Monimuotoisuus vaarassa


Teksti ja kuva Johanna Karhu

Ympäristöbiologian opiskelija Helsingin yliopistosta oli kevään 2010 työharjoittelussa YK:n biodiversiteettisopimuksen sihteeristössä, Montrealissa, Kanadassa. YK:n yhtenä haasteena on suojella luonnon monimuotoisuutta.

montreal

Faktaa:

  • – Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta
  • – YK on julistanut vuoden 2010 biodiversiteetti vuodeksi
  • – Lajien kuoleminen sukupuuttoon on noussut 50–100 kertaiseksi luonnollisesta tasosta
  • – YK:n biodiversiteettisopimus solmittiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992.

Vaikka melkein kaikki maat ovat allekirjoittaneet YK:n biodiversiteettisopimuksen ja tunnustaneet luonnon monimuotoisuuden tärkeyden, luonnon köyhtymistä ei kuitenkaan ole pystytty hidastamaan.

Yksikään valtio ei saavuttanut sopimuksen tavoitetta vähentää merkittävästi monimuotoisuuden hupenemista vuoteen 2010 mennessä, ja luonto köyhtyy yhä kiihkeämmällä vauhdilla. Tästä negatiivisesta kehityksestä kärsivät myös ihmiset, sillä luonnon köyhtyminen heikentää meille tärkeitä palveluja, kuten puhtaan veden saatavuutta ja ravinnon tuotantoa.

Olin opintoihini liittyen työharjoittelussa kevään 2010 biodiversiteettisopimuksen sihteeristössä, Montrealissa, missä sopimusta käytännössä pyöritetään. Sihteeristössä oli hektisen kiireistä muun muassa juhlavuoden tapahtumien ja tiedotuksen vuoksi, kansainvälisten neuvotteluiden järjestämisessä ja maailman biodiversiteetin tilaa käsittelevän teoksen kokoamisessa.

Suojelualueet elintärkeitä monimuotoisuudelle

Työni sopimuksen sihteeristössä liittyi luonnonsuojelualueisiin ja niiden rahoittamiseen kehitysmaissa. Luonnonsuojelualueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelussa on kiistaton. Suojelualueet eivät vain suojele lajeja ja ekosysteemejä, ne myös tarjoavat yli 1,1 miljardille ihmiselle elinkeinon sekä yli kolmannekselle maailman suurimmista kaupungeista juomaveden.

Suojelualueet ovat tyypiltään hyvin erilaisia. Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN) jakaa suojelualueet kuuteen kategoriaan, jotka vaihtelevat tiukasti suojelluista alueista sellaisiin, joilla mahdollistetaan luonnonvarojen kestävä käyttö. On kuitenkin selvää, että suojelualueet yksinään eivät riitä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, vaan niiden rinnalle tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja biodiversiteetin huomioimista kaikessa päätöksenteossa ja ihmisten valinnoissa.

LifeWeb -hanke, jonka parissa tein töitä, rahoittaa uusia suojelualuehankkeita kehitysmaissa, joiden alueella valtaosa maailman monimuotoisuudesta sijaitsee. Suomi on yksi hankkeen tukijoista.

Haasteita tuleville neuvotteluille

Suurimpana haasteena vuoden 2010 neuvotteluissa on sopia uusista kansainvälisistä tavoitteista suojella monimuotoisuutta. Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä tulisi myös käsitellä samanarvoisina, toisiinsa sidoksissa olevina kysymyksinä, jotka vaikuttavat myös ihmisten hyvinvointiin.

Ilmastonmuutos on yksi ratkaisevista luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävistä tekijöistä, johon ei tulisi etsiä ratkaisuja ottamatta monimuotoisuutta huomioon. Tästä esimerkkinä on monimuotoisuutta uhkaava palmuöljyn tuotanto. Palmuöljy parhaimmassa tapauksessa tarjoaa ilmastoystävällisen vaihtoehdon fossiiliselle öljylle, mutta sen tuotanto köyhdyttää trooppisten alueiden lajirikkautta.

Lisäksi luonnonsuojelun paikallistasolla tulisi ottaa huomioon alkuperäisväestön toimeentulo ja mahdollisuus osallistua suojeluun, sekä oikeudenmukainen hyötyjen jako. Ilman paikallista tukea luonnonsuojeluhankkeet usein kaatuvat hyvästä tarkoituksesta huolimatta.

Lisätietoa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=327839&lan=fi&clan=fi
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=361409&lan=fi&clan=fi
http://www.cbd.int/2010/welcome/
http://www.unep.org/iyb/
http://www.cbd.int/
http://gbo3.cbd.int/
http://www.cbd.int/protected/

KATSO MYÖS