Tuhon kasvot
Vuonna 2019 kiihtyneet metsäpalot voidaan jäljittää suoraan maan nykyiseen presidenttiin, Jair Bolsonaroon, ja hänen politiikkaansa. Kröger korostaa, että kyse on pitkälti Bolsonaron valinnasta ja sitä seuranneista tapahtumista.
– Bolsonaro oli protestiehdokas aiemmin hallinneita vastaan, jolle vaalien alla ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa. Vaaleissa tapahtui paljon vääryyksiä ja tulos olisi pitänyt mitätöidä. Bolsonaron puheita, jotka lietsovat väkivaltaan ja laittomuuksiin, pitäisi tutkia laittomuuksina, mutta tätä ei tapahdu. Hän saa tukea politiikalleen Brasilian uusilta pentekostaalisilta uskonryhmiltä, jotka tukevat metsien hävittämistä.
Vuosien 2004–2011 aikana Brasiliassa saatiin metsäkadon torjumiseksi aikaan valtavia edistysaskelia: luotiin reservaatteja ja ympäristösuojelualueita, ja laittomia metsähakkuita saatiin kuriin poliisivoimien valvonnan avulla. Kröger kertoo, että nyt kaikki tuo kehitys on tuhottu.
– Tuhot alkoivat jo vuonna 2012, jolloin metsälakia heikennettiin esimerkiksi niin, että se mahdollisti laittomien metsänhakkuiden kautta kaapattujen maiden laillistamisen maakeinottelijoille. Keskelle Amazonin sademetsäaluetta alettiin myös rakentaa valtavaa Belo Monten patoa, joka rakennettiin laittomasti alkuperäiskansojen maille. Patohankkeen työntekijät jäivät alueelle ja jatkoivat maan luvatonta valtausta, jonka seurausta myös tällä hetkellä käynnissä olevat tulipalot ovat. Pato on juuri valmistunut, mutta sitä ei voida käyttää, koska vettä ei ole riittävästi.
Bolsonaro ei peittele asennettaan luonnonsuojelijoita kohtaan. Krögerin mukaan voidaan puhua suoranaisesta vihasta. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esille presidentin tavan suhtautua luonnonsuojelulain rikkomiseen.
– Hän on suoraan todennut, ettei ympäristölaista tarvitse välittää, eikä esimerkiksi lain rikkomisesta johtuvia sakkoja tarvitse maksaa. Bolsonaro on saanut itsekin sakon luvattomalla alueella kalastamisesta. Vastaukseksi hän erotti sakon hänelle langettaneen virkamiehen ja mitätöi sakon. Tästä lähtien hän on ollut henkilökohtaisella ristiretkellä luonnonsuojelua kohtaan, josta hän puhuu vasemmistolaisena tai globalistisena juonena. Bolsonaro on väittänyt, että ympäristöjärjestöt olisivat sytyttäneet Amazonin palot.
Rikos alkuperäiskansoja kohtaan
Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja vaikutukset ilmastoon vaikuttavat erityisesti Amazonin alkuperäiskansoihin. Vuonna 2007 144 maata allekirjoitti Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alkuperäiskansojen oikeudet takaavan julistuksen: Brasilia on yksi sopimuksen allekirjoittaneista maista. YK:n mukaan julistus tarjoaa universaalit standardit alkuperäiskansojen hyvinvoinnin ja oikeuksien takaamiseksi. Julistus pitää sisällään kulttuuria ja identiteettiä koskevia oikeuksia: valta taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kehityksessä pitäisi olla alkuperäiskansoilla itsellään.
Julistuksen rohkaisemaa ”harmoniaa ja yhteistyöhön kannustavaa suhdetta valtion ja alkuperäiskansojen välillä” on kuitenkin vaikea löytää Bolsonaron toteuttamasta politiikasta. Kansainvälinen Amnesty International on vieraillut vuoden 2019 huhtikuun jälkeen ainakin neljän eri alkuperäiskansan alueella Amazonin sademetsässä. Järjestön haastattelujen pohjalta saadut havainnot Karipunan ja Uru-Eu-Wau-Waun alueilta Rondônia osavaltiosta, Araran alueelta Parán osavaltiosta ja Manokin alueelta Mato Grosson osavaltiosta kertovat vakavista alkuperäiskansojen oikeuksien loukkauksista ja riittämättömästä valtion lainvalvonnasta alueella.
Amnestyn haastattelemat henkilöt kertovat heihin kohdistuneesta uhkailusta ja luvattomasta tunkeutumisesta yhteisöjen alueelle. Vuoden 2019 aikana monia maaoikeuksiaan puolustavia on murhattu, ja muut ovat saaneet tappouhkauksia pyrkiessään suojelemaan kansojensa maita. Suojelua ja valvontaa ei ole riittävästi. Yksi syy tähän on Amnestyn mukaan se, että luvattoman maan haltuunoton ja metsäkadon torjumiseksi ja sekä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi tarkoitettua budjettia on leikattu rajusti, vaikka juuri alkuperäiskansojen maiden laissa tunnustaminen suojelee aluetta metsäkadolta.
Myös yrityksillä on roolinsa kriisissä. Krögerin mukaan niin paikalliset kuin kansainväliset suuryritykset harjoittavat Brasiliassa uudenlaista kolonialismia: Amazonin patohankkeet ja muu teollisuus pakottavat paikalliset ihmiset liikkeelle omilta alueiltaan, jonka seurauksena syntyvät maan sisäiset muuttoliikkeet aiheuttavat jännitteitä paikallisten ihmisten keskuudessa.
Pahin vasta edessä
Vaikka Krögerin mukaan Bolsonaron kannatus on laskenut, hän, kuten useat muut tutkijat, pelkäävät, että pahin kriisi on vielä edessä.
– Brasilian nykyinen hallitus kieltää ilmastonmuutoksen, haluaa lisätä soijapeltoja, laidunmaita, patoja ja kaivoksia, sekä rakentaa valtateitä liittääkseen Amazonin osaksi eteläistä Brasiliaa. Tämän lisäksi Bolsonaro on rampauttanut ympäristövalvojat ja tulentorjuntakoneistot alueella. Huolestuttavaa on myös aiheen uutisoinnin hiipuminen.
– Uutiset alueen tapahtumista ovat vähentyneet sitä mukaa, kun media on uskonut Bolsonaron väitteet siitä, että alueelle on lähetetty sotilaita ja palomiehiä torjumaan paloja. Samaan aikaan Bolsonaro järjestää tapaamisia paikallisten päättäjien kanssa ja miettii, miten alueen ihmiset saadaan häädettyä ja maan valtaamista edistettyä. Koko prosessi on siis vasta aluillaan eikä tilanne näytä yhtään paremmalta.
Kröger näkee metsät väliinputoajina, joiden kohtalo johtuu osittain poliittisesta ponnettomuudesta.
– Poliittiset päättäjät ympäri maailmaa tuntuvat olevan sitä mieltä, että kaupan pitää jatkua, eikä sillä ole väliä, miten tuotteet tuotetaan. Tämä koskee myös Suomea. EU:n pitäisi jäädyttää Mercosur-kauppasopimus ja asettaa laaja-alainen tuontikielto metsäpaloihin liittyville tuotteille.
Suomen ruokaturvaa Brasilian kauppasuhteiden jäädyttäminen ei hänen näkemyksensä mukaan uhkaa.
– Rehun hinnan nousu vaikuttaisi lihan hintaan, jolloin halpaa lihaa olisi meillä Suomessakin vähemmän tarjolla. Tämä olisi sekä terveyden että ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Suomessakaan ei kannattaisi olla riippuvainen tuonnista: esimerkiksi härkäpavun tuotantoa voitaisiin lisätä meillä. Kyse ei niinkään ole siitä, etteikö meillä olisi tarpeeksi tuotteita vaan siitä, että nyt tuotetaan liian halvalla. Poliittisten päättäjien pitää ohjata kulutusta vastuullisempaan suuntaan.
Vastuullisempaa metsän käyttöä
Krögerin mielestä Amazonin metsäkadon yhteydessä on hyvä puhua myös Suomen ja Euroopan omista ongelmista. Näiden vertaaminen Brasilian tämänhetkiseen tilanteeseen on kuitenkin hänen mielestään ongelmallista, koska se voi oikeuttaa huonojen eurooppalaisten tapojen jatkumisen.
– Brasiliassa on kyse aivan eri tason prosessista kuin Euroopan metsäpolitiikassa. Siellä ihmisiä tapetaan ja ajetaan kodeistaan – metsää suorastaan haaskataan polttamalla sitä täysin järjenvastaisesti. Tätä tekevät suuret maakeinottelijat, jotka toimivat rikollismafioiden tavoin.
Kerran tuhottu metsä, oli kyseessä sademetsä tai boreaalisen vyöhykkeen havumetsä, ei hetkessä, jos koskaan, palaa ennalleen. Suomen lajien uhanalaisuus-kartoituksen, vuonna 2019 julkaistun Punaisen kirjan mukaan 833 lajia on riippuvaisia metsistä.
Myös suomalaisessa metsänhoidossa riittää Krögerin mielestä tehtävää.
– Mielestäni Suomessakin pitäisi mennä kohti luonnon monimuotoisuuden huomioonottavaa ja tukevaa metsänhoitoa, pois avohakkuista ja muista tuhoisista tavoista, pois puuplantaaseista. Amazonilla pitäisi tukea siellä jo olemassa olevia kestäviä metsässä elämisen tapoja, ja sitä, että heidän tuotteensa voidaan markkinoida paremmin kansainvälisesti.
Vaikka suuret muutokset metsäteollisuuteen saadaan aikaan valtion ja EU:n tasolla, on yksilölläkin vaikutusvaltaa. Krögerin mukaan kansalaisvelvollisuutemme jatkuu äänestämistä pidemmälle.
– Poliittinen painostus on tärkeämpää kuin kuluttaminen. Voimme osallistua kansanliikkeisiin, jotka tukevat järjestöjen toimintaa. Yksilöt voivat kirjoittaa Euroopan parlamentin edustajille ja Suomessa ministereille sekä osallistua mielenosoituksiin. Esimerkiksi Brasilian suurlähetystön edessä Helsingissä kokoontui syksyllä ryhmä mielenosoittajia joka perjantai vaatimaan Brasilian hallinnolta toimia. On tärkeää osoittaa päättäjille, että ihmiset seuraavat tilannetta. Yksittäisten poliitikkojen voi olla vaikea saada aloitteita läpi, jolloin kansan näkyvä tuki heille on avainasemassa. Brasiliassa seurataan erittäin tarkkaan kansainvälistä painostusta.
Arviot Brasilian Amazonin metsäpalojen laajuudesta vaihtelevat ja kokonaiskuvaa on siksi vaikea hahmottaa.
BBC Brasilian ja WWF Brasilian käyttämän Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin (INPE)
datan mukaan vuoden 2019 tammi-elokuun aikana Amazonin sademetsää tuhoutui
arviolta yli 43 000 neliökilometriä.
Karttakuva havainnollistaa Amazonin kokoa sekä Suomen kokoa suhteessa Amazonin sademetsään.
Suomen pinta-ala on 338 424 km2 Amazonin pinta-ala on 5 500 000 km2.
×
