Mikä ihmeen TTIP?


Teksti: Maiju Laitanen

Kuvitus: Emmi Malkki

Kauppa- ja investointiasiat ovat monille meistä vieraita, eivätkä kaukana Euroopassa solmittavien taloudellisten sopimusten kiemurat välttämättä tunnu koskettavan tavallisen suomalaisen arkea. Nyt käynnissä olevista TTIP-neuvotteluista kannattaa kuitenkin kiinnostua, sillä toteutuessaan sopimus tulee vaikuttamaan moneen meille kaikille tärkeään asiaan. Vaakalaudalla ovat niin demokratia, ympäristönsuojelu kuin ihmisoikeudetkin. Mistä oikein on kyse?

TTIP-sopimus eli Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus on ajankohtainen aihe, jota erityisesti kansalaisjärjestöt ovat halunneet pitää esillä julkisessa keskustelussa. Sopimuksella halutaan purkaa kaupankäyntiä rajoittavia lakeja ja muita esteitä, minkä toivotaan vahvistavan taloutta ja lisäävän työpaikkoja. Kauppaa rajoittavilla säädöksillä on kuitenkin usein ihmistä ja luontoa suojelevat tarkoituksensa.

TTIP-sopimus ja muut vapaakauppasopimukset ovat aiheina vaikeita muistakin syistä kuin vain siksi, että kansainvälisen talouden kysymykset vaativat keskustelijalta perehtymistä. Siinä missä kansalaiset pelkäävät klooripestyn ja hormoneilla tuotetun lihan ilmaantumista lähikaupan hyllylle tai vallan siirtymistä valtioilta suuryritysten käsiin, vakuutetaan Euroopan komission tiedotuskanavissa, että pelot ovat turhia ja perustuvat väärinkäsityksiin.

Varmaa tietoa uhkakuvien todenmukaisuudesta ei ole saatavilla, sillä sopimus ei ole vielä valmis, ja sitä valmistellaan pitkälti suljettujen ovien takana. Emme siis tällä erää tiedä sopimuksen yksityiskohtia saati sen mahdollisen toteutumisen seurauksia. Varmaa ei ole edes se, saavatko jäsenvaltiot itse parlamenteissaan päättää siitä, allekirjoitetaanko sopimus vai ei. Sopimus on siis varsin epädemokraattisesti valmisteltu, ja lisäksi se tulisi toteutuessaan kaventamaan demokraattisten valtioiden itsemääräämisoikeuksia.

Mitä haittaa on vapaasta kaupasta?

Taloudellisesti kannattavimmat tuotantotavat ovat usein ilmastolle ja ympäristölle haitallisia. Ilman säätelyä markkinoille voi päästä sellaisia ympäristömyrkkyjä ja elintarvikkeita, joiden turvallisuutta ei ole kunnolla tutkittu. Sopimus saattaisi estää valtioita säätämästä lakeja, joiden avulla suojeltaisiin luontoa ja torjuttaisiin ilmastonmuutosta, mikäli näistä laeista olisi haittaa yritysten liiketoiminnalle. Säätelyä tehdään myös ihmisten suojelemiseksi esimerkiksi minimipalkkojen ja työehtosopimusten muodossa, joten säätelyn purkaminen heikentäisi työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi monet pelkäävät kovenevien tehokkuusvaatimusten ja kilpailun vaikutuksia esimerkiksi julkisiin palveluihin.

Monet näistä uhkakuvista voitaisiin kenties välttää muotoilemalla sopimusteksti niin, että ympäristön ja ihmisten oikeudet turvataan. Mahdollisesti ongelmallisin seikka sopimuksessa onkin sen suhde demokratiaan: sopimuksen keskeisenä tavoitteena on heikentää valtioiden roolia markkinoiden säätelijänä. Monet pitävät tätä tavoitetta kannatettavana, mutta demokratian periaatteiden mukaan valtion ja markkinoiden välisen suhteen tulisi olla jokaisen valtion ja viime kädessä kansan itsensä päätettävissä.

Käytännössä yhtenäinen markkina-alue ja yhtenäinen säätely tarkoittaisi jonkinlaista ylikansallista oikeusjärjestelmää. Tämä johtaisi siihen, että osa päätöksistä tehtäisiin valtioiden omien oikeuslaitosten ulkopuolella, mikä horjuttaisi valtioiden itsemääräämisoikeutta sekä demokratian perusteita. TTIP-sopimuksessa on siis kyse arvoista ja markkinatalouden asemasta yhteiskunnassamme. Miten tärkeää taloudellinen kasvu lopulta on ihmisten ja luonnon suojelemisen rinnalla? Saako talouskasvu uhata demokratiaa?

Tuottaako vastustus tulosta?

Huolestuneet kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet pitämään paljon meteliä vastustaessaan vapaakauppasopimuksia. Greenpeace on jopa tuonut julkisuuteen salassa pidettyjä yksityiskohtia valmisteilla olevista sopimuksista. Helsingissä pidettiin toukokuun lopussa vapaakauppasopimuksia vastustava mielenosoitus, jonka  järjesti TTIP-verkosto yhdessä monen kansalaisjärjestön, muun muassa Luonto-Liiton, 350 Suomen, Greenpeacen ja Maan ystävien kanssa.

Osallistujat olivat kaikenikäisiä pienistä lapsista eläkeläisiin.  Risto Lakanen saapui mielenosoitukseen kantaen kylttiä, johon oli kirjoitettu teksti ihmiset ja ympäristö ennen voitontavoittelua. Vapaakauppasopimukset hän kokee arvomaailmansa vastaisiksi. ”Sodassa sanottiin, että kaveria ei jätetä. Nyt globaali kapitalismi jättää kaverin oman etunsa nimissä.” TTIP-sopimuksen vastustajat pelkäävät tärkeiden arvojen ja demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta.

TTIP

TTIP on paraikaa valmisteilla oleva EU:n ja Yhdysvaltojen välinen investointi- ja kauppasopimus, jonka tarkoitus on kaupan säätelyn ja byrokratian purkaminen.

  • Sopimuksen toivotaan piristävän taloutta ja lisäävän työllisyyttä.
  • Pelkona on, että sopimus tulisi edistämään sitä ajavien suuryritysten etuja ympäristön, ihmisoikeuksien ja demokratian kustannuksella. Toteutuessaan se kaventaisi valtioiden itsemääräämisoikeutta.

KATSO MYÖS