Nuorten Luonto

Julkaistu: 30.11.2010

Maija Taka

Tulevaisuudessa saatamme syödä koeputkessa tuotettua lihaa tai pilleriksi puristetun lounaan ja hakea vihanneksemme omalta kattokasvimaalta.

Suomalainen ruokakulttuuri muuttui 1900-luvun aikana niukkuudesta yltäkylläisyydeksi. Elintaso nousi, lihan kulutus kasvoi ja siirryimme tuottajista kuluttajiksi. Nyt huomio on alkanut kiinnittyä ruoan ympäristövaikutuksiin. Vaan miten käy tulevaisuudessa?

Tässä jutussa kuvatut tulevaisuusvisiot pohjautuvat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tuloksiin. Mirhami 2030 –tutkimusryhmä on tarkastellut tulevaa muun muassa hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden näkökulmista.

Lihasta proteiinivalmisteisiin

Suomalaiset kuluttavat nykyään paljon lihaa. Visioiden mukaan tulevaisuudessa lihan kulutusta laskee paitsi globaalin lihan kysynnän kasvu, myös vakavat eläintaudit. Lihasta tulee kalliimpaa ja sen myyntiä rajoitetaan. Kasvisruoka ei silloin olisi enää erityisruokavalio, vaan meistä jokainen söisi pääasiassa kasvisruokaa. Lihan tilalle lautaselle tulevat uudet proteiinikeksinnöt, jotka jäljittelevät lihaa niin maussa kuin koostumuksessakin.

Villeimpien ideoiden mukaan lihaa voisi tulevaisuudessa tuottaa ruoaksi keinotekoisesti laboratorioissa ilman, että se olisi ikinä ollut osa mitään eläintä. Lisäksi halvat lihatuotteet on saatu muunneltua lihan kaltaisiksi hyvin pienellä lihamäärällä. Kun keinotekoisia lihanmakuisia tuotteita voidaan tulevaisuudessa tuottaa helposti ja halvalla, raja luonnollisen ja keinotekoisen välillä hälvenee. Eläinten oikeudet otetaan tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enenevissä määrin huomioon, ja lihankulutusta aletaan pitää epäeettisenä.

Lounaaksi pilleri?

Tämänhetkinen trendi ostaa raaka-aineiden sijaan valmistuotteita jatkunee myös tulevaisuudessa. Mitä nuorempi ikäluokka, sitä vähemmän raaka-aineita se ostaa. Hedelmien sijaan ostetaan mehuja ja tomaattien sijaan valmiskastikkeita.

Koska kiireinen elämäntapa jatkunee tulevaisuudessa, tulemme arvostamaan helppoa ja nopeaa ruokaa jonka voi nauttia vauhdissa. Tulevaisuuden ruokaa säilötään jauheina ja puristeina, ja kiireessä aterian voikin korvata yhdellä pillerillä. Muutenkin ruokamme on muuttumassa välipalamaisemmaksi. Arvioiden mukaan ruokamme tulee myös tulevaisuudessa sisältämään paljon kemikaaleja.

Kasvinviljelyssä muuntogeenisten ja kestävien lajikkeiden suosio kasvaa, ja geenimuunnellusta ruoasta tulee arkipäivää. Viljelyssä tarvitaan entistä vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita. Globalisaation myötä lautasillemme päätyy uusia tuotteita, kuten nyt on käynyt riisin ja pastan syrjäyttäessä perunan.

Ruokaa omalta katolta

Vaihtoehtoisten tulevaisuusvisioiden mukaan tuotanto- ja kuljetuskustannusten kasvaminen saa meidät arvostamaan lähiruokaa. Kaukaa tuodun ruoan määrä vähenee, ja siirrymme suosimaan esimerkiksi kotimaista kalaa ja kasviksia.

Yhteisöllisyys lisääntyy kaupungeissa, joissa perustetaan yhteisiä viljelmiä puistoihin, talojen katoille ja joutomaille. Syömistämme tulevat ohjaamaan vuodenajat ja sesongit. Ruoan valmistaminen suurissa erissä säästää energiaa, aikaa ja rahaa. Toisaalta valmistuotteet edellyttävät pitkää kylmäketjua.

Ruoan hintaa puolestaan nostavat huonot satokaudet ja ympäristötuhot. Joidenkin tulevaisuuskuvien mukaan niukkuus lisääntyy ja joudumme tinkimään elintasostamme. Esimerkiksi ympäristöä kuormittavan juuston kohdalla kova hinta vähentää kulutusta. Samalla palataan kunnioittamaan vanhoja ruoan tuotanto- ja säilytysmenetelmiä sekä perinteisiä ravintokasveja, kuten herneitä ja kaalia.

Niukkuuden myötä asenne ruokaa kohtaan tulee muuttumaan. Kun syöminen on nyt rutiini ja kiireellinen tankkaus, niukkuuden myötä ruoasta tulee jälleen elämys ja nautinto.

Älyjääkaappi ohjaa

Tulevaisuuden ruoka pakataan älypakkauksiin, jotka osaavat tunnistaa tuotteista terveydelle vaaralliset bakteerit. Lisäksi pakkaus ilmoittaa ruoan vanhenemisesta. Jääkaappi taas huomauttaa meille, kun ruoka on loppumassa tai vanhenemassa. Lisäksi kodinkoneiden näyttöruudut ohjaavat ruoanlaittoamme ja kertovat vaihtoehtoisia ruoanlaittovinkkejä. Tulevaisuuden keittiössä kaikki kyetään kierrättämään, eikä jätettä juuri synny.

Ruoan tulevaisuudessa on tärkeää siirtyä kohtuullisuuteen ja vähentää ruokajätteen määrää. Olisi mielenkiintoista vaikkapa oppia isovanhempien kotona käyttämiään perinteisiä menetelmiä – nämä konstit kun ovat jo aikoinaan hyväksi havaittuja.

Lähteet:
Kirveennummi Anna, Riikka Saarimaa & Johanna Mäkelä (2008). Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Mäkelä, Johanna, Johanna Varjonen & Mirja Viinisalo (2008) Muuttuva syöminen muuttuvassa maailmassa. Hyvinvointikatsaus 4/2008. Tilastokeskus.
Viinisalo, Mirja – Nikkilä Marita & Varjonen, Johanna (2008) Elintarvikkeiden kulutusmuutokset kotitalouksissa vuosina 1966–2006. Kuluttajatutkimuskeskus, Julkaisuja 7.