Joulumörkö – taas se tulee
Julkaistu: 11.12.2013
Teksti ja kuvat: Hanna Heikkilä
Erilainen joulu ei ole aina oma valinta.
Matkustetaan jouluksi pois. Kokeillaan muiden maiden perinneruokia. Ei hankita lahjoja. Useimmiten ”erilainen joulu” koetaan omaksi valinnaksi tai jopa eksoottiseksi kokemukseksi.
Suomessa asuu kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka eivät vietä joulua uskonnon, köyhyyden, yksinäisyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Suomalaisen työn liitto teetti vuonna 2012 Joulututkimuksen, jonka mukaan joka kymmenes suomalainen ei pidä joulusta tai kokee joulun merkityksettömäksi. Tiedetään, että muslimit, Jehovan todistajat ja juutalaiset eivät vietä joulua lainkaan, mutta tuskin kovin moni työtön syrjäytynytkään.
Työttömän ja vähävaraisen joulun voi pelastaa jouluapu. Esimerkiksi Helsingissä Töölön kisahalli täyttyy vuosittain jouluaaton ruokailijoista, kun Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjestää vähävaraisille, syrjäytyneille ja kodittomille perinteisen joulujuhlan.
Joulutta pienessä kyläkoulussa
Pienen paikkakunnan kyläkoulussa joulunaika voi olla ei-luterilaiselle oppilaalle hyvin vaikeaa aikaa. Jouluvalmistelut aloitetaan hyvissä ajoin, ja pääsääntöisesti kaikki osallistuivat niihin, sillä lapset ovat tietysti innoissaan joulusta.
Miian (nimi vaihdettu) koulussa joulujuhliin valmistauduttiin huolella ja hartaasti, sillä johtava opettaja oli hyvin konservatiivinen.
– Tunsin itseni ulkopuoliseksi joulun aikaan. Toivoin että se menee nopeasti ohi, jotta palaisimme taas normaaliin päiväjärjestykseen. Muut harjoittelivat näytelmiä tai lauloivat joululauluja, kun itse olin usein yksin luokassa odottamassa useankin tunnin ajan.
Miia oli sikäli onnekas, ettei kohdannut pienessä koulussa kiusaamista. Energiaa häneltä tosin meni normaaliakin enemmän siihen, ettei erottuisi joukosta ja tuntisi olevansa niin erilainen.
Miian perhe ei viettänyt joulua. Heidän uskonnossaan ei ajateltu, että Jeesus olisi syntynyt jouluna, vaan että joulu on perua pakanallisesta juhlasta. Miian pitikin olla jo hyvin pienenä varovainen, ettei vahingossakaan osallistunut mihinkään jouluun liittyvään, se olisi ollut syntiä.
– Jos olisin saanut valita, olisin viettänyt joulua. Uskoisin, että aika harva lapsi pitää joulusta juuri sen vuoksi, että Jeesus on syntynyt silloin.
Nykyään joulu merkitsee Miialle ylimääräisiä pyhiä ja yhteistä aikaa lapsuuden perheen kanssa. Miia ei ole enää vuosikymmeneen ollut mukana uskonnossa, mutta ei silti ole viettänyt joulua kertaakaan.
– Ei minusta jouluihmistä tule, mutta jos joskus itselläni on lapsia, niin sitten opettelen viettämään joulua niin kuin muutkin.
Joulutunnelma tipotiessään
Joulunaika on piikki median perheväkivaltauutisoinnissa – ja Alkon myyntiluvuissa. Tilastokeskuksen mukaan Alko ilmoitti vuonna 2012 pelkästään jouluviikon asiakasmääräkseen 2,2 miljoonaa. Alkon litramääräinen myynti puolestaan kasvaa joulun vaikutuksesta kahden viikon aikana 3,7 miljoonaa litraa.
Moni lapsi joutuukin luopumaan unelmajoulustaan vanhempiensa päihteiden käytön vuoksi. Usein tällaisissa tapauksissa ei itketä joululahjojen puutetta, vaan turvattomuuden tunnetta.
Millan (nimi vaihdettu) joulutarina on pirstaleinen. Lapsuuden joulut olivat kaukana perinteisestä. Parhaiten mieleen muistuvat turvakodissa vietetyt joulut Espoossa ja Helsingissä, jolloin myös äiti ja pieni veli olivat läsnä. Isää hän ei mainitse turvakodin ajoilta, mutta muistaa hänet jouluna, jolloin asui vielä kotona.
– Muistan sen joulun, kun asuttiin Länsi-Pasilassa, ja faija oli ihan kamoissa. Käski mut vaan leikkimään toiseen huoneeseen joillain nukeilla. Itse se narkkasi viereisessä huoneessa ja piti mutsinkin siellä. Kuulostaa tosi ankealta, mutta onneksi ne ajat ovat jo mennyttä.
Nykyisin Milla opiskelee, ja hänellä on luotettava poikaystävä. Milla asuu eri paikkakunnalla kuin äitinsä tai isänsä, mutta on säännöllisesti yhteydessä molempiin.
Valtakunnallisen lastensuojelujärjestön Ensi- ja turvakotien liitto kertoi vuoden 2012 jouluna, etteivät heidän asiakasmääränsä kasva jouluisin, vaikka suurin osa turvakodeista auttaa ympäri vuorokauden myös joulunpyhinä. Liiton mukaan joulu on perheille aikaa, jolloin kotona sinnitellään tavallista pidempään. Siitäkin huolimatta, että väkivallan uhka on jo todellinen.
Avun hakemisen kynnystä on pyritty madaltamaan. Liitto onkin perustanut virtuaaliturvakodin, jonka palveluiden tarkoitus on myös ennaltaehkäistä perheväkivaltaa. Siellä kuka tahansa perheväkivallan uhri voi saada keskusteluapua ammattiauttajilta tai vertaistukea muilta perheväkivallan uhreilta.
Lähteet:
KATSO MYÖS
