Nuorten Luonto

Julkaistu: 8.3.2013

Teksti: Outi Immonen, Kuvat: Hanna Heikkilä

Kalat ja valtameret ovat vaarassa. Laiton liikakalastus kukoistaa etenkin Afrikassa.

Emma Kari  ja  Kukka Ranta kirjoittivat kirjan Kalavale – Tyhjenevä meri  ja  ihmiset  sen rannalla,  joka  panee  lukijan miettimään  ihmisen  ahneuden seurauksia. Idea kirjan kirjoittamisesta  syntyi  pikkuhiljaa.

Sekä Ranta että Kari olivat törmänneet kirjan teemoihin jo kauan ennen kirjoittamisprojektin alkua.

– Olin Barcelonassa tekemässä kuvareportaasia alueen siirtolaisista. Tutustuin silloin  Länsi-Afrikasta  kotoisin  oleviin entisiin kalastajiin, ja kuulin heidän tarinansa. Se herätti kiinnostukseni, Ranta kertoo.

Suomessa hän päätyi puhumaan asiasta ystävänsä Emma Karin kanssa. Yhdessä he päättivät tehdä asialle jotain.

– Tulen vanhasta kalastajasuvusta, joten tämä aihepiiri koskettaa läheltä. Isoisäni on kalastaja, joka on jäänyt ilman elinkeinoa, kun Kymijoen lohet ovat kuolleet sukupuuttoon, Kari kertoo.

Ranta ja Kari huomasivat, ettei Suomessa ole kirjoitettu aiheesta kirjoja. He päättivät yhdistää osaamisensa ja alkoivat työstää Kalavaletta. Kari on opiskellut luonnonsuojelutieteitä ja työskentelee eduskunnassa. Ranta on toimittaja sekä valokuvaaja, joka on itse nähnyt mitä liikakalastus aiheuttaa.

”Ihmiset olivat jo kauan halunneet puhua asiasta”

Kirjoittajat kertovat, että tietoa kalojen huonosta tilanteesta ja liikakalastuksesta tuli välillä suorastaan tulvimalla. Kari ja Ranta antoivat ihmisille tilaisuuden puhua, ja tämä tilaisuus otettiin halukkaasti vastaan.

– Tapasimme ihmisiä, jotka olivat jo kauan halunneet puhua asiasta. Kun joku nyt kysyi heiltä aiheesta, he kertoivat enemmän kuin mielellään, Kari kertoo.

Barcelonassa  entiset  kalastajat  arvostivat sitä, että joku halusi kuulla heidän tarinansa. Nämä kalastajat ovat itse kokeneet laittoman liikakalastuksen seuraukset, joten  heillä  on  uskomattoman paljon tietoa asiasta, Ranta jatkaa.

Molemmat toteavat välillä ahdistuneensa kaikesta siitä masentavasta tiedosta, jota kalojen tilasta ja liikakalastuksesta heille selvisi.

– Ennen viimeisen luvun kirjoittamista oli pakko pitää pieni paussi ja hengähtää, Kari huokaisee.

Hänen mukaansa pahinta on kuitenkin  vaipua  epätoivoon.  Maailmassa on paljon pahaa, mutta on siellä myös hyvääkin. Kirjan viimeisen luvun nimi on ”Toivo”. Siihen Kari ja Ranta kokosivat kaikki ne positiiviset asiat ja mahdollisuudet, joita meillä on. Myös Ranta muistuttaa, että kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty.

– Kalastuskiintiöt pitäisi asettaa luonnontieteellisten  arvioiden  mukaan.  Lisäksi  suojelualueita  tulisi  lisätä,  jotta kalat voisivat lisääntyä rauhassa. Haitallisten kalastusmenetelmien, etenkin pohjatroolauksen, kitkeminen on myös olennaista, Kari listaa.

Rannan mukaan myös kalapakkausten merkintöihin pitäisi saada muutoksia.

– Nyt paketeissa lukee yleensä tuotteen prosessointimaa alkuperäisen kalan pyyntimaan sijaan. Tämä ei taas edistä kuluttajien informointia yhtään.

Molemmat painottavat myös tiedon levittämistä.  Mitä  useampi  asiasta  tietää, sitä useammat osaavat vaatia kestävämpää kalastuspolitiikkaa. Suomessa on parhaillaan menossa täydellinen kalastuslain uudistus, jonka toivotaan tuovan asioihin ratkaisuja. Suomessa useat kutujoet ovat padottuja ja saastuneita, joten niiden palauttaminen takaisin alkuperäisiin olosuhteisiin olisi tärkeää. Yksi toivonpilkahdus nähtiin, kun eduskunta tyrmäsi maa- ja metsätalousministeriön esittämät  kalastuskiintiöt. Vaikka  eduskunnan päätös ei vielä ehtinyt muuttaa suuria kuvioita, se on jo suuri askel. On tärkeää, että asiasta ollaan nyt huolestuneita myös politiikassa.

Kalojen puolesta

Ympäristöjärjestöt,  ammatti- ja vapaa-ajankalastajat, julkkikset ja tavalliset ihmiset ovat alkaneet kampanjoida kalojen puolesta. Politiikassa tapahtuu, ja muutosta on ilmassa. Mutta painetta tarvitaan lisää, jotta saadaan aikaan pysyviä vaikutuksia.

– Me toivomme, että kirjamme edesauttaa tiedon leviämistä. Mitä useampi vaatii muutosta, sitä varmemmin sitä saadaan. Emme kuitenkaan vaadi täyttä kalastuskieltoa, koska kalastajien toimeentulo pitää kuitenkin turvata. Sen sijaan voimme saada kalakannat kasvamaan ja merien tilanteen paranemaan, jos säätelemme kalastuskiintiöitä, Kari kertoo.

– Tämä aihe on selvästi alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Politiikassa tapahtuneet muutokset ovat mahtava juttu. Nyt tätä alkanutta muutosta täytyy vain puskea eteenpäin, Ranta sanoo.

Kari ja Ranta muistuttavat, että me emme ole vain kuluttajia. Me olemme kaikki kansalaisia, ja meillä on oikeus antaa äänemme kuulua. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin