Nuorten Luonto

Julkaistu: 26.4.2018

Kiertotalous on vastaisku aikamme luonnonvarojen ylikulutukselle. Luonto-Liiton tuoreen hankkeen tarkoituksena on viedä kiertotalouden sanomaa kouluihin yli kouluainerajojen. Luonto-Liiton maksuttomia kouluvierailuja tukee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

 

Teksti ja kuva: Aino Huotari

Kiertotaloudessa kulutus pohjautuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen eli jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Jätteen minimoimiseksi kiertotaloudessa keskitytään myös tuotteiden elinkaaren kehittämiseen ja luonnonvarojen kestävään, resurssiviisaaseen käyttöön.  Aatteen mukaista toimintaa voi harjoittaa niin yksilö- kuin yritystasolla.

On aika toimia

Tulevaisuudessa kiertotalous on elinehtomme ja keskeinen elämäntyyli yhä useammalle. Kiertotaloushankkeen projektisuunnittelijana toimivan Leena Koivulan mukaan kiertotalouden aika on juuri nyt.

– Ylikulutamme maapallon luonnonvaroja ja se ei voi enää jatkua. Kiertotalous pyrkii omalta osaltaan ratkaisemaan syntynyttä ongelmaa. Nuorten innostaminen kiertotalousajatteluun on tulevaisuuden ja ympäristön kannalta todella tärkeää. Mitä useamman nuoren saamme innostettua kiertotaloudesta, sitä parempi mahdollisuus meillä on ratkaista maapalloa kohtaavat ongelmat.

Koivulan mukaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa näkyy vahvana teemana ympäristökasvatus, minkä vuoksi kiertotaloudesta puhuminen on ajankohtaista ja luontevaa.

– Kestävä elämäntapa läpileikkaa opetussuunnitelman ja eri oppiaineet, joten kiertotalousteema on erittäin ajankohtainen. Koulut ovat olleet hanketta kohtaan uteliaita. Luonto-Liiton pitämä kiertotalouden oppitunti tarjoaa mahdollisuuden ottaa ympäristökasvatus mielekkäällä ja oppilaita kiinnostavalla tavalla esille monissa eri aineryhmissä.

Sitran kiertotalousasiantuntija Riitta Silvennoinen painottaa koulutuksen merkitystä ajatusmallien ja käyttäytymisen muuttamisessa. Tärkeää on ymmärtää kokonaiskuva.

– Motivaatio muuttaa elämäntapojamme lähtee usein siitä, että ymmärrämme, miksi muutos on välttämätön ja mitä se oikein tarkoittaa. Ei riitä, että laissa määrätään lopettamaan muovikassien käyttö, jos emme ymmärrä, miksi se on tarpeellista ja mikä olisi parempi vaihtoehto. Huonossa tapauksessa saattaa käydä niin, että esimerkiksi kangas- tai paperikassien kulutuksen kasvu vesittää koko ilmastohyödyn muovikassikiellosta.

Yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa

Luonto-Liiton hanke tarjoaa kiertotalousaiheisia kouluvierailuja yläkoululaisille. Kouluvierailut pyörähtävät käyntiin helmikuussa ja niitä pidetään koulujen kesälomiin asti. Koivula kertoo, että vierailuiden ideana on antaa nuorille mahdollisuus ideoida ja käyttää luovuuttaan sekä innostaa nuoria tutustumaan kiertotalouteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Vierailuilla pidettävä oppitunti kannustaa oppilaita tekemään ja pohtimaan asioita itse. Tehtävien suunnittelussa huomioitiin nuorten mielipide, koska on tärkeää, että nuoret pitävät oppituntia kiinnostavana ja motivoivana.

Oppilaiden lisäksi opettajat ovat hankkeen kannalta avainasemassa. Koivula painottaa, että juuri heidän kauttaan sanomaa saadaan kouluihin ja oppilaille asti. Vuorovaikutus opettajien kanssa on tärkeää hankkeen kehittämisen kannalta.

– Pyrimme saamaan opettajilta palautetta tehdyistä vierailuista, jotta voimme kehittää toimintaa ja materiaalia eteenpäin. Opettajat ovat tärkeässä roolissa monesta näkökulmasta katsottuna.

Uuden sukupolven kiertotalousnatiivit

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut lasten ja nuorten keskuudessa. Tutkijoiden ennusteet maalaavat huolestuttavaa kuvaa maapallosta, joka on jäämässä nyt kasvavalle sukupolvelle. Monet ovat syystä huolissaan omasta tulevaisuudestaan. Silvennoisen mukaan juuri kiertotalous tarjoaa työkaluja ja esimerkkejä uudesta ja kestävämmästä elämäntavasta.

– Lapset ja nuoret osaavat myös ajatella vapaammin kuin monet aikuiset ja keksivät helpommin uusia tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä. Juuri ennakkoluulottoman yhteistyön tuloksena syntyy uusia ideoita ja lisää kiertotalousliiketoimintaa. Jo leirikoulujen rahankeräykset ja kesätyöpaikat voivat tarjota hyvän tilaisuuden kokeilla uusia kiertotalousideoita: vaatteiden tuunauspalveluita, urheiluvälineiden vuokrausta, yhteiskäyttöisiä polkupyöriä ja skeittilautoja tai vaikka hävikkiruokakahvilan ravintolapäivään. 

Nuorena sisäistetty kiertotalouden ajattelumalli on tulevaisuudessa valttikortti, sillä kiertotalous on läsnä yhä vahvemmin myös työelämässä. Silvennoisen mukaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat jo nyt isot perheiden valintojen kautta, mutta vielä suuremmat heidän siirtyessään työelämään ja äänestäjiksi.

– Työelämä tarvitsee kiertotalousosaajia kipeästi jo nyt, mutta muutamien vuosien päästä kiertotalouden osaaminen on toivottavasti jo itsestäänselvyys. Tavoitteena onkin, että lapsista ja nuorista tulee ”kiertotalousnatiiveja”, joille kiertotalouden ratkaisut ovat arkipäivää. 

 

 

Suunnittele kiertotalouskylä ja osallistu kilpailuun

Luonto-Liitto järjestää kiertotalouskilpailun 13–16-vuotiaille nuorille. Suunnittele yksin tai yhdessä ryhmäsi kanssa kiertotalouden periaatteita noudattava kylä. Voittajat palkitaan upeilla palkinnoilla! Lisätietoa kiertotaloudesta sekä tarkemmat tiedot kilpailusta löytyvät verkosta hankkeen omilta nettisivuilta. 

www.kiertotalousnetti.fi