Nuorten Luonto

Julkaistu: 24.4.2018

Porkkala oli toissa joulun ruokailmiö. Nyt kun savuarominmetsästys on tasaantunut, ei tätä mainiota syötävää kannata kuitenkaan unohtaa, koska se taipuu monenlaisiin resepteihin. Näin kevättalvella porkkalasta voi tehdä herkullisia täytteitä uuniperunoille, blineille ja rinkeleille. Tai kokeilla porkkalan punajuuriversiota, olisiko se sitten punajuurikkalaa vai savuporojuurikasta…? Merisuolakuoressa paistamisen sijaan porkkanat ja punajuuret voi kypsentää myös foliossa, jolloin suolaisuutta voi säätää vähäisemmäksi.

Juomasuositusten sijasta mummoilija antaa ruokien seuraksi taideteossuosituksia, joihin kannattaa tutustua.

Teksti ja kuvat Kaisa Illukka

 

 

Porkkala-uuniperunat (4:lle)

8 isoa paksua porkkanaa

1-2 tl rouhittua merisuolaa

4 tl nestemäistä savuaromia

2 tl valkoviinietikkaa

2 tl rypsiöljyä

Kääri kuorimattomat porkkanat folioon. Paista 190-asteisessa uunissa 1½ tuntia. Kuori kypsät porkkanat ja siivuta niistä juustohöylällä tai kuorimaveitsellä ohuita lastuja. Lado siivut rasiaan ja sekoita joukkoon valkoviinietikka, rypsiöljy, suolaa ja savuaromi. Anna maustua jääkaapissa vuorokausi. Porkkala säilyy jääkaapissa viikon verran.

 

Uuniperunat

8 jauhoista, isompaa perunaa (esim. Rosamunda)

Margariinia

Kääri perunat folioon ja kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 1 ½ tuntia. Tee kypsiin perunoihin viilto ja laita päälle nokare margariinia sulamaan.

 

Porkkalatahna

300 g kaurafraichea
n. 3 dl pilkottua porkkalaa
1 pieni punasipuli hienonnettuna
3 tl sinappia
kourallinen silputtua tilliä
1 tl rouhittua musta- tai sitruunapippuria
1 tl suolaa (riippuu porkkalan suolaisuudesta)

Pikkuisen sitruunamehua

Sekoita kaikki aineet keskenään ja tarjoile uuniperunoitten kanssa.

 

Taidesuositus: Siinä missä kevättalven kellarista tai marketin laarista kaivetaan ekologisia ja kaikin puolin kohtuullisia juureksia, taiteen suhteen voi nauttia vähän kohtuuttomammistakin jutuista. Tällainen on esimerkiksi Harry Salmenniemen novelli Fantastinen salaatti, jonka reseptiä voisi lukea vaikka vertauskuvana ajastamme, joka samalla köyhdyttää luonnon diversiteettiä, mutta kasvattaa kaupallisten tuotteiden valikoimaa. Novelli ei ole ankea, sitä lukiessa saa nauraa vedet silmissä. (Kokoelmassa Uraanilamppu ja muita novelleja, 2017)

 

Savupunajuuri-bagelit

4 keskikokoista punajuurta

½ – 1 tl rouhittua merisuolaa

3 tl nestemäistä savuaromia

1 tl valkoviinietikkaa

1 tl rypsiöljyä

Bageleita tai vesirinkeleitä

Kauratuorejuustoa

Kurkkua

Kapriksia

Ruohosipulia

Kypsennä ja valmista kuten porkkalaporkkanat. Punajuuri on olemukseltaan makeampi juures, eikä tarvitse niin paljoa suolaa, mutta savuaromia voi tuunata oman maun mukaan, ehkä porkkanoita hieman enemmän maistuakseen.

Levitä halkaistulle rinkelille tuorejuustoa, maustuneita punajuurisiivuja, kurkkua, kapriksia ja silputtua ruohosipulia.

 

Taidesuositus: Kronoksen talo on taiteilijaryhmä IC-98:n teos, jossa Pöytyällä sijaitseva aidattu kiinteistö jätetään koskemattomaksi määräämättömäksi ajaksi. Aluetta ei hoideta eikä ylläpidetä millään tavalla. Rakennukset saavat rauhassa rappeutua ja kasvit vallata alueen. Kronoksen talossa aika saa asua ja tehdä tekosiaan, vähän niin kuin suojellussa vanhassa metsässä.

 

Liian helpot ja kohtuuttoman terveelliset browniet (6–8 palaa)

2 dl omenasosetta

1 dl maapähkinävoita

Vajaa 1 dl (raaka)kaakaojauhetta

2 rkl kookossokeria (mikäli käytät makeuttamatonta omenasosetta)

50 g tummaa suklaata paloiteltuna

Yhdistä ainekset ja levitä taikina n. 20 x 15 cm kokoiseen uunivuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia, mutta mikäli leivonnainen on tässä vaiheessa vielä löysä, jatka paistamista, kunnes levy pysyy koossa. Brownieitten kuuluu jäädä keskeltä tahmeiksi. Leikkaa jäähtynyt levy paloiksi.

 

Taidesuositus: Anni Rapinoja on Hailuodossa asuva taiteilija, joka tekee muun muassa pajunkissoista korkokenkiä, järviruo’oista takkeja ja papanoista kattokruunuja. Teostensa nimeen Rapinoja liittää maininnan ”työtoverina järviruoko/hirvi/jänis”. Mummoilija on liikuttunut taiteilijan tavasta tunnustaa työtoverinsa, niitä ilmanhan ihminen ei tässä maailmassa pitkälle pääse.