Kuntavaaleissa äänestetään utopiat toteen


Teksti Aino Huotari

Kuvat Maria Leskinen

Minkälaisesta asuinympäristöstä sinä haaveilet? Kesäkuun 13. päivänä järjestettävät kuntavaalit ovat kaikille täysi-ikäisille mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia koskevaan päätöksentekoon – ja siksi niissä kannattaa ehdottomasti äänestää!

 

Koulutus

Suomessa kunnat vastaavat lähes kaikesta yleissivistävästä opetuksesta ja noin 75 prosentista perusopetuksesta. Jos koulutuksen rahoituksesta leikataan valtion tasolla, voivat kunnat paikata tilannetta. Ehjä opintopolku luo oppilaille ja opiskelijoille hyvinvointia, joka on nyt pandemian aikana ollut koetuksella. Huoli koulutusleikkauksista voi lisätä turhaa stressiä jo valmiiksi vaikeisiin olosuhteisiin.

Kouluttautuminen on yhä tärkeämmässä roolissa yhteiskunnan ollessa jatkuvan muutoksen kourissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Minkälaisia taitoja ja tietoja tarvitsemme tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimiseen ja hyvän elämän elämiseen?

Laadukas, hyvin suunniteltu opetus ja turvallinen, yhdenvertainen oppimisympäristö on syytä säilyttää. Tulevaisuuden oppiaineiden rajat ylittävän ilmastotietoisen opetuksen lisäksi oppilaille ja opiskelijoille taataan heidän tarvitsemaansa tukea ja apua opintoihin. Myös kouluruokailuissa otetaan yhä paremmin huomioon planetaariset rajat: tarjolla on pääasiassa kasvisruokaa.

Kulttuuri, kirjastot ja nuorisotyö

Minkälaista kulttuuri- tai kansalaistoimintaa haluaisit kotikuntasi tarjoavan sinulle? Entä millaisia tiloja ja palveluita? Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tähän omassa kunnassasi? Kulttuuritoiminta ja kirjastot kuuluvat kunnan peruspalveluihin. Kunnat voivat ylläpitää myös teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kunnat toimivat monenlaisen kulttuuritoiminnan mahdollistajina.

Kunnilla on lakisääteinen vastuu luoda mahdollisuuksia erilaiselle nuorisotyölle ja -toiminnalle. Nuorille suunnattujen palveluiden ja tilojen tarjoaminen sekä nuorten kansalaistoiminnan tukeminen kuuluvat kuntien tehtäviin. Esimerkiksi Helsingissä on aktivoiduttu nuorille suunnatun ympäristö- ja ilmastotoiminnan saralla.

Nuorisovaltuustot ovat nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan edustukselliseen päätöksentekoon. Kun kyseessä ovat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevat asiat, kuntien on myös kuultava ja osallistettava nuoria – käytä siis ääntäsi rohkeasti!

Kaupunkisuunnittelu

Kunnilla on vahva asema omien alueidensa kaavoituksessa. Kaavoitus on alueiden käytön suunnittelua. Sillä määrätään esimerkiksi, minne rakennetaan taloja tai teitä ja mitkä alueet jätetään virkistyskäyttöön tai suojellaan.   Kasvavat kaupungit vaativat jatkuvaa kehittämistä, kuten uutta rakentamista. Kehittämisen tarpeet voivat olla ristiriidassa lähiluonnon suojelun ja säilyttämisen kanssa.

Kaavat suunnitellaan useiksi vuosiksi eteenpäin, mutta kuntalaiset havahtuvat muutoksiin monesti vasta niiden toimeenpanovaiheessa, kun rakasta kotimetsää aletaan pinota kasaksi puutavaraa.  Luontoarvot, ihmisten hyvinvoinnin ja muut arkitarpeet tunnistava viisas kaavoitus on taitolaji. Voisiko kaavoitus tulevaisuudessa tapahtua aina tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä kuntalaisten kanssa?

Tulevaisuuden kaupunkiympäristöissä peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet kukoistavat rinta rinnan monimuotoisen lähiluonnon kanssa. Ilmastonmuutoksen kannalta kaupunkeja voidaan kehittää sopeutumiskykyisiksi ja energiatehokkaiksi kokonaisuuksiksi, jotka osallistuvat viherrakentamisellaan ja lähiluontoalueillaan myös hiilen sidontaan ja varastointiin.

Vesi- ja jätehuolto

Puhtaat vedet ja rannat ovat tärkeitä niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnin kannalta. Suomessa etenkin talvisateet tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä, mikä lisää myös hulevesien määrää. Jotta vesistöt, kaupunkiympäristö ja rakennukset eivät kärsi sateista ja sulamisvesistä, tulee kunnan huolehtia muun muassa hulevesien käsittelystä ja asianmukaisesta viemäröinnistä. Hulevesiä imeyttämällä ja niiden virtausta viivyttämällä voidaan ehkäistä haittoja. Hulevesien mukana ja lumenkaatopaikkojen kautta kulkeutuu luonnonvesiin valtavasti roskaa, joten myös roskaantumisen estäminen on tässä keskeistä.

Vastuu jätehuollosta kunnassa jakautuu siten, että kunnat hoitavat kuntalaisten asumisesta ja kunnan omasta toiminnasta syntyvät jätteet, kun taas yritykset hoitavat itse omansa. Kunnilla on vaikutusvaltaa muun muassa asuinympäristömme puhtauteen sekä mahdollisuuksiimme kierrättää jätteitämme. Jos tietyllä alueella roska-astioiden määrä ei ole mielestäsi riittävä tai kierrätysmahdollisuudet ovat puutteelliset, voit vaatia kunnaltasi parempaa.

Ympäristöpalvelut

Kunnan ympäristöpalvelut valvovat ja edistävät ympäristönsuojelua. Niiden toimintaan kuuluu muun muassa luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä vesien-, maaperän- ja luonnonsuojeluun liittyvää viranomaistyötä ja suunnittelua. Kuntalaisilla on oikeus esittää päätöksiä tekevälle viranomaiselle näkemyksensä ympäristölle mahdollisesti haitallisista hankkeista.

Esimerkiksi Enontekiön kunnassa huolta on herättänyt kaivoshanke, jota on suunniteltu saamelaisten kotiseutualueelle Hietakeroon. Suomen koko kaivoslakia on vaadittu päivitettäväksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämmäksi Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteella, jolle Kuntaliitto on osoittanut tukensa toivoen kunnille parempaa jalansijaa päätöksentekoprosessissa.

Ilmastotyössä kunnat ovat rivakampia kuin Suomen valtio. Lahti ja Joensuu pyrkivät molemmat hiilineutraaleiksi kunniksi jo vuoteen 2025 mennessä, siis kymmenen vuotta aiemmin kuin Suomen valtio. HINKU-hankkeessa on mukana jo 78 kuntaa, jotka pyrkivät vähentämään päästöjään 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Myös luonnon monimuotoisuutta vaalitaan kunnissa. Helsinki on kirjannut LUMO-ohjelmassaan tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, tunnistaminen, hoito ja kuntoutus ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kohdalla koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä rooli.

Koronapandemia on osoittanut, millaisia henkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia äkillinen muutos muun muassa nuorten opiskeluolosuhteissa voi aiheuttaa – uupumusta, yksinäisyyttä ja huolta omasta mielenterveydestä. Helsingin kaupungin teettämän kyselyn mukaan ammattikoululaisista kolmannes tunsi alakuloa ja toivottomuutta lähes joka päivä etäopetuksen aikana, lukiolaisista yli puolet kyselyyn vastanneista.   Myös iso osa korkeakouluopiskelijoista kokee poikkeusoloissa uupumusta ja pitää Suomen hallituksen antamaa tukea opiskelijoille täysin riittämättömänä.

Ilmastonmuutoksen vuoksi elämme jatkuvassa muutoksessa, ja tulevaisuus on saanut uuden kerroksen epävarmuutta aiemman arvaamattomuutensa seuraksi. Kysymys koulutuksen tarpeellisuudesta on ymmärrettävästi monien mielessä, kun tulevaisuus näyttää toivottomalta. Vuoden 2018 Nuorisobarometri osoitti, että 67 prosenttia suomalaisnuorista koki paljon tai melko paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia. Kuntavaaleissa kannattaakin äänestää toivon ylläpitämiseksi. WWF Suomi nostaa kuntien ilmastotyön yhdeksi ilmastotoivon lähteeksi, sillä kuntien ilmastopolitiikka on usein valtioita tavoitteellisempaa.

Positiivista liikehdintää on havaittavissa. Terapiatakuu-kansalaisaloitteella pääsyä mielenterveysapuun pyritään helpottamaan. Tulevaisuuden unelmakunnissa mielenterveyspalveluihin panostetaan ja hoitoon hakeutuminen on helppoa, eikä katso henkilön tulotasoa. Sanoista todellisiin ilmastotekoihin siirtyneet kunnat vähentävät tulevina vuosina kaikkien ilmastoahdistusta – tilalle saa tulvia ilmastotoiveikkuutta.

 

 

Luonto-Liitto painottaa kesän 2021 kuntavaaliteeseissään ruokavalion merkitystä, lähiluontoa, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta, metsien suojelua ja päästöjen vähentämistä. Tutustu Luonto-Liiton kuntavaaliteeseihin osoitteessa: luontoliitto.fi/luonto-liiton-kuntavaaliteesit-2021

 

Lue lisää:

Kuntaliitto: kuntaliitto.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö: minedu.fi/kuntien-nuorisotyo

Syitä ilmastotoivoon: wwf.fi/uutiset/2019/12/viisi-syyta-ilmastotoivoon

 

***

 

Lähteet:

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028 (LUMO-ohjelma)

Kuntaliitto.fi

Nuorisobarometri 2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö: minedu.fi/kuntien-nuorisotyo

Sivista.fi: Kunnat ja koulutus, faktaa koulutusjärjestelmästä

Sosiaali- ja terveysministeriö: stm.fi/mielenterveyspalvelut

Toisen asteen opiskelijat kokevat etäopiskelun heikentävän oppimista ja hyvinvointia: hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/opiskelijat-kokevat-etaopiskelun-heikentaneen-oppimista

Ymparisto.fi – ympäristölupa

 

KATSO MYÖS