Ihmiskehon energiasyöppö on maksa


Jonna Niiniaho

Eläinkunnassa energiatehokkuuteen vaikuttaa koko. Pikkulintu joutuu hengissä pysyäkseen syömään moninkertaisen määrän ruokaa painokiloaan kohden ihmiseen verrattuna.

Ihmiskeho on melko hyvä kone energiankulutuksen suhteen, vaikka kulutammekin liikkumiseemme kolminkertaisesti energiaa norsuun verrattuna. Yleistäen voi sanoa, että mitä suurempi eläin, sitä tehokkaampaa energiankäyttö on. Ja me ihmisethän olemme suurehkoja olentoja eläinmaailmassa.

Tässä hieman vertailua ihmisen ja pikkulinnun suhteen. Energiankulutustaan minimoidakseen pikkulinnut välttävät turhaa liikkumista talvisaikaan, eivätkä lähde helposti etsimään uusia talviapajia. Tämän vuoksi pikkulintujen talviruokinta tuleekin aloittaa aina jo ennen kylmimpiä säitä, sillä myöhään perustetut ruokintapaikat jäävät helposti löytämättä. Ankarana talvena pikkulinnut voivat kadota paikoitellen kokonaan.

 

Ihmisen energiankulutus:

Ihminen (mies): 70 kg
Kokonaiskulutus: 2800 kcal / vrk
Ruokaa kuluu: 2 kg / vrk
n. 29 g ruokaa painokiloa kohden
40 kcal / painokilo
Ruoan imeytysmistappio n. 10 %

Liikkuminen n. 33 %
Perusaineenvaihdunta n. 66 %:

Maksa 27 %: Maksa käsittelee sen, mitä syömme ja juomme. Maksassa aineet muokataan sellaiseen muotoon, että ne voidaan joko poistaa tai käyttää elimistössä hyväksi. Maksa muun muassa tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereita ja myrkkyjä, valmistaa sappihappoja ja säätelee verensokeria ja veren aminohappopitoisuutta.
Hermosto 19 %: Koostuu keskushermostosta (aivot ja selkäydin) ja ääreishermostosta. Aivot vastaanottavat ja muokkaavat informaatiota sekä säätelevät elintoimintoja ja käyttäytymistä. Selkäydin välittää viestejä aivojen ja ääreishermoston välillä. Ääreishermosto säätelee lihaksiston liikkeitä, vaikuttaa rauhasten eritykseen ja välittää aistinsolujen informaatiota keskushermostolle.
Munuaiset 10 %: Munuaiset suodattavat verestä haitallisia kuona-aineita, jotka eritetään virtsan mukana pois elimistöstä. Munuaisten läpi virtaa vuorokaudessa noin 1500 l verta, josta ne suodattavat 180 l alkuvirtsaa. Valmista virtsaa syntyy n. 1,5 litraa.
Sydän 7 %: Sydämen käyttämä energia kuluu sydämen sykkeen ylläpitämiseen. Sydämen normaali pulssi levossa on minuutissa n. 50–80 lyöntiä, jolloin se pumppaa noin viisi litraa verta.
Muut 4 %

 

Pikkulintu (urpiainen):

Urpiainen (talvella) n. 13 g
Kokonaiskulutus: 23 kcal/vrk
Ruokaa: vähintään 8g/vrk
n. 615 g ruokaa painokiloa kohden
1769 kcal / painokilo

Talvella pikkulinnut kuluttavat jo seuraavana yönä lähes kaiken päivällä hankkimansa energian. Erityisesti lämmönsäätely vie paljon energiaa. Talvella linnut lentävät mahdollisimman vähän ja suosivat ravintoapajia, jotka ovat jo valmiiksi tiedossa. Samaan aikaan lintujen ruoansulatus tehostuu muuttamaan ravinnon nopeasti rasvavarastoiksi, sillä esimerkiksi urpiaisen kupuun mahtuu vain 2 g ruokaa. Energiantarvetta vähentää, jos lintu kaivautuu kieppiin tai etsiytyy yöksi johonkin muuhun suojaavaan, eristävään paikkaan.

KATSO MYÖS