vetosi siihen, että ohjelman mahdollistamat pakkolunastukset saisivat ihmiset vastustamaan kaikkea luonnonsuojelua.

Tämä kaikki tapahtui juuri ennen kuin maanomistajien kuulemisen oli tarkoitus alkaa. Siis prosessin, jossa mielipiteitä suojelusta ja vapaaehtoisesti suonsa suojelevien maanomistajien määrä oli tarkoitus selvittää. Työryhmän mukaan koko ohjelman valmistelun aikana kielteinen palaute maanomistajilta oli ollut harvinaisen vähäistä, ja suurin osa vaikutti jo olevan lähdössä suojeluun mukaan vapaaehtoisesti. Niin työryhmä, luontojärjestöt kuin media olivat syystäkin ihmeissään.

Mistä soidensuojeluohjelmassa on kyse?

Soidensuojelun täydennysohjelma on luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma. Sen tavoitteena on turvata uhanalaisten suotyyppien ja -lajien tulevaisuus. Vuonna 2010 valmistunut Suomen lajien uhanalaisuusarvio kertoo varsin huolestuttavan viestin suolajien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi puolet suolintulajeistamme arvioitiin uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Erityisen huono tilanne on Etelä-Suomessa, jossa soista on suojeltu vain pari prosenttia ja kahta lukuun ottamatta kaikki suotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Soiden suojelulla on siis kiire.

Soidensuojelun täydennysohjelma paikkaa myös metsien monimuotoisuuohjelma METSOn puutteita. Soidensuojeluohjelmaa varten on kartoitettu runsaasti esimerkiksi korpikohteita ja suometsämosaiikkeja. Puustoisia soita pitäisi suojella myös METSO-ohjelmassa, mutta syystä tai toisesta niitä on tarjottu ohjelmaan vain vähän.

Miksi pelkkä vapaaehtoisuus ei riitä?

Suot ovat aina vesitaloudellisia kokonaisuuksia, eli yhden suon osanvesitalouden muuttaminen esimerkiksi ojittamalla vaikuttaa koko suoalueeseen. Suot pitää siksi suojella kokonaisina.

Varsinkin Etelä-Suomessa yksittäinen suo sijaitsee tyypillisesti useiden, jopa kymmenien eri maanomistajien mailla, ja aina joukosta voi löytyä joku suojelua vastustava, vaikka yleinen mielipide olisi suojelun puolella. Lisäksi pelkkään vapaaehtoisuuteen perustavassa suojelussa kohteet joudutaan valitsemaan tarjonnan mukaan, jolloin paljon tärkeitä kohteita jää vaille suojelua.

Soidensuojeluohjelmassa lähtökohtana onkin ollut valita suojeltavat alueet huolella, jotta suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta kaikkein tärkeimmät kohteet saataisiin suojaan. Soidensuojelu on tehtävä soiden uhanalaisten lajien, ei ihmisten tai poliittisten pisteiden kalastelun ehdoilla.

Viivästyksiin ei ole varaa

Soidensuojelun täydennysohjelma pitää toteuttaa viipymättä. Jos asiassa jäädään vielä jahkailemaan, on edessä äkkiä tilanne, jossa valtioneuvosto ei tee enää periaatepäätöstä ennen kevään eduskuntavaaleja. Tämä olisi ohjelman kannalta kohtalokasta. Mielipidetiedustelujen perusteella ainakin nyt näyttää siltä, että seuraava hallitus koostuu puolueista, joiden agendalla soidensuojelu ei ole korkealla. Päinvastoin suot nähdään vanhakantaisesti raaka- aineresursseina, jotka pitää ottaa ”hyötykäyttöön”.

#suojellaansuot!

Luonto-Liitto käynnisti ympäristöministerin toimiin pettyneenä #suojellaansuot-kampanjan, jossa ministeri Sanni Grahn-Laasosta vaaditaan lopettamaan viivyttely ja huolehtimaan soidensuojelun täydennysohjelman toteutuksesta hallitusohjelmassa sovitulla tavalla, vuosia kestäneen asiantuntijavalmistelun mukaisesti. Kampanjaan liittyvää kuvamateriaalia kannattaa käydä katsomassa Luonto-Liiton Facebook-sivuilta ja Twitteristä hashtagilla #suojellaansuot.

Katso video turpeenkaivuun uhkaamalta Humppilan ja Urjalan rajalla sijaitsevalta Kaitasuolta: http://vimeo.com/109973442