Luonto kuuluu myös kaupunkiin


Teksti: Heikka Marttila-Tornio

Kuvat: Ismo Puustinen

Huhtikuussa Helsingissä järjestettiin Keskuspuistokarnevaalit, joilla otettiin kantaa Keskuspuiston säilyttämisen puolesta. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota Helsingin kaupungin yleiskaavaan, jossa asuinrakentamiseen nakerretaan alaa myös Keskuspuistosta. Alueen asukkaat haluavat säilyttää kaupungin vihreät keuhkot koskemattomina. Maailmanlaajuisessakin mittakaavassa on harvinaista herkkua, että pääkaupunkiseudulla pääsee näin helposti nauttimaan luonnosta metsän siimekseen.

Jyrkkä ero kaupungin ja maaseudun välillä on varsin keinotekoinen. Villiä luontoa on kaupungeissakin, ja usein ihmisen muokkaama kaupunkiympäristö on jopa luonnontilaista ympäristöä monimuotoisempi. Kaupungeissa erilaiset elinympäristöt, kuten pellot, pientareet, puistot, metsät ja joutomaat tarjoavat vaihtelevan ympäristön eri lajeille, jotka ovat kyllin rohkeita ja sopeutuvaisia elämään asutuksen läheisyydessä. Luonto on aina läsnä, ja siksi myös urbaanin luonnon suojeluun on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Metsillä on merkitystä

Suomi on kaupungistunut nopeaa tahtia. Lisääntyneen väestön myötä kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmin ja laajemmin. Tämä lisää paineita supistaa kaupunkien viheralueita, jotka ovat jo usein valmiiksi kooltaan pieniä ja haavoittuvia.

Metsät ja puistot ovat kaupunkiympäristössä todella tärkeitä. Helsingin keskuspuiston 700 hehtaarin metsäpinta-ala tarjoaa asuinpaikan lukuisille metsälajeille, jotka muutoin tuskin viihtyisivät pääkaupunkiseudulla. Keskuspuistossa voi törmätä vaikkapa palokärkeen tai hirveen.

Kaupunkiympäristön vehreydestä huolehtiminen ei ylläpidä pelkästään monimuotoista luontoa. Tutkimusten mukaan luonnonympäristö edistää ihmisten terveyttä monella tapaa. Luonnossa oleskelu vähentää stressiä ja laskee verenpainetta. Puut myös suojelevat ilmansaasteilta ja vaimentavat kaupunkien melua. Viheralueet lisäävät selkeästi kaupunkien viihtyisyyttä ja arvostusta. Luontokohteiden säilyttäminen on pitkällä aikavälillä fiksua kaupunkisuunnittelua, josta hyötyvät sekä ihmiset että luonto.

kaupunkiluonto-13-9

Kaupunkiluonto on globaali trendi

Maailman monissa suurissa metropoleissa on herätty urbaanin luonnon tärkeyteen. Suuria puistoja yhdistetään niin sanotuilla viherkäytävillä, joita pitkin eläimet pääsevät siirtymään alueilta toisille. Vesistöjä kunnostetaan, ja onpa jopa ennen niin saastuneessa Lontoon Thames -joessa nähty useiden kalalajien palaavan, kun vedenlaatu on parantunut. Myös Helsingissä Vantaanjokeen ja muutamiin kaupunkipuroihin nousee taas taimen.

Kaupungeissa on myös innostuttu rakentamaan viherseiniä ja -kattoja, jotka tuovat vehreyttä kaupunkikuvaan ja tarjoavat muun muassa ravintoa lukuisille pölyttäjille. Joutomailla voidaan harrastaa kaupunkiviljelyä, joista kaupunkilaisten on mahdollista kasvattaa hyötykasveja omaan käyttöön.

Arvostetaan luontoamme  

Viime vuosina yhä useammat, aikoinaan erämaiden asukkeina pidetyt lajit ovat levittäytyneet kaupunkeihin. Näihin lajeihin lukeutuvat muun muassa huuhkaja ja kanahaukka, joita esimerkiksi Helsingissä houkuttelevat citykanien suuri määrä. Samalla kaupunkien vastuu luonnon säilyttämisestä kasvaa. Hyvin suunniteltu kaupunki voi olla todellinen monimuotoisuuden keidas. Kaupunkiluonto avaa ensisijaisen näkymän lähiluontoon paitsi asukkaille, myös matkailijoille.

Suomen kilpailuvaltti matkailubisneksessä on pitkään ollut luonto. Siitä kannattaa pitää kiinni. Meillä on valtavia erämaita, joiden hiljaisuudesta ulkomaalaiset turistit tulevat nauttimaan. Kaupungeissamme luonto on helposti saavutettavissa. Viime aikoina maailmalla on herätty kaupunkiluonnon tärkeyteen ja alettu vaalimaan vihreämpää ympäristöä. Meillä Suomessa kaupunkiluonto on jo täällä, ja on Suomen etu, että luonto kaupungeissamme säilyy mahdollisimman laajana ja monimuotoisena.

KATSO MYÖS