“Hiljaisuus on kaikkein tärkeintä”


Teksti: Sannukka Pekkala, kuvat: Hanna Heikkilä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Krista Kosonen haluaa olla lähellä metsää ja liikkuvaa vettä

Näyttelijä Krista Kososelle luonto on hiljaisuuden pyhättö.

– Metsä ja meri ovat rakkaimmat paikkani, Krista sanoo.

Kristan lapsuudenkodissa Espoossa metsä alkoi melkein omalta takapihalta.

– Kuljin siellä päivittäin. Leikin ja kävelin, myöhemmin luin kokeisiinkin metsässä.

Teini-iässä luonto muuttui entistäkin tärkeämmäksi. Metsän siimeksessä sai hengähtää ja mietiskellä.

– Olin hakusessa itseni kanssa ja mietin usein, mitä muut minusta ajattelevat. Metsässä sain kuitenkin olla yksin ja oma itseni. Se oli ihanan rauhoittavaa. Menin meren rantaan tuijottelemaan horisonttia ja miettimään syntyjä syviä.

Vuosia myöhemmin äitinsä luona vieraillessaan Krista huomasi, että lapsuuden metsä oli hakattu matalaksi.

– Tuntui ihan kamalalta, vaikka paikalle rakennettiinkin päiväkoti eikä öljy-yhtiön pääkonttoria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkuvan veden lumo

Asuinpaikkaa valitessaan Krista pitää tärkeänä sitä, että lähistöltä löytyy metsää ja liikkuvaa vettä. Luonto on näyttelijättärelle henkireikä.

– Luonnossa tärkeintä on hiljaisuus, Krista miettii.

Kaipuu veden äärelle tulee Kristan mukaan lapsuudesta.

– Espoossa rantaviivaa löytyi niin pitkään kuin jaksoi kävellä. Rantaan mentiin myös hengailemaan ja tapaamaan kavereita.

Vesillä liikkumiseen liittyy myös Kristan vielä toteutumaton haave: hän haluaisi oppia purjehtimaan.

– En ymmärrä veneilijöitä, jotka suhaavat vesillä miten sattuu ilman pelastusliivejä. Merellä on myös pelottavat puolensa – sitä pitää kunnioittaa. Haluan oppia purjehtimaan kunnolla ja käydä purjehduskurssin.

Kristan lempimaisema löytyy saaristosta.

– Saaristo on veneestä käsin uskomattoman kaunis paikka. Kun talvisin tuskailen Suomen kylmyyttä ja pimeää, kesän tullessa huonot puolet unohtuvat. Kesäisin en kaipaa minnekään muualle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahan mahti raivostuttaa

Ympäristöpolitiikassa Kristaa kismittävät suuryhtiöiden ylivalta ja rahan mahti.

– Yksityisautoilu Helsingin keskustassa on ärsyttävää, mutta se on pikkurillin kokoinen juttu suuryhtiöiden päästöihin verrattuna. Joskus tuntuu siltä, että rikkaat mennä mellestävät omilla säännöillään. Kun rahaa on pelissä, moraali löystyy.

Toivoa näyttelijä näkee tiedostavissa ja optimistisissa nuorissa.

– On ihanaa, että esimerkiksi opiskelijat tekevät vähillä varoillaan ympäristöä säästäviä kulutuspäätöksiä, ostavat luomua ja käyvät kirppareilla.
Itse Krista kierrättää, suosii lähi- ja luomuruokaa ja liikkuu ilman autoa. Kun illat pimenevät, lamput unohdetaan ja pöydille ja ikkunalaudoille sytytetään kynttilöitä.

– Kynttilät ovat paras energiansäästö- ja rentoutumisvinkkini talven varalle! On ihanaa vain olla ja poltella kynttilöitä. Se on romanttistakin, näyttelijätär nauraa.

Kuluneena vuonna Krista on näytellyt Turun kaupunginteatterin Kirsikkapuistossa, Klockricketeatterin Vanja-enossa, ollut mukana Putous -sarjan kuvauksissa, promonnut tulevia elokuviaan ja valmistautunut Kansallisbaletissa näyttelemiseen.

Lokakuussa Krista lähti hyvin ansaitulle lomalle. Suuntana ei ollut Pariisi, vaikka sekin kävi mielessä.

– Ensin ajattelin kaupunkilomaa. Sitten tajusin, että en todellakaan halua keskelle hälyä. Päätin lähteä Jäämeren rannalle Norjaan vaeltelemaan. Siellä on hiljaisuutta ja aikaa tuijotella rantoja, hän nauraa.

KATSO MYÖS