Etänä suhteessa eli miten selvitä kaukorakkauden kanssa

Julkaistu: 10.2.2011

Sannukka Pekkala
Etäsuhde jakaa ihmiset kahtia kuin tumma suklaa. Ensimmäinen kansanosa ymmärtää, toinen ei todellakaan. Mutta millaista on elää etäsuhteessa, seurustella enemmän yksin kuin yhdessä? Siitä kertovat kaukosuhteen kokeneet parit.
1. Etäisyys kirkastaa ajatukset. Etäsuhteessa elävä voi tarkastella elämäänsä ikään kuin välimatkan takaa. Asioihin saa etäisyyttä, joka tavallisessa seurustelusuhteessa ei useinkaan ole mahdollista. ”Välimatka antaa mahdollisuuden pohtia suhteen mielekkyyttä ja suuntaa – onko tämä kaiken vaivannäön arvoista? On hyvä, ettei suhde ole itsestäänselvyys, vaan molemmat joutuvat tekemään työtä sen eteen”, sanoo etäsuhteessa aloittanut pari.
2. Yhteiset pelisäännöt luovat luottamusta. Luottamus on ihmissuhteiden perusta, ja etäsuhteissa ehkä entistäkin tärkeämpää. Kun ei nähdä joka päivä, toiseen on voitava luottaa perinpohjaisesti.
3. Tunteiden näyttäminen. Jos molemminpuolinen luottamus on ihmissuhteiden peruskivi, tulee tunteiden näyttäminen varmasti kintereillä. On hyvä varmistaa, että toinen tajuaa (sanattomatkin) viestit. Yhdelle pusut ja halaukset ovat tärkeitä, toiselle taas pelkkä yhdessä olo on rakkauden tunnustuksista suurin.
4. Etärakastaja on innovaatiomestari. Etäsuhde opettaa kekseliäisyyteen samalla tavalla kuin miltei tyhjänä kaikuva jääkaappi tekee ruuanlaittajasta luovan kokin. Tosielämässä rakastavaiset eivät aina kohtaa kaarisillalla tai kukkakedolla. ”Tapasimme parkkipaikalla, kun toinen oli ohikulkumatkalla. Ei se paljon ollut, mutta jotain kuitenkin”, toinen etäpari kertoo.
Paremman puutteessa voi kohdata myös virtuualisesti. Netin välityksellä keskustelu on kätevää, mutta väärinymmärryksiä saattaa olla vaikeampi selvittää kuin kasvotusten kohdattaessa. ”Kaukosuhteessa tarvitaan ehdottomasti puhelin ja netti. Pikaviestiohjelmat, puhelut ja tekstiviestit täydentävät toisiaan, ja muodostavat omanlaisensa kuvan toisessa päässä olevasta kumppanista. Kuva on kuitenkin kokonainen vasta kun tapaa toisen ja voi kommunikoida vapaasti.”
5. Jousta kuin sidostesukka. Tytöllä oli tärkeä harrastus. Niin tärkeä, että välillä se meni seurustelun edelle. ”Jos sä et ymmärrä tätä mun juttua, voit lähteä.” Poika ymmärsi, ja seurustelu jatkui – kunnes molemmat huomasivat, että yhteistä aikaa ei ollut.
Joustaminen helpottaa etäsuhteessa. Joustaminen ei tarkoita omasta elämästä luopumista, vaan sitä, että toisinaan on jätettävä omia juttuja väliin suhteen vuoksi.
6. Ystävät ja harrastukset. Jos kyhjöttää nojatuolissa villasukkaansa imeskellen, ikävä painaa hartiat kasaan. Jos taas jatkaa omia arkiaskareitaan niin kuin aina ennenkin – tapaa ystäviään, pyöräilee liukkailla kaduilla, nuokahtelee luennoilla, käy töissä tai kaupassa, lukee aamun lehteä kahvikupillisen kanssa – ikävän ote heltiää. Kaipuu ei häviä mihinkään, eikä sen tarvitsekaan. Oman elämän draivi tempaa mukaansa ja näyttää, että elämässä on paljon muutakin nauramisen aihetta kuin oman rakkaan naamanvääntelyt tai sekainen aamutukka.
7. Puhuminen. Kun viimein kohdataan, hetken huuma vie helposti mukanaan. Epämukavista tai muuten vain vakavista asioista ei tee mieli puhua. Vaikka hetkeen heittäytyminen on taidoista tärkeimpiä, mielen perukoille hautautuneet asiat eivät suinkaan katoa vaan kasaantuvat yhä törkyisemmäksi kasaksi. Siksi on hyvä puhua kaikesta – tyhmistä epäilyistä, hassuista päätelmistä ja väärinkäsityksistä. Puhuminen – riitelykin sopivassa määrin – puhdistaa ilmaa ja kärrää kottikärryin mieltä vaivanneet asiat tunkiolle.
8. Kaikille etärakkaus ei sovi. ”Etäsuhde ei sovi läheisyysriippuvaisille ihmisille tai kontrollifriikeille, jotka haluavat valvoa toisen menemisiä ja tulemisia. Meille kaukosuhde ei sopinut – sitä kesti kolme kuukautta. Tilanne oli kestämätön ja välimatka osoittautui liian pitkäksi. Jotain piti tehdä asialle ja päädyimme muuttamaan yhteen”, sanoo sittemin avioitunut etäpari.
9. Unohda kaikki neuvot ja keksi omasi. Hyviä neuvoja voi jakaa kuin pääsiäismunia palmusunnuntaina, mutta loppujen lopuksi jokainen suhde on yhtä ainutlaatuinen kuin sen osapuoletkin. Yhteinen tapa seurustella löytyy vain yhdessä elämällä – ja jos ei löydy sittenkään, aika, paikka tai ihmiset eivät ehkä ole oikeita.
Kirjoitusta varten kysyttiin kahden etäsuhteessa elävän tai eläneen parin mietteitä. Ensimmäinen pariskunnista hylkäsi kaukorakkauden kestämättömänä kolmen kuukauden jälkeen, muutti yhteen ja elää onnellista avioelämää. Toinen pari jatkaa reissaamista etelän ja pohjoisen välillä.

Sannukka Pekkala

Etäsuhde jakaa ihmiset kahtia kuin tumma suklaa. Ensimmäinen kansanosa ymmärtää, toinen ei todellakaan. Mutta millaista on elää etäsuhteessa, seurustella enemmän yksin kuin yhdessä? Siitä kertovat kaukosuhteen kokeneet parit.

1. Etäisyys kirkastaa ajatukset. Etäsuhteessa elävä voi tarkastella elämäänsä ikään kuin välimatkan takaa. Asioihin saa etäisyyttä, joka tavallisessa seurustelusuhteessa ei useinkaan ole mahdollista. ”Välimatka antaa mahdollisuuden pohtia suhteen mielekkyyttä ja suuntaa – onko tämä kaiken vaivannäön arvoista? On hyvä, ettei suhde ole itsestäänselvyys, vaan molemmat joutuvat tekemään työtä sen eteen”, sanoo etäsuhteessa aloittanut pari.

2. Yhteiset pelisäännöt luovat luottamusta. Luottamus on ihmissuhteiden perusta, ja etäsuhteissa ehkä entistäkin tärkeämpää. Kun ei nähdä joka päivä, toiseen on voitava luottaa perinpohjaisesti.

3. Tunteiden näyttäminen. Jos molemminpuolinen luottamus on ihmissuhteiden peruskivi, tulee tunteiden näyttäminen varmasti kintereillä. On hyvä varmistaa, että toinen tajuaa (sanattomatkin) viestit. Yhdelle pusut ja halaukset ovat tärkeitä, toiselle taas pelkkä yhdessä olo on rakkauden tunnustuksista suurin.

4. Etärakastaja on innovaatiomestari. Etäsuhde opettaa kekseliäisyyteen samalla tavalla kuin miltei tyhjänä kaikuva jääkaappi tekee ruuanlaittajasta luovan kokin. Tosielämässä rakastavaiset eivät aina kohtaa kaarisillalla tai kukkakedolla. ”Tapasimme parkkipaikalla, kun toinen oli ohikulkumatkalla. Ei se paljon ollut, mutta jotain kuitenkin”, toinen etäpari kertoo.

Paremman puutteessa voi kohdata myös virtuualisesti. Netin välityksellä keskustelu on kätevää, mutta väärinymmärryksiä saattaa olla vaikeampi selvittää kuin kasvotusten kohdattaessa. ”Kaukosuhteessa tarvitaan ehdottomasti puhelin ja netti. Pikaviestiohjelmat, puhelut ja tekstiviestit täydentävät toisiaan, ja muodostavat omanlaisensa kuvan toisessa päässä olevasta kumppanista. Kuva on kuitenkin kokonainen vasta kun tapaa toisen ja voi kommunikoida vapaasti.”

5. Jousta kuin sidostesukka. Tytöllä oli tärkeä harrastus. Niin tärkeä, että välillä se meni seurustelun edelle. ”Jos sä et ymmärrä tätä mun juttua, voit lähteä.” Poika ymmärsi, ja seurustelu jatkui – kunnes molemmat huomasivat, että yhteistä aikaa ei ollut.

Joustaminen helpottaa etäsuhteessa. Joustaminen ei tarkoita omasta elämästä luopumista, vaan sitä, että toisinaan on jätettävä omia juttuja väliin suhteen vuoksi.

6. Ystävät ja harrastukset. Jos kyhjöttää nojatuolissa villasukkaansa imeskellen, ikävä painaa hartiat kasaan. Jos taas jatkaa omia arkiaskareitaan niin kuin aina ennenkin – tapaa ystäviään, pyöräilee liukkailla kaduilla, nuokahtelee luennoilla, käy töissä tai kaupassa, lukee aamun lehteä kahvikupillisen kanssa – ikävän ote heltiää. Kaipuu ei häviä mihinkään, eikä sen tarvitsekaan. Oman elämän draivi tempaa mukaansa ja näyttää, että elämässä on paljon muutakin nauramisen aihetta kuin oman rakkaan naamanvääntelyt tai sekainen aamutukka.

7. Puhuminen. Kun viimein kohdataan, hetken huuma vie helposti mukanaan. Epämukavista tai muuten vain vakavista asioista ei tee mieli puhua. Vaikka hetkeen heittäytyminen on taidoista tärkeimpiä, mielen perukoille hautautuneet asiat eivät suinkaan katoa vaan kasaantuvat yhä törkyisemmäksi kasaksi. Siksi on hyvä puhua kaikesta – tyhmistä epäilyistä, hassuista päätelmistä ja väärinkäsityksistä. Puhuminen – riitelykin sopivassa määrin – puhdistaa ilmaa ja kärrää kottikärryin mieltä vaivanneet asiat tunkiolle.

8. Kaikille etärakkaus ei sovi. ”Etäsuhde ei sovi läheisyysriippuvaisille ihmisille tai kontrollifriikeille, jotka haluavat valvoa toisen menemisiä ja tulemisia. Meille kaukosuhde ei sopinut – sitä kesti kolme kuukautta. Tilanne oli kestämätön ja välimatka osoittautui liian pitkäksi. Jotain piti tehdä asialle ja päädyimme muuttamaan yhteen”, sanoo sittemin avioitunut etäpari.

9. Unohda kaikki neuvot ja keksi omasi. Hyviä neuvoja voi jakaa kuin pääsiäismunia palmusunnuntaina, mutta loppujen lopuksi jokainen suhde on yhtä ainutlaatuinen kuin sen osapuoletkin. Yhteinen tapa seurustella löytyy vain yhdessä elämällä – ja jos ei löydy sittenkään, aika, paikka tai ihmiset eivät ehkä ole oikeita.

Kirjoitusta varten kysyttiin kahden etäsuhteessa elävän tai eläneen parin mietteitä. Ensimmäinen pariskunnista hylkäsi kaukorakkauden kestämättömänä kolmen kuukauden jälkeen, muutti yhteen ja elää onnellista avioelämää. Toinen pari jatkaa reissaamista etelän ja pohjoisen välillä.

Lue myös kertomus kaukorakkaussuhteesta

KATSO MYÖS