Aalloilta ympäristöaktivistiksi


https://issuu.com/nuortenluonto/docs/nuorten_luonto_2_2016_lowres

Teksti ja kuva: Aino Huotari

Harva laji vie harrastajansa yhtä konkreettisesti luonnon ääreen kuin lainelautailu, tuttavallisemmin surffaaminen. Vedessä vietetty aika pakottaa kasvotusten ympäristön tilan kanssa.

Surffaus on yksi maailmanlaajuisesti levinneimmistä urheilulajeista. Etsiessään aaltoja arktisilta vesiltä aina tropiikin lämpöön surffaajat pääsevät kosketuksiin mitä uskomattomampien ympäristöjen kanssa.

Siellä, missä on meri, on luultavammin myös aaltoja – jopa Suomessa. Pohjanmeren ja Itämeren rannoilla aktiiviharrastajien tiedossa on useita suhteellisen varmoja breikkejä, eli paikkoja, joissa myrskyjen aikaansaama vesimassa nousee tuulen voimasta ja murtuu merenpohjan muotojen ansiosta surffattavaksi aalloksi.

Lähivesiltä ympäristöongelmien ääreen

Kiihtyvä ilmastonmuutos ja halu harrastaa muulloinkin kuin lomilla on ajanut monet suomalaiset surffaajat etsimään kotimaan mahdollisuuksia. Täällä surffattaessa laji on yksi ekologisimmista. Harrastuspaikka toimii täysin uusiutuvalla energialla, tuulella, eikä aaltoja löytääkseen tarvitse hypätä lentokoneeseen. Kauempana tiheämmin nousevat aallot ja lämmin keli vetävät kuitenkin puoleensa, jolloin yhtä aikaa aaltojen nälän kanssa kasvaa harrastuksen hiilijalanjälki. Lämpenevä ilmasto kiihdyttää sateita ja sulattaa mannerjäätiköitä. Merenpinnan nousu uhkaa monia rannikoiden surffikohteita.

Ilmastonmuutoksen lisäksi ongelmia syntyy jätteiden puutteellisesta käsittelystä. Suomalainen aktiivisurffaaja Hanna Rapeli matkaa aaltojen perässä Balille, jossa hän on nähnyt seuraukset omin silmin.

– Huonon jätteenkierrätyksen seurauksena kaatopaikkoja ja roskaläjiä syntyy sinne tänne, ja näistä paikalliset koettavat päästä eroon polttamalla. Muovin ja muun jätteen palamisen vuoksi ilmanlaatu kärsii, ja hiukkaset pääsevät laskeutumaan meriveteen. Veteen ei juuri tee mieli tietyillä alueilla edes pulahtaa. Saasteet tuhoavat sekä luontoa että ihmisten terveyttä, Rapeli kertoo.

Vaikka Suomi on jätteidenkäsittelyssä maailman kärkipäätä, on meilläkin omat ongelmamme maatalouden ja laivaliikenteen synnyttämien päästöjen kuriin saamiseksi. Puhtaiden lähiaaltojen takaamiseksi myös Itämerestä on pidettävä huolta.

Surffaus luontoharrastuksena

Meressä syntyvä luontosuhde on ainutlaatuinen. Vedessä on aikaa iloita luonnonihmeistä, mutta syytä myös nöyrtyä luonnonvoimien edessä. Surffaaja on lähikosketuksissa meren eliökunnan kanssa, sillä aalloilla voi hyvällä tuurilla luisua yhtä matkaa kilpikonnien, hylkeiden tai delfiinien kanssa. Vesiseinämää eteenpäin matkatessaan surffaaja vangitsee laudallaan taianomaiseksi hetkeksi aaltoon kätketyn puhtaan energian, joka muuttuu fysiikan lakien armosta vauhdiksi ja tyylikkäiksi käännöksiksi. Hetki aallolla on sanoinkuvaamaton. Vielä illalla unille käydessä aallon keinuva liike tuntuu koko kehossa.

Norjalainen dokumentaristi ja surffaja Jørn Ranum kertoo surffauksen vaikuttaneen hänen ajatuksiin luonnosta ja ympäristönsuojelusta.

– Surffatessa meren ja vuorten läsnäolo saa ajattelemaan, kuinka pieni ihminen on kaikkeen tähän verrattuna. Voit vain toivoa, että luonto kohtelee sinua hyvin ja vastalahjaksi pyrit kohtelemaan sitä kaikella mahdollisella kunnioituksella.

Meloakseen aallon kiinni täytyy oppia lisäksi taitavaksi merenlukijaksi eikä hyvästä fysiikasta ole ainakaan haittaa. Kohentunut kunto ja useat luonnon ääressä vietetyt tunnit räjäyttävät endorfiinipankin, jonka voimalla hyvinvoiva harrastaja jaksaa kamppailla myös ympäristönsä hyvinvoinnin puolesta. Onneksi taistoon ei tarvitse käydä yksin.

Aaltojen ympäristötietoinen yhteisö

Henkilökohtaisten kokemusten ja ympäristötietoisuuden vuoksi surffaajista näyttää muodostuneen kansainvälinen, valveutunut yhteisö. Ja mikä parasta, pelkän sanahelinän sijaan on herätty toimimaan. Harrastajat ovat perustaneet ruohonjuuritason ympäristöjärjestöjä ja -yhteisöjä sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät tuotteissaan ja palveluissaan ekologisia raaka-aineita ja kierrätysmateriaaleja.

Esimerkkejä on lukuisia. Bikineitä tehdään kierrätyspolyesterista, joka on valmistettu meristä kerätystä jätteestä, kuten muovipulloista ja vanhoista kalaverkoista. Öljyperäisen neopreenin sijaan märkäpuvuissa käytetään Yulex-kuitua, täysin uusiutuvaa kasvipohjaista materiaalia. Tämän lisäksi vanhoja rikkimenneitä surffilautoja kunnostetaan uuden veroisiksi ja lukuisat yhteisöt pyrkivät lisäämään ihmisten tietoisuutta merten roskaantumisesta. Viesti tuntuu olevan yhteinen: pienistä konkreettisista teoista ja valinnoista saadaan aikaan merkittäviä muutoksia suuremmassa mittakaavassa.

Ympäristökysymyksiin liittyvän politiikan ja byrokratian keskellä mielekkäin tapa oman panoksensa antamiseen voi siis löytyä harrastuksen parista. Oman arjen kannalta itselle tärkeä asia on kamppailun arvoinen ja konkreettinen ympäristövaikuttamisen työkalu, jonka avulla voi näyttää elävää esimerkkiä muille. Myös Ranum uskoo kestävän ja laajemman muutoksen ympäristön hyväksi tapahtuvan positiivisen kannustavan ilmapiirin kautta, ajatuksia ja kokemuksia jakamalla.

– En usko mustavalkoisen ajattelun vievän pitkälle ympäristökysymyksissä. Kyse on siitä, mitä koet tärkeäksi jokapäiväisessä elämässäsi.

 

Tutki lisää:

 

Surfrider Foundation: https://www.surfrider.org/ – Kansainvälinen surffaajien perustama järjestö, jonka missiona on suojella maailman rannikkoalueita, vesiä ja aaltoja. Suomessa oma aluejärjestö.

 

Take 3 for the Sea: http://www.take3.org.au/ – Työtä puhtaiden rantojen puolesta, kannustaa jokaista keräämään päivittäin mukaansa kolme roskaa rannalta.

 

North of the Sun: http://www.northofthesun.no/ Norjalaiset miehet Jorn Ranum ja Inge Wegge asuivat dokumenttiprojektinsa aikana ajopuusta ja merten jätteistä rakennetussa majassa, surffasivat arktisia aaltoja ja söivät hävikkiruokaa.

 

Frankenhein Surfboards: http://frankenheinsurfboards.tumblr.com/ – Amerikkalainen merkki, joka lupaa herättää kuolleen surffilautasi uudelleen henkiin ja tehdä siitä elinikäisen kumppanisi.

 

Pinguino surfboards: http://pinguinosurfboards.com/ – Suomessa Tampereella osittain kierrätysmateriaalista ja bioepoksista valmistettuja surffilautoja.

 

Tinka Blu: https://tinkablu.com/ – Kierrättää rantojen ja merten roskat kauniiksi ja hyvin istuviksi surffibikineiksi.

 

Patagonia: http://www.patagonia.com/ – Valmistaa paksuja Suomen oloihin sopivia märkäpukuja uusiutuvasta ja ekologisesta kasviperäisestä kuidusta, Yulexista.

KATSO MYÖS